Terveys16.9.2019
Päiväkotien ja koulujen alku aloittaa flunssakauden – ”Kymmenen flunssaa lapsella vuodessa tavallista” Lue lisää
Kuume. Kuumeista lasta ei pidä viedä hoitoon. Kuumeelle ei ole virallista raja-arvoa. Levossa olevalla imeväisikäisellä voidaan peräsuolesta mitattua yli 38,0 °C:een lämpöä pitää kuumeena. Yleensä lämpö kuitenkin mitataan korvamittarilla tai kainalosta, jolloin rajana voidaan pitää 37,5 °C:ta. Kainalomittaus on näistä kahdesta luotettavampi. Lapsen voi viedä hoitoon, kun kuumeetonta aikaa on yli 1 vuorokausi.
Yskä-nuhaoire. Yskä ja nuha eivät estä osallistumista päivähoitoon, elleivät ne häiritse lapsen yleisvointia tai päiväkotitoimintaa tai ellei lapsella ole muita oireita tarttuvasta taudista.
Nuhakuume. Lapsi voidaan viedä hoitopaikkaan heti kun hänen yleistilansa ja kuume sallivat.
Ripuli ja oksentelu. Ripuloivia ja oksentelevia lapsia hoidetaan kotona, kunnes oireet loppuvat ja lapsi on ollut kahden vuorokauden ajan oireeton.
Vesirokko. Rokottamaton lapsi eristetään, kunnes ruvet ovat kuivuneet, mikä yleensä tapahtuu 5–6 vuorokaudessa ihottuman puhkeamisesta. Rokotettu lapsi voi palata hoitoon, kun uusia ihomuutoksia ei enää ilmaannu.
Enterorokko. Ei vaadi eristystä. Yleiskunto ratkaisee poissaolon.
Korvatulehdus. Eristäminen ei ole tarpeen. Lapsen voi viedä hoitoon, kun yleistila ja kuume sallivat.
Silmätulehdus. Aiheuttajat ovat samoja viruksia ja bakteereita, jotka aiheuttavat lasten hengitystietulehduksia. Siksi lasta, jonka silmä rähmii, ei tarvitse eristää hoidosta tartunnan vaaran vuoksi. Oireiden voimakkuus ratkaisee poissaolotarpeen.
Kihomato. Erityistoimenpiteet eivät ole tarpeen. Lääkehoito annetaan kotona ja mieluummin koko perheelle samanaikaisesti.
Päätäit. Erityistoimenpiteet eivät ole tarpeen.
Lähde lasten i