<link rel="stylesheet" href="/cs/chat/stylesheets/lahitapiola-chat.css"/>
Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen
LähiTapiola Kainuu-Koillismaa Turvallisuus 21.6.2023

LähiTapiola Kainuu-Koillismaa selvitti kainuulaisten ja koillismaalaisten yleisimmät juhannusvahingot – Eniten sattuu irtaimisto- ja henkilövahinkoja

Juhannuksen vahinkojen uskotaan usein liittyvän tapaturmiin esimerkiksi pihapeleissä, saunoessa tai grillatessa. LähiTapiola Kainuu-Koillismaan tilastot kuitenkin osoittavat, että kappalemääräisesti juhannuksen aikana eniten sattuu irtaimistovahinkoja ja vasta toiseksi yleisimpiä vahinkoja ovat henkilövahingot.

Juhannuksena sattuu ja tapahtuu, mikä näkyy myös vakuutusyhtiöiden tilastoissa. LähiTapiola Kainuu-Koillismaa kävi läpi keskikesän juhlien vahinkoja kolmelta viime vuodelta. Tarkasteluajanjaksot olivat 17.6.–21.6.2020, 23.6.–27.6.2021 ja 22.6.–26.6.2022.

Koronavuosi 2020 oli juhannusvahinkojen osalta poikkeuksellinen, sillä niitä ilmoitettiin vain 10 kappaletta. Vuosina 2021–2022 puolestaan ilmoitettiin juhannuksena yhteensä 533 vahingosta. Vuonna 2021 vahinkoja sattui 339 kappaletta, kun vuonna 2022 vahinkojen määrä laski 194 kappaleeseen.

– Juhannus on odotettu ja iloinen juhla, jota useimmat kokoontuvat viettämään metsän, veden ja grilliherkkujen äärelle. Niiden pariin pääseminen kuitenkin edellyttää autoilua, tulentekoa ja joskus veneilyäkin. Siksi riskit ovat tähän aikaan vuodesta erityisen suuria. Vaikka vakuutus on hyvä turva vahingon sattuessa, oma toiminta on edelleen paras tapa välttyä ikäviltä yöttömän yön yllätyksiltä, muistuttaa LähiTapiola Kainuu-Koillismaan korvausjohtaja Jari Komulainen .

LähiTapiola Kainuu-Koillismaan vahinkotilastot osoittavat, että kappalemääräisesti juhannuksena eniten sattuu omaisuuden irtaimistovahinkoja ja toiseksi yleisin vahinkotyyppi ovat henkilövahingot.

Irtaimistovahinkojen yleisin tapahtuma on kännyköiden tai av-laitteiden rikkoontuminen.

Henkilövahingoissa taas palovammat ovat yleisin vammojen aiheuttaja. Eniten palovammoja sattuu ruoan ja juoman käsittelyssä.

Ajoneuvo-, henkilö- ja irtaimistovahingot kärjessä – myös eläimet korostuvat vahinkotilastoissa

Autoiluun liittyviä vahinkoja sattuu Kainuu-koillismaan alueella myös juhannuksen aikaan. Vuosina 2021 ja 2022 joka neljäsvahinko liittyi autoiluun. Autovahingoissa esiin nousivat erityisesti hinaukset, korjaukset ja lasinvaihdot.


– Meillä päin autoillaan ahkerasti, mikä näkyy myös juhannuksena. Riittävä turvaväli on varsin toimiva konsti erityisesti lasivahinkojen ja peräänajojen ehkäisemiseen. Muualle kuin omalle mökille mentäessä puolestaan puut saattavat ilmestyä eteen mitä ihmeellisimmistä paikoista ja ahtaat monen auton täyttämät parkkipaikat aiheuttavat pikkuvahinkoja. Maltti ja varovaisuus liikenteessä on siis keskikesälläkin valttia, Komulainen muistuttaa.

Irtaimisto ja rakennukset joutuvat myös usein kärsijöiksi keskikesän juhlissa. Vuonna 2021 molempien osalta sattui poikkeuksellisen paljon vahinkoja yhteenlasketun määrän noustessa n. 50 kappaleeseen.

