LähiTapiola Etelä-Pohjanmaa lahjoitti 100.000 euroa Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiölle –tuki tutkimukselle ja koulutukselle edistää maakunnan elinvoimaisuutta
LähiTapiola Etelä-Pohjanmaalle oman maakunnan elinvoimaisuus ja kehitys ovat tärkeitä. Koulutukseen ja tutkimukseen perustuva osaaminen edistää Etelä-Pohjanmaan myönteistä kehitystä. LähiTapiola Etelä-Pohjanmaa tukee myös Epanet-professuureja.
Etelä-Pohjanmaalla on oma verkostomainen korkeakoulumalli, jossa ammattikorkeakoulun ja yliopistokeskuksen sekä maakunnan kuntien, julkisten rahoittajien, yritysten ja elinkeinoelämän yhteistyö on merkittävää. Korkeakoulukonsortiolla turvataan monipuolisten korkeakoulupalveluiden saatavuus Etelä-Pohjanmaalla. Toiminnan edistämiseksi on vuonna 2010 perustettu Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiö. Säätiön tehtävänä on varojen kerääminen ja niiden jakaminen avustuksina säätiön hallituksen vahvistamien avustusperiaatteiden mukaisesti.
Toimintamalli on osoittautunut toimivaksi. Etelä-Pohjanmaalla on ymmärretty koulutukseen ja tutkimukseen perustuvan osaamisen tärkeys Etelä-Pohjanmaan kehittymiselle. Myös yritykset ja yksityiset ovat osallistuneet merkittävillä lahjoituksilla säätiön varallisuuden lisäämiseen.
LähiTapiola Etelä-Pohjanmaa on lahjoittanut vuosina 2020 ja 2022 yhteensä 100.000 euroa Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiölle. Varsinaista lahjoitustilaisuutta ei korona-aikana ollut mahdollista järjestää, mutta sopiva ajankohta tilaisuudelle tuli nyt huhtikuun alussa. Seinäjoen kaupungintalolla 3.4.2023 paikalla olivat LähiTapiola Etelä-Pohjanmaalta Juha Antikainen ja Sirpa Hakala-Ostensen, sekä Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiöltä Paula Risikko ja Jari Jokinen.
- LähiTapiola Etelä-Pohjanmaalle oman maakunnan elinvoimaisuus ja kehitys ovat tärkeitä. Haluamme osaltamme olla tukemassa laadukasta koulutusta ja tutkimusta Etelä-Pohjanmaalla, ja siksi olemme tehneet lahjoituksia Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiölle, kertoo LähiTapiola Etelä-Pohjanmaan toimitusjohtaja Juha Antikainen.
- Seinäjoen ammattikorkeakoululla on oma tärkeä roolinsa uusien osaajien kouluttamisessa yritysten tarpeisiin, meillekin on sieltä löytynyt useampi työntekijä eri tehtäviin. Yliopistokeskus puolestaan tekee tärkeää työtä korkeakouluopintojen mahdollistamisessa. Epanet-professuurien myötä maakunnassa tehdään myös laadukasta tutkimusta, toteaa Antikainen.
- Yritysten sitoutuminen Etelä-Pohjanmaan kehittämiseen koulutusta ja tutkimusta tukemalla on maakunnan tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeää, sanoo Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiön hallituksen puheenjohtaja Paula Risikko.
- Yritykset ja yksityiset ovat osallistuneet yli 1, 2 miljoonan euron lahjoituksilla säätiön varallisuuden karttamiseen. Säätiö on tehnyt vuoden 2022 loppuun mennessä 71 avustuspäätöstä, jotka ovat yhteismäärältään yli 2,4 miljoonaa euroa. Avustuksia on maksettu v. 2022 loppuun mennessä yli 1,9 miljoonaa euroa. Säätiön rahoittamien hankkeiden kokonaiskustannukset ovat olleet n. 10 miljoonaa euroa, kertoo Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiön asiamies Jari Jokinen.
Avustuksia on myönnetty erityisesti hankkeille, jotka edistävät Etelä-Pohjanmaan korkeakoulustrategiassa 2020 asetettuja painoaloja. Ne ovat:
agrobiotalous ja kestävät ruokaratkaisut
älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät
hyvinvointi ja luovuus
yrittäjyys ja kasvu
Epanet-verkoston tavoite on nostaa osaamisen tasoa Etelä-Pohjanmaalla lisäämällä elinkeinoelämän ja yliopistollisen tutkimustyön vuorovaikutusta.
Epanet-verkostolla on saatu aikaan vaikuttavaa tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa Etelä-Pohjanmaalla ja sitä kautta parannettu yritysten kilpailukykyä ja lisätty alueen väestön hyvinvointia. Epanetin avulla laajennetaan paikallista tutkimus- ja kehittäjäyhteisöä sekä luodaan uudenlaista ja koko ajan uudistuvaa yhteistyötä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, yritysten ja kuntien välille.
Epanet-verkostossa professuurit suunnitellaan viiden vuoden periodeina ohjelmallisiksi kokonaisuuksiksi. Professuureilla tavoitellaan monitieteisyyttä, uudenlaisia lähestymistapoja ja Etelä-Pohjanmaata hyödyttäviä tuloksia.
- LähiTapiola Etelä-Pohjanmaa tukee tällä hetkellä kahta professuuria. Terveydenhuollon digitalisaation, sekä aluehistorian ja kulttuuriperinnön. Terveydenhuollon digitalisaation tutkimusryhmää johtaa professori Mark van Gils Tampereen yliopistosta. Aluehistorian ja kulttuuriperinnön tutkimusryhmää johtaa tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehto Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. Molemmilla on omat tärkeät tutkimuskohteensa, kertoo LähiTapiola Etelä-Pohjanmaan markkinointi- ja viestintäjohtaja Sirpa Hakala-Ostensen.
- Epanet professorit saavat sidosryhmistään edustajat tukiryhmäänsä. Tukiryhmät kokoontuvat keskimäärin kolme kertaa vuodessa. Kokouksissa professorit antavat tilannekatsaukset tutkimusryhmiensä tutkimustyöstä ja valottavat myös tulevia tutkimussuunnitelmia. Kokouksissa seurataan myös talouden lukuja ja budjetin toteutumista. Tukiryhmän jäsenet tuovat kokouksiin oman näkökulmansa ja osallistuvat keskusteluun käsiteltävistä aiheista. Tukiryhmän tärkein tehtävä on nimensä mukaisesti olla professorin tukena. Minulla on ilo toimia molempien tukemiemme professuurien tukiryhmien puheenjohtajana, kertoo Hakala-Ostensen.
- Epanet-professorien tukiryhmissä työskentely on tärkeää. Kokouksissa saadaan maakunnan toimijoiden, yritysten ja yhteisöjen, näkemykset tutkimustyön merkityksellisyydestä maakunnalle. Keskustelu tukiryhmissä on vilkasta, joka kertoo mielestäni tukiryhmien aidosta kiinnostuksesta tutkimuskohteisiin. Olemme myös todenneet sen valtavan työmäärän, jonka tutkimusryhmien vetäjät ovat tehneet rahoituksen hankkimiseksi eri hankkeille. On todella hienoa, että Etelä-Pohjanmaalla tehdään tällaista monipuolista tutkimustyötä, toteaa Hakala-Ostensen.
Kuvasimme viime kesänä lyhyet videot molemmista edellä mainituista Epanet-professoreista. Videoilla he kertovat omasta työstään.
Lähteet:
Epanet: https://epky.fi/epanet/
Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiö: https://www.epkks.fi/