Moottoritiet ja niiden kiihdytysrampit ovat tuulilasivahingon riskipaikat
LähiTapiola korvaa vuosittain noin 50 000 autojen lasivahinkoa. Korvaamiemme vahinkojen määrä on kasvanut jatkuvasti. Keväällä lumesta vapautuvat tiet ja niille talven jäljiltä jääneet kivet ja nastat lisäävät vahinkoriskiä. Jos tuulilasiin tulee iskemä, se kannattaa korjauttaa nopeasti.
- Tuntuu, että ihmiset ovat aiempaa tietoisempia lasivahinkojen riskistä. Kun talvet ovat muuttuneet aiempaa lauhemmiksi ja tiet ovat useammin sulana, saattavat renkaista lentävät kivet ja nastat herkemmin vaurioittaa tuulilasia. Myös autolaseissa lisääntynyt hienotekniikka voi osaltaan lisätä kiinnostusta varautumiseen, arvioi LähiTapiolan Uusimaa, Järvenpään toimiston ajoneuvovahinkotarkastaja Ville Mäki.
Lasivahingot ovat toiseksi yleisin LähiTapiolan kaskovakuutuksesta korvattu ajoneuvovahinko. Sitä yleisemmin asiakkaillemme korvataan kaskosta vain autopalvelu- eli hinausvahinkoja. Viime vuosina autojen tuuli- ja muiden lasien korjauksia ja vaihtoja on korvattu noin 50 000 vuosittain. LähiTapiola Uusimaalla korvattiin vuonna 2022 vajaa 2 500 tuulilasivahinkoa.
- Viimeisen kymmenen vuoden aikana korvaamiemme lasivahinkojen määrä on lisääntynyt selvästi. Osaltaan tätä selittää kasvanut markkinaosuuteemme ja se, että yhä useampi autoilija haluaa ottaa autolleen lasiturvan sisältävän vakuutuksen. Myös autojen määrä liikenteessä on lisääntynyt. Vahinkojen suhteellisessa määrässä ei kuitenkaan ole nähtävissä käännettä laskuun, joten riski on hyvä tiedostaa etenkin näin keväällä, kertoo LähiTapiola Uusimaan markkinointipäällikkö Christoffer Wickholm.
Vakuutusyhtiöiden korvauspalveluissa ja korjaamoilla kiireisin lasivahinkojen sesonki ajoittuu yleensä maalis-toukokuulle.
- Moni saattaa ajatella, että jos tuulilasiin on tullut pieni iskemä, sitä ei kannata korjauttaa ennen kuin talvirenkaat on vaihdettu pois alta. Yksi lasivahinkoja aiheuttava tekijä kun ovat talvirenkaista irronneet ja liikenteessä kimpoilevat nastat ja. Särön korjausta ei kuitenkaan kannata lykätä, sillä jos vaurio laajenee ja lasi joudutaan vaihtamaan, korjauksesta voi tulla paljon kalliimpi ja enemmän aikaa vievä, sanoo Mäki. Vilkasliikenteiset tiet, missä on isot nopeudet ovat suurempi riski kiveniskuun. Moottoritiet ja niiden kiihdytysrampit nousevat usein esille vahinkoilmoituksissa.
Korjaaminen on myös aina ympäristön kannalta vastuullisempi ja ekologisempi vaihtoehto kuin lasinvaihto.
Pieniä särö on nopea korjata – vahinkojen hinnat nousussa
Harmittomalta näyttävä särö tuulilasissa voi haitata kuljettajan näkyvyyttä ja esimerkiksi häikäistä ikävästi kevätauringon paistaessa. Keväällä vaurio voi lähteä laajenemaan, kun lämpötila sahaa nollan molemmin puolin ja ikkunaan kohdistuu ajaessa tärinää ja painetta.
- Pääsääntöisesti vielä noin kahden euron kolikon kokoinen iskemä voidaan korjata. Jos vauriokohta on pysynyt puhtaana, ei korjauksesta yleensä jää näkyvää jälkeä. Särön suojaksi voi heti iskemän satuttua laittaa esimerkiksi teippipalan, jotta sinne ei pääse likaa tai tiesuolaa, vinkkaa Mäki.
LähiTapiolan vahinkotilastojen mukaan lasivahinkojen korjaukset ovat kallistuneet 2020-luvulla. Särön korjauksesta voi edelleen selvitä hyvin alle satasella, mutta lasinvaihdossa hinnat liikkuvat parista sadasta reilusti yli tuhannenkin euron. Mitä teknisempi ja harvinaisempi lasi on kyseessä, sitä kalliimmaksi lasinvaihto voi tulla.
Mäki kertoo, että etenkin uudempien autojen laseissa on turva- ja mukavuusteknologiaa, joka nostaa korjauskustannuksia. Siksi uudemmille autoille halutaankin yleensä lasivakuutus.
- Uusien autojen tuulilaseihin on kytketty erilaisia antureita, tunnistimia ja kameroita, jotka vaikuttavat esimerkiksi automaattisten valojen, ilmastoinnin ja turvalaitteiden, kuten kaistavahtien, toimintaan. Jos lasi halkeaa ja se joudutaan vaihtamaan, pitää laitteistoja säätää uusiksi. Mitä pidempään auton omalla, alkuperäisellä lasilla siis pärjää, sitä varmemmin kokonaisuus toimii, vaikka korjaajat ovatkin usein aika velhoja, sanoo Mäki.
Lisätietoa:
Ville Mäki, autovahinkotarkastaja, LähiTapiola Uusimaa, 040 751 9487, ville.maki@lahitapiola.fi
Christoffer Wickholm, markkinointipäällikkö, LähiTapiola Uusimaa, 040 500 6030, christoffer.wickholm@lahitapiola.fi