Hankasalmelaiset maatilayrittäjät Tuomas ja Ida-Maria: ”Aina kun mahdollista, teemme yhdessä jotain mukavaa”

Hankasalmelaisen Tapiolan maitotilan pihalla leikkivät Pietiläisen perheen vanhimmat lapset Alisa ja Topias. Pienin sisarus, Linda, on juuri herännyt päiväunilta ja seurailee muiden touhuja vaunuista. Kauniin kesäpäivän rauhallisesta tunnelmasta on vaikea uskoa, että viereisessä navetassa työt ovat täydessä touhussa. Tilan 150 lehmää ja 260 hehtaaria peltoa pitävät Pietiläisen yrittäjäpariskunnan kiireisenä vuoden jokaisena päivänä.

– Kyllä tässä työssä saa laittaa itsensä likoon. Viime yönä tulin kahden aikaan peltoja ruiskuttamasta, ja aamulla työt jo odottivat tekijäänsä. Tietyt asiat on hoidettava, vaikka väsyttäisi. Onneksi olemme vielä nuoria ja meillä jaksaminen on kohdillaan. Niinä hetkinä, kun tulee tilaisuus ottaa löysemmin, se pitää hyödyntää. Tämä työ on asennoitumiskysymys, Tuomas Pietiläinen pohtii arjen pyöritystä.

Kuva: Topias ja Alisa ovat kesän ajan olleet mukana tilan arjessa. Syksyllä lapset ovat perhepäivähoidossa.

Uravalinta maatilayrittäjyyteen ja perhetilan jatkamiseen ei ollut Tuomas Pietiläiselle itsestäänselvyys. Ennen sukupolvenvaihdosta 2000-luvun alkupuolella tila oli 25-paikkainen parsinavetta ja puheissa pyöri koko toiminnan lopettaminen. Pietiläisen mieli kuitenkin muuttui monen asian summana ja sukupolvenvaihdos tehtiin 2009.

– Kouluaikana olin harjoittelussa robottitilalla ja sain sieltä innostuksen toiminnan kehittämiseen. Navettaa laajennettiin 2012 ja sen jälkeen toiminnan kasvattamisen edellytyksenä olivat peltoalan lisähankinnat, jotka järjestyivät yllättäen, kun naapuritiloja lopetti toimintaansa. Se oli käänteentekevää myös eläinpuolen kehittämiselle, Tuomas muistelee.

Nykypäivänä Tapiolan maitotilan toiminta on kasvanut kahden lypsyrobotin tilaksi, jossa arjen pyörittämiseen hyödynnetään uusinta teknologiaa. Pariskunnan lisäksi tilalla työskentelee yksi kokoaikainen työntekijä sekä kesäaikaan kaksi sesonkityöntekijää. Lähitulevaisuuden tavoitteena on kehittää toimintaa nykyisessä mittakaavassa.

– Nyt on aika laittaa nurkat siistiksi ja saada toiminta pyörimään mahdollisimman tehokkaasti. Tavoitteena on nostaa kannattavuutta ottamalla kulupuolta paremmin haltuun, Tuomas avaa yrityksen suunnitelmia.

– Kehittäminen, ei niinkään kasvaminen, on nyt ajankohtaista, Ida-Maria lisää. Hän on myös Hankasalmen kasvatteja, ja pitänyt Tuomaksen kanssa yhtä vuodesta 2013 alkaen.

Talvella 2022 tilalla sattui yllättävä vahinko, kun apetta tehdessä rehuleikkuri hajosi ja sen piikki tippui suoraan apevaunuun. Vaunun kulmavaihde rikkoontui ja heti oli selvää, ettei koneella voi tehdä mitään ennen korjausta.

– Se oli tietenkin perjantai-iltapäivä, kuten aina vahingon sattuessa, Tuomas naurahtaa. – Oli kuitenkin onni, että apevaunun toimittajalla on lupaus, että vuorokauden kuluessa toimitetaan varavaunu. Lupaus piti ja lehmät saatiin ruokittua seuraavana päivänä normaalisti.

