Siirry suoraan sisältöönSiirry suoraan alatunnisteeseen
LähiTapiola Länsi-Suomi22.8.2024

LähiTapiola Länsi-Suomen ensimmäinen vuosipuolisko: Talven poikkeuksellinen vahinkomäärä johti ennätyskorvauksiin

LähiTapiola Länsi-Suomen vuoden 2024 ensimmäistä vuosipuolikasta leimasi vahinkovyöryn aiheuttanut hankala talvi. Vahinkojen määrän kasvu johti yli 28 miljoonan euron korvauksiin. Poikkeuksellisesta alkuvuodesta huolimatta yhtiön asiakasmäärä jatkoi kasvuaan ja asiakaspysyvyys nousi tuntuvasti.

Hankalasta talvesta kärsivät niin autot kuin putketkin.

LähiTapiola Länsi-Suomen kokonaistulos nousi vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla 11,8 miljoonaan euroon vertailujakson 9,0 miljoonasta eurosta. Yhtiön vakuutusmaksutulo kasvoi vertailujaksoon verrattuna 5,7 prosenttia ja oli yhteensä 48,3 miljoonaa euroa. Ajoneuvovakuuttamisessa markkinaosuus jatkoi kasvuaan kohoten lähes 44 prosenttiin. Yhtiön vakavaraisuus säilyi vahvana.

– Ensimmäisellä vuosipuoliskolla palasimme aivan toimintamme ytimeen. Asiakkaiden luottamus punnitaan vahingon sattuessa, ja heidän luottamuksensa pystyimme talven vahinkosumassakin lunastamaan. Tästä kielivät muun muassa kasvuaan jatkanut asiakasmäärä ja entisestään parantunut asiakaspysyvyys. Kiitoksen ansaitsevat asiakkaiden lisäksi niin henkilöstömme kuin paikalliset kumppanimmekin, joilta kiireinen vuosipuolikas on vaatinut paljon, kertoo LähiTapiola Länsi-Suomen toimitusjohtaja Pasi Aakula.

Poikkeuksellinen puolivuotinen heijastui myös yhtiön vakuutusliiketoiminnan tulokseen, joka laski vertailujakson 4,1 miljoonasta eurosta 3,6 miljoonaan euroon. Vakuutustekninen kate ennen tasoitusmäärän muutosta laski -1,0 miljoonasta eurosta -2,3 miljoonaan euroon.

– Hankala talvi oli merkittävä, muttei ainoa selittävä tekijä. Länsisuomalaisten huoli julkisen terveydenhuollon toimivuudesta on kasvattanut vapaaehtoisten henkilövakuutustemme kysyntää. Samalla korvaushakemusten määrä ja sairaanhoidon kustannukset ovat nousseet, mikä osaltaan haastaa vakuutustoimintamme kannattavuutta, Aakula jatkaa.

LähiTapiola Länsi-Suomen kokonaistulokseen vaikutti merkittävästi sijoitusmarkkinoiden kehitys. Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin nousi ensimmäisellä vuosipuoliskolla tarkastelujakson 3,3 prosentista 4,4 prosenttiin.

– Geopoliittisista riskeistä ja epävarmuuksien kasvusta huolimatta osakemarkkinat tuottivat hyvin. Korkosijoituksissa pitkät valtiolainat jäivät miinukselle, mutta yrityslainat tuottivat kohtuullisesti. Pääomasijoitukset ja sijoituslainat tuottivat niin ikään kohtuullisesti. Kokonaisuudessaan sijoitustuottoihin voi olla tyytyväinen, tiivistää LähiTapiola Länsi-Suomen talousjohtaja Jussi Seppälä.

Isoille vahingoille miljoonahintalappu – ”Aurinkopaneeleissa aikapommi”

Vuoden 2024 ensimmäisen puoliskon aikana LähiTapiola Länsi-Suomi maksoi asiakkailleen sattuneista yli 27 000 vahingosta korvauksia yhteensä reilut 28 miljoonaa euroa. Vahinkojen määrä kasvoi vertailujaksosta 8,6 prosenttia ja korvauksia maksettiin lähes neljä miljoonaa euroa eli 15,8 prosenttia enemmän.

