Siirry suoraan sisältöönSiirry suoraan alatunnisteeseen
Terveys1.10.2019

Antibioottien käyttösuositukset tiukentuvat jatkuvasti – moniin sairauksiin ei enää aina määrätä aiempaan tapaan antibiootteja

Ymmärrys antibioottihoidon potentiaalisista haitoista on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina ja viralliset hoitosuositukset antibioottien käytöstä tiettyjen yleisten sairauksien hoidossa ovat tiukentuneet. LähiTapiolan vakuutusasiakkaille etävastaanottoja tekevä lääkäri kertoo, miten tiukentuneet hoitosuositukset näkyvät hoitotyössä ja miten etävastaanotolla määrätään antibiootteja ja muita reseptilääkkeitä.Lue lisää

Muutamia vuosia sitten muun muassa poskiontelotulehdukseen, keuhkoputkentulehdukseen ja lasten korvatulehdukseen määrättiin Suomessa selvästi enemmän antibiootteja kuin tänä päivänä. Syynä tiukentuneisiin käytäntöihin ja hoitosuosituksiin ovat uudet kansainväliset tutkimustulokset antibioottien hoidon vaikuttavuudesta eri sairauksien hoidossa, kasvava ymmärrys antibioottihoitojen haitoista ja antibiooteille vastuskykyisten taudinaiheuttajien kehittymisen uhka.

- Antibioottihoitoa ei aloiteta heppoisin perustein, vaan hoidon tulisi aina olla tarkkaan harkittua ja aidosti välttämätöntä. Antibiootit ovat tehokkaita ja välttämättömiä lääkkeitä monien sairauksien hoidossa, mutta niitä tulisi käyttää vain silloin, kun niiden käyttö on hoidollisen vaikuttavuuden kautta aidosti perusteltua, kertoo LähiTapiolan TerveysHelppi-etälääkäripalvelun lääkäri ja operatiivinen johtaja Essi Kainonen.

Antibioottiresistenssi on WHO:n mukaan yksi keskeisin maailmanlaajuinen terveysuhka, koska antibioottien runsas käyttö johtaa antibiooteille vastustuskykyisten bakteerikantojen kehittymiseen.

- Antibioottien haitat näkyvät myös yksilön tasolla. Suolistossa ja iholla on fysiologiamme kannalta valtavasti tärkeitä terveydelle hyödyllisiä mikrobeja. Ihmiskehossa on itseasiassa lukumäärällisesti enemmän mikrobeja kuin omia soluja. Antibioottien bakteereita tappava teho kohdistuu kuitenkin kaikkiin elimistön mikrobeihin, ei pelkkiin taudinaiheuttajiin, Kainonen kertoo.

Antibioottihoidosta tuleekin monille kehon luonnollisen mikrobiston häiriintymisen seurauksena haittavaikutuksena esimerkiksi ripulia ja hiivatulehduksia. Suoliston mikrobitasapaino vaikuttaakin tuoreimpien tutkimusten mukaan monitahoisesti ja odotettua laajemmin ihmisen immuunipuolustukseen, terveyteen ja hyvinvointiin.

Moni toivoo antibiootteja vanhasta tottumuksesta

Kainonen kertoo etävastaanotoilla tulevan vastaan säännöllisesti tilanteita, joissa potilas tai lapsen vanhemmat odottavat aiempien kokemustensa pohjalta vaivaan määrättävän suoraan antibiootteja. Lasten korvatulehdukset ovat esimerkki siitä, miten tuoreet tutkimukset ovat osoittaneet antibioottien olevan usein hyödyttömiä sellaisissakin tilanteissa, joissa niitä ennen lähes rutiininomaisesti määrättiin.

- Lasten korvatulehduksen hoito aloitetaan nykyisten hoitosuositusten mukaan useimmiten lääkkeettömästi tai pelkillä kipulääkkeillä ja seurannalla. Jokainen tapaus kuitenkin arvioidaan huolellisesti aiemmat sairastelut, oireiden vaikeusaste ja lapsen kokonaistilanne huomioiden. Antibioottihoidosta on aina elimistölle myös haittaa, eikä niitä tule siksi käyttää turhaan, Kainonen kertoo.

Etävastaanotolla määrätään lääkkeitä samoin periaattein kuin perinteiselläkin lääkärikäynnillä

LähiTapiolan vakuutusasiakkaille etävastaanottoja TerveysHelppi-etälääkäripalvelussa tekevän Essi Kainosen mukaan lääkärien oikeuteen määrätä lääkkeitä etävastaanotolla liittyy joskus ennakkoluuloja ja jopa väärinkäsityksiä.

- Etävastaanotolla voidaan määrätä reseptilääkkeitä niissä tilanteissa, joissa diagnoosista ja oikeasta hoitolinjasta saadaan sama varmuus digitaalisen vastaanoton välityksellä kuin perinteisellä lääkärikäynnillä, kertoo Kainonen.

Oikean hoitolinjan valitsemiseksi lääkäri kerää tietoja etävastaanotolla esitietojen, keskustelun, kotimittausten ja kuvien välityksellä. Kainonen kertoo muutamia esimerkkejä, miten diagnooseja ja lääkemääräyksiä tehdään TerveysHelpin etävastaanotolla.

- Naisten virtsatietulehduksissa hoitopäätös perustetaan nykysuositusten mukaan usein puhtaasti virtsatieinfektiolle tyypillisiin oireisiin. Jos työikäisellä, yleensä terveellä naisella on virtsatietulehdukselle tyypillisiä oireita, kuten kirvelyä ja tihentynyttä virtsaamisentarvetta ja hälyttävät oireet, kuten kuume ja selkäkipu, puuttuvat, niin antibioottiresepti voidaan pääsääntöisesti kirjoittaa etävastaanoton perusteella, Kainonen kertoo.

Esimerkiksi tavanomaisessa silmätulehduksessa, kausiluonteisissa allergioissa, punkinpuremissa, monissa iho-oireissa ja esimerkiksi kynnenvierustulehduksessa fyysinen käynti vastaanotolla tuo Kainosen mukaan harvoin hoidollista lisäarvoa ja tarvittavat lääkkeet voidaan yleensä määrätä etävastaanotollakin.

- Etävastaanotoilla hyödynnämme jatkuvasti myös laboratoriotutkimuksia. Esimerkiksi streptokokkinielutulehduksen eli angiinan toteamisessa ja hoidossa ohjaamme asiakkaan tyypillisesti laboratoriokäynnille. Tuloksen perusteella voidaan laatia tarvittaessa antibioottiresepti, Kainonen jatkaa.

Tarvittaessa potilas ohjataan jatkotutkimuksiin tai hoitoon perinteiselle vastaanotolle. Kainosen mukaan etälääkärin ja etähoitajan työssä olennainen osa on aina varmistua siitä, että potilaan tilanne soveltuu etähoidettavaksi, ilman että tehdään kompromisseja hoidon laadusta ja tarkkuudesta.

Etälääkäreiden tekemiä lääkemääräyksiä seurataan diagnoosikohtaisesti jatkuvasti. Valtakunnallisista tilastoista ilmenee, että TerveysHelppi-palvelussa tehdyt lääkemääräykset noudattavat hoitosuosituksia jopa tiiviimmin kuin perinteisillä lääkärivastaanotoilla.