LähiTapiolan ekonomisti: Varautuminen eläkeikään on aina kannattavaa – nuoremmilla korkoa korolle tekee ihmeitä

Nuorille tuntuu turhauttavalta varautua eläkeikään, kun eläkeikään on vielä vuosikymmenien matka. LähiTapiolan Hannu Nummiaro kuitenkin muistuttaa, että juuri nuorilla varautuminen olisi helpointa. Pienelläkin säästösummalla kertyy pitkän ajan kuluessa iso summa, kun korkoa korolle –efekti kasvattaa summaa.

LähiTapiolan Varainhoidon Sijoituswebinaarissa 29. marraskuuta Nummiaro näytti laskelman, joka havainnollistaa säästämisen mielekkyyttä. Runsaan 60 euron kuukausittaisella säästösummalla voi kerryttää yli 200 000 euron säästöpotin. Säästösumman kasvu edellyttää 50 vuoden säästöaikaa ja sijoituskohdetta, joka tarjoaa keskimäärin kuuden prosentin vuotuista tuottoa. Se on ollut osakkeille tyypillinen tuotto-odotus.

- Epävarmuus eläkkeistä on suurinta nuorilla. Mutta onneksi juuri heillä on aika puolellaan. Reilun 60 euron kuukausisäästöllä voi kerätä reilustikin yli 50 tuhannen säästöt, kun vaan aloittaa säännöllisen säästämisen riittävän nuorena, Nummiaro sanoo.

Nummiaron mukaan säästämistä ei kuitenkaan kannata hylätä myöhemmässäkään iässä. Säästää voi varttuneemmallakin iällä. Esimerkiksi yli 50 000 euron säästöpotin säästäminen edellyttää suurempia kuukausittaisia säästöeriä. Myös pieniäkin summia voi säästää. Säästösumma vain jää näin pienemmäksi.

- Jos esimerkiksi aloittaa säästämisen vasta 55-vuotiaana, yli 50 tuhannen säästäminen vaatii jo yli 250 euron kuukausisäästöjä. Kyllä varttuneemmallakin iällä voi hyvin vielä varautua eläkeikään. Ja juuri näin käytännössä homma suurimmalla osalla meneekin, Nummiaro muotoilee.

- Varttuneemmilla on se etu puolellaan, että monella palkka ja elämäntilanne voivat mahdollistaa suuremmat kuukausisäästöt. Ja työskentelemällä pidempää voi kerryttää sekä eläkettä että omiakin säästöjä.

Säästöajan pituus vaikuttaa siihen, mihin kohteisiin kannattaa säästää. Nummiaron mukaan nuoremmat, joilla säästöaika on pitkä, voivat sijoittaa tuottohakuisemmin isommalla riskillä. Näin sijoitussalkussa painottuvat esimerkiksi osakkeet.

- Eläkeiän lähestyessä nousee riski, että varoja tarvitaan juuri silloin, kun laskumarkkinasta ei ole ehditty vielä toipua. Tällöin kannattaa pienentää riskiä hajauttamalla erilaisiin sijoituskohteisiin, tähän sopii hyvin laaja omaisuuslajihajautus, Nummiaro sanoo.

Sijoituswebinaarissa vieraillut Työeläkeyhtiö Elon yhteyspäällikkö Mia Itkonen muistuttaa, että tällä hetkellä ansiotuloista karttuu eläkettä 1,5 prosenttia. Poikkeuksena ovat vuosien 2017-2025 aikana 52-63 –vuotiaat henkilöt, joille karttuu eläkettä 1,7 prosenttia.

Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa osa-aikaeläke jäi historiaan ja tilalle tulivat osittain varhennettu vanhuuseläke ja työuraeläke. Erityisesti osittain varhennettu vanhuuseläke on ollut erittäin suosittu. Se on osa-aikaeläkettä joustavampi. Ainoa kriteeri saada eläkettä on ikä. Henkilön on oltava 61 vuotta täyttänyt. Osittain varhennetun vanhuuseläkkeen saamiseksi ei tarvitse rajoittaa työntekoa.

Henkilö voi valita kahdesta vaihtoehdosta: nostaako hän edellisen vuoden loppuun mennessä karttuneesta eläkkeestä 25 prosenttia vai 50 prosenttia. Nostettuun eläkkeen osaan tehdään 0,4 prosentin varhennusvähennys jokaista ennen alinta eläkeikää nostettua kuukautta kohden. Voit lukea osittain varhennetusta vanhuuseläkkeestä täältä.

Voit katsoa koko webinaaritallenteen täältä.