Kainuu-Koillismaalla kymmeniä rakennuspaloja vuosittain – monen kodin palovaroitin ei välttämättä toimi

Pelastustoimen tietoon tulee Suomessa vuosittain noin 3 000 asuin- ja vapaa-ajanrakennusten palo- tai palovaaratilannetta. Näistä noin joka kolmas kehittyy rakennuspaloksi, joka tuhoaa laajemmin kiinteistöä tai irtaimistoa.

LähiTapiola Kainuu-Koillismaan toiminta-alueen kunnissa palokunta on viime vuosina saanut hälytyksen useimmin Kajaanin, Kuusamon ja Sotkamon alueilla syttyneisiin asuin- ja vapaa-ajan rakennusten paloihin. Pelastustoimen tilastojen mukaan näissä kunnissa oli vuosina 2016–2020 noin 40-120 palo- tai palovaaratilannetta. Kaikkiaan toiminta-alueen 11 kunnassa on viimeisen viiden vuoden aikana tapahtunut reilu sata asuinrakennusten paloa.

- Jos tuli tai savu tekee tuhoa, tilanteesta selvitään harvoin ilman säikähdystä. Onneksi valtaosa korvaamistamme palovahingoista on verrattain pieniä, eli ne rajoittuvat esimerkiksi johonkin osaan kiinteistöä tai irtaimistoa. Valitettavasti silloin tällöin tapahtuu kuitenkin myös mittavia rakennuspaloja, joissa vähintään puhutaan isoista remonteista tai asumisen haitasta ja pahimmillaan henkilövahingoista, kertoo LähiTapiola Kainuu-Koillismaan korvausjohtaja Jari Komulainen.

LähiTapiolan kotivakuutuksesta korvataan vuosittain kymmenien miljoonien eurojen arvosta tulen, savun ja noen aiheuttamia palovahinkoja. Asuinrakennuksissa yleisimmät syttymissyyt ovat pelastustoimen mukaan ruoanlaitto sekä sähkölaitteista, koneista ja tulisijoista lähteneet palot.

- Jos tuli aiheuttaa mittavaa vahinkoa, ei tarkka syttymissyy välttämättä selviä. Kuitenkin niissä tilanteissa, joissa asukkaat ovat ajoissa havainneet palon alun, on usein myös ehditty tehdä alkusammutusta ja rajata paloa, Komulainen kertoo.

Jos kotona syttyy tulipalo, palovaroitin, alkusammutusvälineet ja -taito ovat usein ratkaisevia seurausten kannalta. LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyssä* tiedusteltiin, mitä paloturvallisuus- ja alkusammutusvälineitä löytyy suomalaisista kotitalouksista.

LähiTapiola Kainuu-Koillismaan toiminta-alueen asukkaista valtaosa (90%) kertoo, että taloudessa on paristolla toimiva palovaroitin, ja noin joka kymmenennellä (8 %) on sähköverkkoon kytketty palovaroitin. Kotitalouteen voi asunnon lisäksi kuulua myös esimerkiksi mökki. Enemmistöllä alueen asukkaista (68 %) löytyy taloudesta sammutuspeite ja runsaalla kolmanneksella (44 %) on myös käsisammutin.

Palovaroittimen pariston vaihtamisesta on kuitenkin saattanut vierähtää pitkä aika. Paristolla toimivan palovaroittimen patteri suositellaan vaihtamaan vuosittain, jotta laite varmasti toimii tulipalon syttyessä. LähiTapiola Kainuu-Koillismaan alueen asukkaista yli puolet (63 %) kertoo vaihtaneensa palovaroittimen pariston viimeisen vuoden aikana, ja vajaalla 40 prosentilla on vaihdosta vähintään vuosi tai tätä pidempi aika.

