Paljonko minulla pitäisi nyt olla rahaa säästössä? – ”Säästäminen auttaa varautumaan arjen yllätyksiin ja saavuttamaan tulevaisuuden tavoitteita”

Suoraa vastausta siihen, paljonko minulla pitäisi olla rahaa säästössä, voi olla vaikea saada. Asiantuntijoiden on vaikea antaa suoraa vastausta, koska jokaisen henkilökohtainen elämäntilanne vaikuttaa vastaukseen. Perhetilanne, ikä ja totuttu elämäntyyli vaikuttavat kaikki siihen, paljonko rahaa pitäisi olla säästössä.

LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro ja henkiyhtiön asiantuntija Santtu Tolonen tarttuvat kysymykseen ja rakentavat vastaustaan kolmen erilaisen säästämisen tarpeen kautta. Vaikka omat säästämisen tavoitteet tuntuisivat epäselviltä, taloudellinen varautuminen ja pitkäjänteinen säästäminen kannattavat silti. Pidemmällä aikavälillä omille säästöille on myös mahdollista hakea pelkkää pankkitiliä parempaa tuottoa.

Säästämisen perusajatuksiin kuuluu varautuminen arjen tuomia yllätyksiä varten. Hyvä nyrkkisääntö on, että parin kuukauden palkkaa vastaava summa olisi hyvä pitää puskurissa.

- Lomautus tai työttömyys ovat niitä taloutta koskevia elämän ikäviä yllätyksiä, joiden vuoksi moni suomalainen on joutunut tänä vuonna turvautumaan varakassaansa. Puskurisäästöt auttavat kuitenkin yhtä lailla myös kodinkoneiden rikkoutuessa tai auton vaatiessa yllättäen huoltoa, Nummiaro kertoo.

Alkuun pääsemisessä ja arjen puskurirahaston kerryttämisessä on erilaisia vaihtoehtoja. Yksi vaihtoehto on LähiTapiolan Korkoetu. Korkoetuun säästämisen voi aloittaa jo 30 eurolla kuukaudessa tai muulla itselle sopivalla summalla. Tiedät etukäteen, kuinka paljon tuottoa saat seuraavalle vuodelle. Asiakkaan säästöt ovat milloin tahansa nostettavissa, joten varat saa käyttöön juuri silloin kun tarve on suurin.

Lue lisää: Joka neljännen suomalaisen talouspuskuri on alle tuhat euroa – kriisiaikoina puskurien merkitys korostuu

Monille säästämisen tavoitteena on esimerkiksi auton tai omistusasunnon ostaminen. Suuremmat hankinnat tehdään tyypillisesti velkarahalla, mutta omia säästöjäkin tarvitaan.

- Velkaantuminen on useimmille välttämätön osa esimerkiksi asunnon ostoa. Kasvukeskuksista asuntojen hankkiminen vaatii useilta isoa lainaa. Suomalaiset kotitaloudet ovat kuitenkin tällä hetkellä velkaantuneet aiempaa enemmän suhteessa käytettäviin tuloihinsa. Osalla talouksista velkaantuminen on huolestuttavalla tasolla. Alhaiset korot pitävät nyt korkorasituksen minimissä, mutta velanhoitokyky on aina altis myös elämän satunnaisuuksille, kuten työttömyydelle tai työkyvyn menetykselle, Nummiaro muistuttaa.

Velan määrä pitäisi siis osata suhteuttaa siihen, minkälaisista lainan lyhennyksistä selviää, jos oma elämäntilanne muuttuu yllättäen. Tässäkin on siis apua, jos muu taloudellinen varautuminen säästetyn varakassan osalta on kunnossa.

- Syrjäseutujen asuntohintojen laskutrendi haastaa nyt monia pohtimaan taloudellista varautumista uudelta kantilta, sillä monien varallisuudesta merkittävä osa on kiinni asunnossa. Lopulta kun asunnosta haluaisi luopua esimerkiksi ikääntymisen tuomien erilaisten asumistarpeiden vuoksi, niin myyntiarvo voi ikävästi yllättää, kun eläkevaraksi ajateltu asunto ei olekaan pitänyt toivotusti arvoa. Tämä kannustaa pitkäjänteiseen säästämiseen ja sijoittamiseen asuntosäästämisen rinnalla, Nummiaro kertoo.

Eläkeikään varautuminen siintää monilla vuosien päässä, mutta silti tykyttää mielessä. Kysymys on taas sama, paljonko rahaa pitäisi saada säästöön omaa eläkeikää varten?

- Säästämisen tarve eläkettä varten riippuu elämäntyylistäsi ja iästä, jolloin jäät eläkkeelle sekä tulotasostasi ennen eläkettä. Pitkän aikavälin varautumista varten, kuten esimerkiksi eläkeikää varten rahat kannattaa sijoittaa hajauttaen oman riskinsietokyvyn mukaisesti, kertoo LähiTapiola Henkiyhtiön asiantuntija Santtu Tolonen.

Voit testata oheisella laskurilla, rahasi riittävät eläkkeellä ja miten voit säästämällä vaikuttaa eläkeajan talouteesi?

1. Käy läpi taloutesi tulot ja menot. Selvitä, mihin rahasi kuluvat ja paljonko sinun olisi mahdollista säästää. Voit käyttää apuna esimerkiksi Excel-taulua tai jotain digitaalista työkalua. Hyvä säästösumma alkuun on esimerkiksi 5-10 % nettotuloista. Mikäli säästäminen ei ole mahdollista, on syytä käydä läpi menoja ja miettiä, voisiko jostain tinkiä.

2. Mieti omat säästötavoitteesi ja kirjaa ne ylös. Tämä auttaa kirkastamaan tavoitettasi ja säästöajan pituutta. Säästötavoitteita voi olla useita, esimerkiksi lyhyemmän ja pidemmän aikavälin tavoitteita. Tässä vaiheessa kannattaa myös hyödyntää maksuttomia sijoitusneuvontapalveluita, joista saat juuri sinun tarpeisiisi räätälöidyn säästösuunnitelman.

3. Aloita säästäminen ja pidä kiinni suunnitelmastasi. Siirrä rahat säästöön heti, kun saat tuloja (esim. palkkapäivänä) ja tee niistä automaattiset maksut. Seuraa säästöjen kehitystä, sillä se motivoi säästösuunnitelmassa pysymisessä.