– Koronavuoden 2020 ajan mökit olivat tyhjillään ja monesti nuohoamatta. Kun seuraavana vuonna uskallettiin taas mökkeillä, oli seurauksena lukuisia hormivahinkoja esimerkiksi saunan pesää sytyttäessä. Tänä vuonna nuohoukset ovat toivon mukaan asianmukaisesti hoidettuina, toteaa Komulainen.

Ihmisten lisäksi myös eläimet saavat osansa kainuulaisten ja koillismaalaisten juhannusvahingoista. Koronavuonna 2020 sattui vain yksi eläinvahinko, mutta vuonna 2022 määrä kasvoi jo kuuteen. Euromääräisesti eniten korvattiin äkillisiä tapaturmia.

– Korona-ajan pentubuumin myötä lemmikkien määrä on kasvanut rajusti myös Kainuu-Koillismaan alueella ja tämä näkyy suoraan vahinkotilastoissa. Juhannuksena suhteellisen nuoret lemmikit ovat mökeillä uudessa ympäristössä, jossa riskeinä ovat muun muassa uhkarohkeat hypyt, käärmeenpuremat ja ampiaisten pistot. Nähtäväksi jää, millaiseksi tämän vuoden tilastot muodostuvat, Komulainen pohtii.

Juhannuksena voi joutua myös hengenpelastajaksi – Kainuussa ja Koillismaalla ensiaputaidot ovat hyvällä tasolla

Pienempien vahinkojen lisäksi juhannuksena sattuu myös vakavampia tapaturmia. Tällöin korostuvat muiden paikallaolijoiden kokemuksen ja toimintakyvyn merkitys. LähiTapiolan teettämän kyselyn* mukaan kainuulaisilta ja koillismaalaisilta löytyy molempia.

Kyselyyn vastanneet kainuulaiset sekä koillismaalaiset arvioivat joutuvansa elvytystä tai muuta hätäensiapua vaativaan, mutta myös tuleen liittyviin vaaratilanteisiin muualla Suomessa asuvia useammin. Enemmistö alueemme vastaajista oli kuitenkin joutunut vaaratilanteeseen, jossa kyseessä oli ollut sairauskohtaus tai hoitoa vaativa tapaturma.

Tilanteen vaatiessa Kainuussa ja Koillismaalla ollaan myös kyvykkäitä antamaan ensiapua. Erityisesti edukseen korostuvat elvytystaito sekä taito avata hengitystiet.

– Ensiaputaitojen osalta tulokset ovat ilahduttavia, joka on varmasti tulosta sekä alueen asukkaiden omatoimisesta perehtymisestä, että paikallisten toimijoiden satsauksista turvallisuuteen. Omia ensiaputaitojaan kannattaa kerrata säännöllisesti, jotta ne eivät unohdu. Niin juhannuksena kuin muulloinkin on tärkeää voida luottaa siihen, että saa apua ja pystyy antamaan sitä tilanteen niin vaatiessa, Komulainen summaa ja jatkaa:

– Kahdella helpolla täsmävinkillä pääsee jo pitkälle juhannuksena ja muutoinkin kesällä. Ensinnäkin ämpäri laiturin päähän ja pari senttiä vettä pohjalle, niin valmiina on mahdollisesti ihmishengen arvoinen pelastusämpäri. Toiseksi kaiken varalle kannattaa jo nyt ladata puhelimeen 112-sovellus, niin apu löytää tarvittaessa perille.

* LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen osallistui 4.–30.1.2023 kaikkiaan 5 567 suomalaista. LähiTapiola Kainuu-Koillismaan toiminta-alueelta vastaajia oli 121. Kyselyn toteutti Kantar Public. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on koko maan tasolla noin +/- 1,3 prosenttiyksikköä ja LähiTapiola Kainuu-Koillismaan alueella noin +/- 8,8 prosenttiyksikköä.