Turvallisuus12.4.2021Fillari alle ja menoksi? Näitä pyöräilijän riskitilanteita et välttämättä tule ajatelleeksiPyöräkauppa on käynyt vilkkaasti korona-aikana, sähköpyörät yleistyvät ja vanhatkin fillarit kaivetaan kevään tullen varastosta. Pyöräily on liikkumismuotona myötätuulessa, mutta tiedämme yllättävän vähän pyöräilijöille sattuvista onnettomuuksista. Tutkija varoittaa, että jos emme tiedosta pyöräilyn kaikkia riskejä, emme osaa varautua myöskään onnettomuuksiin. Katso alta, millaisissa tilanteissa tapaturmia usein sattuu, niin osaat varoa niitä.Lue lisää

Ei kun satulaan ja menoksi! Kevään lämpö sulattaa kadut ja saa myös ne sadattuhannet suomalaiset kaivamaan pyörän varastosta, jotka eivät pyöräile vuoden ympäri. Koronaepidemian poikkeusolot ovat lisänneet ulkoliikunnan suosiota, ja samaan aikaan pyöräilyn yleistymistä tukevat myös esimerkiksi kasvava kaupunki- ja sähköpyörien määrä sekä kuntien investoinnit pyöräilyinfraan. Vauhdin hurmassa moni riski voi kuitenkin jäädä huomiotta.Kokenut liikenneturvallisuustutkija Noora Airaksinen huomauttaa, että tilastomme antavat pyöräilyonnettomuuksista hyvin vajavaisen kuvan. Hän työskentelee liikenneturvallisuuden parissa Sitowisen apulaisosastopäällikkönä.- Vakavimmat eli pyöräilijöiden kuolemaan johtaneet onnettomuudet kyllä tunnemme, mutta tilastoista jää pois iso osa tapaturmista. Yleinen mielikuvahan on se, että pyöräilijä loukkaantuu törmätessään auton kanssa, mutta todellisuudessa vammoja tulee enemmän yksin kaatuessa.Tilastokeskuksen julkaisemaan niin sanottuun viralliseen tieliikenneonnettomuustilastoon päätyvät onnettomuudet, jotka ovat tulleet poliisin tietoon. Tämän tilaston ennakkotiedon mukaan viime vuonna liikenteessä menehtyi 30 pyöräilijää ja loukkaantui runsaat 560 polkupyörällä liikkunutta. Airaksinen kuitenkin arvioi, että loukkaantuneiden määrä on todellisuudessa moninkertainen. Tästä antavat osviittaa esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sairaalatilastot, joiden mukaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon osastoilla hoidetaan vuosittain paria tuhatta pyöräilijää. Vielä useammin lieviä vammoja parannellaan yksittäisillä lääkärikäynneillä tai itse kotona.- Pyöräilijöiden tapaturmia sattuu hyvin monenlaisissa tilanteissa, kertoo LähiTapiolan henkilövakuutusten korvauspäällikkö Ulla Kudjoi-Salminen.- Pyöräilijä voi kaatua yksin esimerkiksi tiellä olevan irtohiekan, esteen tai liikennetilanteesta johtuvan äkkijarrutuksen takia. Mitä suurempi vauhti kaatuessa on, sitä suurempi on vammaenergia eli vakavien vammojen todennäköisuus kasvaa. Korvaamme pyöräilijöiden tapaturmina usein esimerkiksi ruhjeita ja raajojen murtumia, ja valitettavasti silloin tällöin sattuu myös vakavia pään alueen vammoja. Pahimmillaan tapaturma voi edellyttää pitkää toipumisaikaa tai viedä jopa työkyvyn, kertoo Kudjoi-Salminen.Tarkemmin LähiTapiolassa havaittuja pyöräilijöiden yleisiä riskitilanteita on avattu jutun lopussa.Tiedonpuute turvallisuusriskinä – vältä fillarointia humalassaMitä merkitystä sillä sitten on, jos valtaosa pyöräilijöiden tapaturmista ei näy maan seuratuimmassa liikenneonnettomuustilastossa? Airaksinen huomauttaa, että sitä käytetään laajalti pohjana liikenneturvallisuustyössä. Jos pyöräilijöiden yksittäisonnettomuudet jäävät katveeseen julkisessa keskustelussa ja liikennesuunnittelussa, ei niiden ehkäisyyn välttämättä riittävästi panosteta, ja kehitystä on vaikea seurata.Emme pyöräilijöinä välttämättä itsekään osaa pitää kaatumista niin suurena riskinä, että käyttäisimme esimerkiksi kypärää.- Kun pyöräilyä nyt Suomessa aiheellisesti edistetään, samalla tärkeää olisi puhua myös sen turvallisuudesta. Vakavien tapaturmien ehkäisyyn keinoja ovat esimerkiksi eri kulkumuodot erottelevat liikenneväylät, pyöräteiden kunnossapito ja yleensäkin se, että kaikki osapuolet noudattavat liikennesääntöjä. Enemmän voisimme keskustella myös pyöräilijöiden ajokunnosta: tarkkaa tilastotietoa tästä ei tietenkään ole, mutta tiedämme, että moni itsensä pyörällä loukannut on ollut humalassa, sanoo Airaksinen.Kattavampi tilastointi voisi tuoda lisätietoa juuri loukkaantumisten taustasyistä. Liikennekuolemien osalta tiedämme riskeistä kuitenkin seuraavaa: Vuosina 2010–2019 tutkijalautakuntien tutkimissa pyöräilyonnettomuuksissa keskimäärin 17 prosenttia mukana olleista pyöräilijöistä oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Myös yksittäisonnettomuudet korostuvat: vuonna 2019 pyöräilijän kuolemaan johtaneista onnettomuuksista noin 40 prosenttia oli yksittäisonnettomuuksia. Tilastojen valossa pyöräillessä menehtyy usein vähintään 65-vuotias henkilö ja mies.Suurin riski pyöräilijän menehtymiseen liittyy edelleen törmäykseen ajoneuvon kanssa. Liikenneturvan tilastokatsauksen mukaan noin joka toisessa pyöräilijän kuolemantapauksessa on ollut osallisena auto. Valtaosa henkilövahingoista tapahtuu risteyksissä.- Jos pyöräilijä ja ajoneuvo törmäävät, seuraukset ovat valitettavan usein vakavat. Pyöräilijän ja ajoneuvon yhteentörmäyksessä vammaenergia on usein sen verran merkittävä, että riski polkupyöräilijän vakavasta vammautumisesta on suuri, kertoo LähiTapiolan liikenteen henkilövahinkojen korvauspäällikkö Katja Järvensalo.- Näin kesää kohti mentäessä meidän kaikkien kannattaa lisätä tarkkaavaisuutta liikenteessä – niin ratin ja ohjaustangon takana kuin muillakin kulkupeleillä. Ennakoidaan, hiljennetään vauhtia ja osoitetaan toisille vilkuin ja käden liikkein, minne olemme menossa. Autoilijan kannattaa myös muistaa riittävä turvaväli pyöräilijöihin ja jalankulkijoihin ajoväylällä sivulta ohittaessa, sanoo Järvensalo.Vakuutusyhtiöt saavat vahinkoilmoitusten kautta tuntumaa siihen, millaisissa tilanteissa pyöräilijöitä loukkaantuu. Pyysimme LähiTapiolan korvauspalveluiden asiantuntijoita avaamaan yleisiä riskitilanteita. Pyöräilijöiden lieviä tapaturmia sekä vakavampia vammoja korvataan esimerkiksi sairauskulu- ja tapaturmavakuutuksista sekä moottoriajoneuvojen liikennevakuutuksesta.

