Riksdagsvalsmål

1. Kansalaisten omaehtoiseen varautumiseen luotava kannustimiaSuomen lakisääteiseen sosiaalivakuutukseen kohdentuu ennennäkemätöntä painetta tulevina vuosina johtuen Suomen väestön ikääntymisestä.Kotitalouksilla tulisi olla aiempaa paremmat mahdollisuudet varautua omaehtoisesti taloudellisiin riskeihin, kuten sairastumiseen tai työttömyyteen. Kotitalouksien omaehtoinen taloudellinen varautuminen voi täydentää lakisääteistä sosiaaliturvaa nykyistä paremmin ja tukea näin kotitalouksien taloudellista asemaa myös taloudellisissa kriiseissä. Ehdotamme kahta konkreettista uudistusta:

• Osakesäästötilin soveltamista tulisi laajentaa siten, että tilin kautta voisi sijoittaa myös sijoitusrahastoihin, joiden tuottoja käsiteltäisiin osakesäästötilillä samoin perustein kuin osakkeilla.
• Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen varojen tuloverolaissa määritelty nostoikä tulee yhdenmukaistaa samalle tasolle lakisääteisen työeläkejärjestelmän eläkeikärajojen kanssa.

2. Keskinäisille yhtiöille varmistettava tasa-arvoiset toimintaedellytyksetKeskinäiset vakuutusyhtiöt ovat luonteeltaan asiakaslähtöisiä ja niillä on mahdollisuus tarjota palveluita silloinkin, kun taloudellinen voitto ei ole tärkein kriteeri.Niillä ei kuitenkaan ole tosiasiallisesti samanlaiset mahdollisuudet laajaan palvelutarjontaan kuin osakeyhtiömuotoisilla vakuutusyhtiöllä.Keskinäisen yhtiömuodon heikon tunnettuuden vuoksi sen erityispiirteitä ei ole aina otettu sääntelyssä ja valvonnassa huomioon, minkä vuoksi keskinäiset yhtiöt voivat joutua epäedulliseen asemaan osakeyhtiömuotoisiin vakuutusyhtiöihin verrattuna. Tilanteen korjaamiseksi esitämme, että:

• Vakuutus- ja finanssialaa koskevassa sääntelyssä keskinäisten yhtiöiden erityispiirteet tulee ottaa huomioon nykyistä paremmin, jotta sääntelystä ei tule näille kilpailuhaittaa. Keskinäisiä yhtiötä on kuultava johdonmukaisesti vakuutus- ja finanssialan sääntelyä ja valvontaa valmisteltaessa.
• Vakuutusyhtiölaissa ja sen tulkinnassa tulisi mahdollistaa nykyistä laajempi palvelujen tarjoaminen yhtiön vakavaraisuuden näin salliessa, ja tämän tulisi olla mahdollista myös keskinäisille vakuutusyritysryhmille.

3. Kestävän rahoituksen sääntelyn vauhti ei saa vaarantaa sen tavoitteitaEuroopan unionin kestävän rahoituksen sääntely vauhdittaa finanssialan kestävyysloikkaa. Sen tavoitteena on pääomien ohjaaminen kestävään taloudelliseen toimintaan, ympäristö- ja yhteiskunnallisista haasteista johtuvien rahoitusriskien hallinta sekä kestävyystiedon läpinäkyvyyden ja vertailtavuuden lisääminen. Finanssiala ry:n tavoin kannatamme sääntelyn tavoitteita, mutta kannamme huolta valmistelun vauhdista ja toimeenpanon laadusta.Kestävän rahoituksen sääntelyn etenemisessä on huomioitava erityisesti kolme näkökulmaa:

• Sääntelyn laadukkaaseen toimeenpanoon on varattava riittävästi aikaa, vaikka sääntelykokonaisuuden etenemisaikataulu on nopea.
• Sääntelyn lisääntyminen ei saa asettaa yhtiöitä eriarvoiseen asemaan. Kehittämisessä on huomioitava osakeyhtiöiden rinnalla pk-yritykset sekä erilaiset yhtiömuodot, kuten keskinäiset yhtiöt.
• Sääntelyn tulkintaohjeistuksen pitää olla selkeää, ja toimijoiden pitää saada ohjeistus riittävän ajoissa. Monitulkintaisuus ei saa johtaa siihen, ettei vertailukelpoista kestävyystietoa synny.