Vahingon satuttua Tuomas soitti heti myös LähiTapiola Keski-Suomen maatila-asiantuntija Marko Trastille, ja sai varmistuksen siitä, että vakuutusturva on konerikkojen osalta kunnossa. Rikkoutunut vaunu toimitettiin korjaamolle, jossa vahinkotarkastaja tarkasti vaunun. Korjauksen laskutus hoitui suoraan LähiTapiolan ja korjaamon kesken.
– Tässä työssä ja tilan kokoluokassa on pakko olla vakuutusturva kunnossa. Riskit ovat liian isot, jos jotain sattuu, ja ilman vakuutuksia olisimme pulassa, Tuomas sanoo.

Pietiläiset ovat olleet LähiTapiola Keski-Suomen asiakkaita parin vuoden ajan. Aikaisemmin vakuutukset hoidettiin meklarin kautta, mutta nyt LähiTapiolalla vakuutusturva on kattavampi ja tarkoituksenmukaisempi.

– Kun vaihdoimme LähiTapiolalle, maatila-asiantuntijamme huomasi jopa turhia vakuutuksia ja sen, että yksi kone puuttui kokonaan vakuutusten piiristä. Yhteistyöstä LähiTapiolan kanssa välittyy se, että asiamme aidosti kiinnostavat, ja siksi olemme olleet todella tyytyväisiä palveluun. Omalle yhteyshenkilölle on myös helppo soittaa, jos tulee mitä tahansa kysyttävää, Tuomas kertoo.

Omaisuusvahinkojen lisäksi maatilan pyörittämiseen sisältyy aina myös iso henkilöriski. Pietiläiset ovat tiedostaneet asian vakuutusturvan muodossa.

– Tämä homma kulminoituu vahvasti meihin kahteen, joten henkilökeskeytys- ja henkivakuutukset on oltava kunnossa. Jos itselle sattuisi jokin onnettomuus, ainakin se on taattu, että perheellä on siinäkin tilanteessa taloudellinen turva olemassa, Tuomas pohtii.

Kuva: Alisa ja Topias ottavat juoksukilpailun, kun Tuomas jakaa apetta traktorilla.

Kesä on ollut perheelle erityistä aikaa, sillä pienimmän lapsen syntymän johdosta Ida-Maria on ollut perhevapaalla. Syksyllä kaikki lapset menevät samaan perhepäivähoitoon, ja myös Ida-Marian työt tilalla jatkuvat normaalisti.

Useimmat työtehtävät tilalla hoidetaan itse, mutta esimerkiksi lietteen levityksessä Pietiläiset käyttävät urakoitsijaa. Työhön hyödynnetään vetoletkulevitystä, joka on tehostanut rehuntuotantoa huomattavasti. Vetoletkulevityksen avulla työt saadaan jo varhain keväällä alulle, ja kahden kilometrin pituisella letkulla lietteen levitys onnistuu yhteensä 100 hehtaarin alueelle.

– Mitä isommaksi tilakoko kasvaa, sitä enemmän lisääntyvät johtamis- ja paperityöt. Tällä hetkellä tuntuu, että nykyinen työnkuva on mieluinen, Tuomas sanoo.

Kova työ ja iso työmäärä ovat pariskunnalle arkipäivää. Kaikesta huolimatta hommat ovat hyvin hanskassa ja vastapainoa ruuhkavuosille haetaan pienistä vapaahetkistä.

–  Tämä elämänvaihe on sellaista, että totta kai pienet lapset rytmittävät arkea. Aina kun on mahdollista, teemme yhdessä perheenä jotain mukavaa, kuten käymme iltaisin uimassa tai ulkona syömässä, Ida-Maria sanoo.

– Olemme Tuomaksen kanssa hyvä tiimi ja ominaisuutemme täydentävät toisiansa. Tuomas katsoo isoja linjoja eteenpäin ja minä olen arjen käytännön pyörityksestä enemmän vastuussa, Ida-Maria summaa arjessa selviytymisen saloiksi.