Väsymys liikenteessä iso riski pohjois- ja keskipohjalaisille kuskeille
Väsymys ratissa on tuttu kokemus pohjois- ja keskipohjalaisille autoilijoille. Alueellisen Arjen katsaus -kyselyn mukaan joka neljäs (26 %) vastaaja LähiTapiola Pohjoisen alueelta Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalta on ollut lähellä nukahtaa rattiin.
![](https://www.lahitapiola.fi/assets/images/5715qeqodztv/6fHIioODA0uhlFIJuyCXao/6745869f25e7b0745a31eecc4cfc5f1f/1502_hiihtolomaliikenne_73.jpg?w=1050&h=451&fl=progressive&q=55&fm=jpg)
Joka kuudes (16 %) taas on ollut matkustajana autossa, kun kuljettaja on ollut lähellä nukahtaa rattiin. Itse rattiin kertoo nukahtaneensa kolme (3 %) prosenttia pohjois- ja keskipohjalaisista vastaajista – ja jopa viisi (5 %) prosenttia on ollut kyydissä, kun kuljettaja on nukahtanut rattiin.
Yllättävän usein väsymys voi johtaa jopa vaarallisiin tilanteisiin. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien arvioiden mukaan vuonna 2020 tapahtuneissa kuolemaan johtaneissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa* 88 prosentissa vaikutti taustalla jokin inhimillinen riskitekijä. Tilastot julkaisevan Onnettomuustietoinstituutti OTIn mukaan kuljettajan tilaan liittyvä taustariski, kuten alkoholi, sairaus, väsymys tai mielentilaan liittyvä tekijä, arvioitiin olleen mukana 64 %:ssa kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista. Muita kuljettajaan liittyviä taustariskejä ovat esim. ennakointiin ja ajonopeuteen liittyvät tekijät. Onnettomuus on aina useiden tekijöiden summa.
Väsymys liikenteessä voi pahimmillaan johtaa kuolonkolariin. Vuonna 2020 liikenne-onnettomuuksien tutkijalautakunnat arvioivat, että kuljettajan nukahtaminen tai vireystilan lasku oli välitön riskitekijä* kuudessa kuolemaan johtaneessa moottoriajoneuvo-onnettomuudessa. Taustariskiksi väsymys tai vireystilan lasku taas arvioitiin noin 20 onnettomuudessa, selviää OTIn vuosiraportista 2020. On myös hyvä muistaa, että väsymys johtaa usein vaaratilanteisiin, jotka eivät näy onnettomuus-tilastoissa. Vireystilan lasku tai levon puute voi esimerkiksi heikentää kuljettajan havainnointi- ja reagointikykyä. Tämä voi olla monen lievemmän kolarin tai läheltä piti -tilanteen taustalla.
Suomalainen autokanta on verrattain vanhaa, mikä vähentää turvatekniikan vaikutusta. Traficomin mukaan suomalaiset henkilöautot ovat keski-iältään noin 12-vuotiaita. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi uudemmissa autoissa oleva turva-teknologia, kuten törmäyksen estojärjestelmät, kaistallapitoavustin tai hätäjarrujärjestelmä, eivät ole vielä kovin monen käytössä.
Päivät lyhenevät ja valoisa aika vähenee koko ajan. Marras-joulukuussa pimeys verottaa myös jaksamista. Pimeys korostaa myös entisestään kuljettajan valppauden ja havainnointikyvyn merkitystä liikenteessä – pimeällä on vaikeampi nähdä muita tiellä liikkujia ja yllättäviä tilanteita. Väsymys voi iskeä tai kuljettajan vireystila laskea myös pitkällä työ- tai vapaa-ajan matkalla.
Huomioi aina liikenteessä:
Jokaisen meistä voi itse vaikuttaa siihen, millaisessa kunnossa lähtee rattiin.
Monissa autoissa on nykyään huomiojärjestelmä, joka vinkkaa tauolle. Älä yritä ajaa liian pitkää matkaa tauotta!
Jos epäilee, ettei toinen ole ajokuntoinen, siihen on tärkeää puuttua. Kuljettaja voi itsensä lisäksi satuttaa muita.
Liikenteessä emme koskaan voi täysin tietää, missä kunnossa vastaantulijat ovat. Siksi on tärkeä huolehtia omasta ajokunnosta ja keskittyä ajamiseen, jotta voi mahdollisuuksien mukaan reagoida yllättäviin tilanteisiin.