Nyt on suurin riski riistaeläinkolareihin – Pirkanmaalla kolareita kolmanneksi eniten

Manner-Suomen tieliikenteessä sattui vuonna 2022 kaikkiaan 13 758 riistaonnettomuutta, selviää Tilastokeskuksen tilastoista. Näissä tieliikenteen onnettomuuksissa on ollut mukana valkohäntäpeuroja, metsäkauriita, hirviä, metsäpeuroja, villisikoja ja kuusipeuroja. Onnettomuuksien määrä väheni vuoteen 2021 verrattuna. Pirkanmaa nousee riistaeläinonnettomuuksien määrässä kolmanneksi Uusimaan ja Varsinais-Suomen jälkeen. Pirkanmaalla suunta on kuitenkin ollut laskeva jo viimeiset viisi vuotta.

Eläinkolariin voi joutua kuka tahansa, mutta riski siihen, mihin eläimeen törmää, vaihtelee eri puolilta maata. Eteläisessä Suomessa korostuu peura- ja kauriskolareiden riski. Pirkanmaalla ja koko Suomessa on yleistynyt erityisesti metsäkaurisonnettomuuksien määrä. Suuri kolaririski on tyypillisesti siellä, missä on paljon liikennettä ja eläimiä, kuten Turun, Porin ja Lahden valtateillä.

Hirvieläinvahingot ajoittuvat erityisesti lokakuun ja joulukuun välille. Vaarallisinta aikaa riistaonnettomuuksien osalta on marraskuu, jolloin sattuu noin kuudesosa kaikista tapauksista. Tähän vaikuttaa esimerkiksi se, että syksyllä eläimet aktivoituvat kiiman ja talvilaitumille siirtymisen takia, mutta samaan aikaan myös metsästäjät ajavat niitä liikkeelle. Syksyllä ajokeli heikkenee, ja kolareiden riski kasvaa pimeyden, sateiden ja liukkauden takia. Myös keväällä ja kesällä on nykyään runsaasti vahinkoja.

- Vahinkoja tapahtuu kaikilla tieosuuksilla, myös moottoriteillä riista-aidoista huolimatta. Suurimmassa osassa vahinkotapausten kuvauksista ilmenee, että kuljettajalla ei ole mitään mahdollisuutta reagoida. Ikävä kyllä vahingoissa ei vältytä myöskään henkilövahingoilta. Turvavyön käyttö on aivan välttämätöntä, vaikka olisikin varma omasta ajotaidosta, kertoo LähiTapiola Pirkanmaan korvaustoiminnasta ja liiketoiminnan tuesta vastaava johtaja Antti Määttänen.

Suurimmat vahingot liittyvät tieltä ulos ajautumiseen hirvieläinkolarin yhteydessä. Vahingoille on yhteistä huono ajokeli tai pimeys.

- Kaskovakuutuksista korvaamme asiakkaillemme vuosittain satoja hirvieläinkolareista aiheutuneita vahinkoja. Korvausmäärät ovat kymmenessä vuodessa kasvaneet lähes 40 prosenttia ja korvaussumma menee meillä vuosittain yli miljoonan euron. Siten koko Pirkanmaalla hirvieläimistä aiheutuneita vahinkoja maksetaan 3-4 miljoonan edestä vuosittain, arvelee Määttänen.

Usein peurat liikkuvat pienissä laumoissa ja ensimmäisen perässä tulee usein muutama lisää. Eläimet loukkaantuvat usein vakavasti ja ne joudutaan lopettamaan. Jotta loukkaantuneen eläimen kärsimys on mahdollisimman vähäistä, on asiasta ilmoitettava hätäkeskukseen ja vahinkopaikka merkittävä tai muutoin ilmoitettava tarkoin, jotta riistanhoitajilla on hyvät mahdollisuudet löytää loukkaantunut eläin.

- Vahingoista ilmenee, että kuolleita peuroja tai kauriita on ollut myös ajokaistoilla edellisistä vahingoista. Tämä on erityisen tuomittavaa, sillä se vaarantaa vakavasti muiden tielläliikkujien turvallisuuden. Mikäli hirvieläin menehtyy onnettomuuspaikalle ja jää ajokaistoille, eikä sitä pystytä siirtämään, ei paikalta pidä poistua, vaan on velvollisuus varoittaa muuta liikennettä, neuvoo Määttänen.

Tilastokeskuksen Riistaonnettomuusraportti avaa valkohäntäpeurojen, metsäkauriiden, hirvien, metsäpeurojen, villisikojen ja kuusipeurojen kanssa sattuneiden kolareiden määrää. Raportin mukaan Pirkanmaan kunnissa tapahtui viime vuonna kaikkiaan 758 valkohäntäpeura-, 680 metsäkauris- ja 89 hirvionnettomuutta. Hirvikolareiden määrä on ollut Suomessa viime vuosina laskussa, mutta samaan aikaan valkohäntäpeura- ja metsäkaurisonnettomuuksien määrä on kasvanut. Pirkanmaalla valkohäntäpeurakolareiden ja hirvikolareiden määrät ovat laskeneet viiden vuoden aikana, mutta metsäkauriskolarit lisääntyneet joka vuosi.

Jos Suomen kunnat laittaa järjestykseen niissä sattuneiden valkohäntäpeurakolareiden määrän mukaan, Sastamala on sijalla seitsemän 167 onnettomuudella. Metsäkaurisonnettomuuksien määrässä Tampere on jo kiilannut Sastamalan ohi 112 onnettomuudella. Sastamala oli kahdeksannella sijalla 103 metsäkaurisonnettomuudella. Hirvikolareissa Pirkanmaalta ei yltänyt yhtään kuntaa kahdenkymmenen kunnan joukkoon.

- Tien varressa on nykyisin myös peuroista ja kauriista varoittavia liikennemerkkejä. Suosittelen suhtautumaan niihin vakavuudella, sillä vaikka törmäys ison hirven kanssa todennäköisemmin johtaa loukkaantumisiin, myös peura- tai kauriskolareissa tulee vuosittain kymmeniä henkilövahinkoja. Eläinkolareihin voi koettaa varautua tarkkailemalla tienpientareita ja alentamalla ajonopeutta, sanoo Määttänen.

Lähteet:

Tilastokeskuksen Riistaonnettomuusraportti. Riistaonnettomuudet-tilasto on tuotettu noutamalla Suurriistavirka-apu (SRVA) toiminnan tuloksena syntynyt riistaonnettomuusaineisto Riistakeskuksen rajapinnasta ja suodattamalla siitä tieliikenteessä tapahtuneet onnettomuudet. Tämän jälkeen se on yhdistetty Väyläviraston ylläpitämään tieviiva-aineistoon.

Lähde: Tieliikennelaki, Uudenmaan ELY-keskus, LähiTapiola

Lisätietoja Riistakeskuksen sivulta.