– Tammi- ja helmikuu selittävät vahinkomäärän kasvun lähes kokonaan, sillä niiden aikana vahinkoja oli noin 2 000 kappaletta viime vuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän. Korvaussummia nostavat erityisesti isot vahingot, joita sattui ensimmäisellä vuosipuoliskolla poikkeuksellisesti lähes kahden miljoonan edestä. Vahinkotrendi on huolestuttava, sillä vuodesta 2022 määrä on kasvanut lähes neljänneksellä, toteaa LähiTapiola Länsi-Suomen korvausjohtaja Ville Sampolahti.

Vahinkojen tuntuvasta yleistymisestä huolimatta vaikutukset korvauksen saamiseen jäivät pieniksi. LähiTapiola Länsi-Suomi korvasi vuoden 2024 ensimmäisellä vuosipuoliskolla asiakkailleen sattuneista vahingoista yli 93 prosenttia. Runsaat 74 prosenttia sai ratkaisun korvaushakemukseensa saman tai seuraavan päivän aikana.

Erityistä huolta Sampolahdessa herättävät viime vuosina räjähdysmäisesti lisääntyneet aurinkosähköjärjestelmät. Paloriskit ovat suuria erityisesti maatiloilla, joiden osalta yhtiö on esille nousseiden yksittäistapauksien myötä kartoittanut tilannetta asiakaskyselyllä laajemmin.

– Viidesosa vastaajista ei tiennyt, onko asentajalla ollut lupa tehdä sähköasennuksia. Yhtä moni kertoi, että aurinkosähköjärjestelmän invertteriä ei ole asennettu palamattomalle alustalle. Jos jossain muhii aikapommi ja seuraava miljoonavahinko, niin se on aurinkosähköä käyttävillä maatiloilla.

Yli 5 miljoonan euron satsaukset asiakkaisiin ja Länsi-Suomeen

Kuluneella vuosipuoliskolla LähiTapiola Länsi-Suomi maksoi asiakkailleen keskittämisetuja yhteensä 3,7 miljoonaa euroa. Vakuutusmaksuista puolestaan kertyi asiakkaille 1,3 miljoonan potti S-ryhmän Bonusta.

– Koko toimintamme peruspilari on, että käytämme tuloksemme omistaja-asiakkaiden hyväksi. Rahallisten hyötyjen lisäksi tämä tarkoittaa jatkuvasti parantuvaa monikanavaista palvelua ja entistä monipuolisempaa vakuutusturvaa. Toimintamme hyödyt ovat merkittäviä myös koko Länsi-Suomelle, kertoo toimitusjohtaja Aakula.

Vuoden 2024 alkupuolella LähiTapiola avasi jo toistamiseen lasten ja nuorten harrastustoimintaan 50 000 euron lahjoitushaun, jossa kohteita pääsivät ehdottamaan yhtiön asiakkaat ja muut länsisuomalaiset. Vastikkeettomien lahjoitusvarojen lisäksi yhtiö on sponsoroinut vuoden 2024 ensimmäisellä vuosipuoliskolla tuhansia länsisuomalaisten urheiluseurojen junioreita.

Nuorten ensiaputaitojen kehittämiseksi Länsi-Suomi jatkoi yhteistyössä SPR:n kanssa Sankarikoulutuksia, joita se tarjoaa myös tänä vuonna 1 000 länsisuomalaiselle viidesluokkalaiselle. Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana koulutuksen oli käynyt miltei 500 lasta.

Alueen nuorten talous-, työelämä- ja yrittäjyysosaamisen kasvattamiseksi LähiTapiola Länsi-Suomi lähti vuonna 2023 yhdessä muiden alueen toimijoiden kanssa perustamaan alakoululaisten Yrityskylää Poriin. Vuoden 2024 ensimmäiseen vuosipuoliskoon mennessä Yrityskylässä vieraili yli 2 200 alakoululaista.

Osana LähiTapiola-ryhmän vastuullisuustyötä mahdollistettiin ensimmäisellä vuosipuoliskolla lahjoitusvaroin yli kymmenelle länsisuomalaiselle pk-yritykselle maksuton osallistuminen Keskuskauppakamarin ilmasto-ohjelmaan.

Aakula tietää kertoa, että tämä työ saa jatkoa.

– Vastuullinen liiketoiminta ja erityisesti siitä raportointi ovat sääntelyn kiristyessä elinehto yhä pienemmille yrityksille. Paikalliset yritykset ovat alueemme elinvoiman edellytys ja ohjelma on koettu erittäin hyödylliseksi, joten päätös avata uusi haku ensi vuodelle oli itsestään selvä.