• Hiekkaa tiellä. Irtohiekka tai talvella ajoväylille levitetty sepeli voivat kevään tullen yllättää pyöräilijän. Pyörä voi lähteä alta esimerkiksi hiekkaisessa alamäen mutkassa, jolloin kuljettaja usein kaatuu kyljelleen.
• Äkkiliike tai -jarrutus. Jos edellä menevä pyöräilijä tai jalankulkija tekee äkkiliikkeen, pyöräilijä voi joutua vetämään jarrut pohjaan. Äkkijarrutus voi johtaa esimerkiksi kaatumiseen ohjaustangon yli. Äkkijarrutuksia voi tulla muissakin liikennetilanteissa.
• Törmäys esteeseen. Osuma kadun reunakivetykseen, irtonaiseen esineeseen tai esimerkiksi betoniporsaaseen voi viedä pyöräilijän tasapainon.
• Törmäys ajoneuvon kanssa. Yhteentörmäyksessä auton kanssa seuraukset pyöräilijälle ovat usein vakavat, etenkin jos vauhtia on tilanteessa yhtään enemmän. Tarkkaavaisuutta kannattaa lisätä etenkin risteys- ja ohitustilanteissa.
• Iskut kypärättä. Jos pyöräilijä törmäys- tai kaatumistilanteessa lyö päänsä esimerkiksi maahan tai ajoneuvoon, eikä sitä suojaa kypärä, loukkaantumisen ja asteeltaan vakavien vammojen riski kasvaa. Pyöräilykypärä voi myös pelastaa hengen: onnettomuustutkijalautakuntien vuonna 2019 tutkimissa pyöräilijöiden kuolemantapauksissa noin puolella (15) menehtyneistä pyöräilijöistä ei ollut kypärää ja arvioiden mukaan sen käyttö olisi voinut pelastaa heistä neljä.

Lue myös: Sähköpyörien varkaudet nopeassa kasvussa – Pyöräbuumi tarttui viime vuonna myös voroihinLue lisää: Joko otit pyörän takavalon käyttöön? – ”Iltojen pimetessä valottomuus aiheuttaa riskejä liikenteessä”

TerveysHelppi apunasi joka päiväTerveysHelpistä saat nopeasti ja helposti vastauksia terveyshuoliisi. Etälääkäripalvelut ovat aina ulottuvillasi, kun terveydenhuollon ammattilaiset ovat chatin tai puhelinsoiton päässä.

Lue lisää

Ajankohtaista

Elämänturva12.12.2024Sairauspäivärahan leikkaus osuu tuhansilla euroilla keskituloisiin – pitkä sairastuminen vie tuloista yli kolmanneksen mediaanipalkallaKelan sairauspäivärahan laskentaa muutetaan 1.1.2025. Leikkaus tietää keskimäärin 17 prosentin vähennystä sairauspäivärahan määrään sen kohteeksi joutuvissa tuloluokissa. Sairastuminen on taloudellinen tuplariski, ja hoidon viivästyminen voi tietää nopeasti kertautuvaa toimeentulo-ongelmaa.Elämänturva11.12.2024Green Cardin voi esittää vuoden alusta alkaen myös digitaalisestiGreen Cardin eli Vihreän kortin voi esittää 1.1.2025 alkaen joko paperisena tai suoraan mobiililaitteen kuten matkapuhelimen näytöltä. Uudistus tuo joustavuutta kuljetusyrityksille sekä niille, jotka matkustavat omalla ajoneuvolla Suomen rajojen ulkopuolelle. Terveys11.12.2024Hoitoonpääsyn haaste ei ole yksin julkisen terveydenhuollon ongelma, myös terveysvakuutusten kannattavuus on heikko – ”Vastakkainasettelu julkisen ja yksityisen terveydenhuollon sekä vakuutusten välillä turhaa”Tuoreen kyselyn mukaan 82 prosenttia suomalaisista hakeutuisi ensisijaisesti julkiseen terveydenhuoltoon, jos vakuutusta tai mahdollisuutta työterveys- tai opiskelijaterveydenhuoltoon ei olisi, kerrottiin LähiTapiolan mediatilaisuudessa.

Katso lisää ajankohtaisia