- Katon rajassa olevaa pientä laitetta ei useinkaan tule ajatelleeksi arjessa, mutta tulipalotilanteessa se voi tarjota juuri sen lisäajan, joka voi olla ratkaiseva alkusammutuksen tai pelastautumisen kannalta. Hälytys voi herättää myös nukkuvan tai havahduttaa naapurit kerrostalossa. On hyvä muistaa, että myös palovaroitin on laite, jonka toimivuus voi heiketä iän myötä, joten siitä kannattaa pitää huolta, sanoo Komulainen.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto on tutkimuksissaan havainnut, että palovaroittimen savuherkkyys ja äänenvoimakkuus voivat heiketä vuosien myötä. Laite suositellaankin uusimaan vähintään kymmenen vuoden välein ja testaamaan säännöllisesti.

Lain mukaan jokaisessa asunnossa tulee olla toimiva palovaroitin jokaista alkavaa 60 nelimetriä kohti. Asuinrakennuksissa, jotka on rakennettu noin vuoden 2010 jälkeen, on sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet, joista hankinta- ja kunnossapitovastuu on taloyhtiöllä. Tätä vanhemmissa kerros- ja rivitaloissa palovaroittimet ovat siis pääsääntöisesti kokonaan asukkaan vastuulla. Asukkaan tulee myös aina testata ja varmistaa palovaroittimen toimintakunto.

- Kenen tahansa naapurissa voi asua henkilö, joka ei esimerkiksi iän, sairauden tai liikuntarajoitteiden takia pysty pitämään huolta asuntonsa palovaroittimista. Palovaroittimen hankinta voi myös unohtua keneltä tahansa tai katon rajaan asentaminen tuntua vaivalloiselta. Koska yhdessä asunnossa syttyvä palo on riski asukkaille, taloyhtiöissä voitaisiin harkita palovaroittimien hankkimista ja asentamista kaikkiin asuntoihin. Se voisi lisätä kaikkien turvallisuutta, sanoo Komulainen.

• Pelastuslain mukaan asunnossa tulee olla riittävästi palovaroittimia, jotka mahdollisimman aikaisin havaitsevat alkavan tulipalon. Lain minimivaatimus on yksi palovaroitin jokaista 60 m2 kohti joka kerroksessa. Sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet tulee olla asuinrakennuksissa, jotka ovat saaneet rakennusluvan 1.2.2009 jälkeen.

• Pelastustoimen tilastojen mukaan taloyhtiöissä vuosina 2016–2020 tapahtuneissa asuntopaloissa palovaroitin puuttui, ei toiminut tai oli ilman paristoa noin puolessa tapauksista. Tilasto kattaa rakennuspalot, joista on tieto palovaroittimen toiminnasta, ja kahden tai useamman asunnon talot.

• Yhdestä asunnosta alkava palo voi levitä rakennuksessa esimerkiksi porraskäytävien kautta. Tulen lisäksi vahinkoa muille asunnoille voi tulla myös savusta ja sammutusvedestä.

• Tutustu uusiin Paloturvallinen taloyhtiö -sivuihin. Ne tarjoavat taloyhtiöiden asukkaille ja osakkaille paljon käytännön tietoa ja neuvoja palovaroittimista. Sivut ovat julkaisseet yhdessä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, LähiTapiola, Kiinteistöliitto ja Isännöintiliitto.

*LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen osallistui 4.–26.1.2021 kaikkiaan 5 539 suomalaista. LähiTapiola Kainuu-Koillismaan toiminta-alueelta vastaajia oli 125. Kyselyn toteutti Kantar TNS. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on koko maan tasolla noin +/- 1,3 prosenttiyksikköä ja LähiTapiola Idän alueella noin +/- 8,6 prosenttiyksikköä.

Lisätietoja:
Jari Komulainen, korvausjohtaja, LähiTapiola Kainuu-Koillismaa, puh. 040 0572 987, jari.komulainen@lahitapiola.fi

Lähde: Pelastustoimen Pronto-onnettomuusjärjestelmä, kuntakohtainen erittely saatu Pelastusopistolta
*Tilasto kattaa asuin- ja vapaa-ajan rakennuksissa tapahtuneet rakennuspalot ja -palovaarat, yksittäisiä pelastustoimen tehtävätietoja voi puuttua. Rakennuspalovaara viittaa tilanteisiin, joista olisi voinut kehittyä rakennuspalo, mutta tuli ei päässyt esim. sammutuksen ansiosta leviämään.

Taloudesta löytyvät paloturvallisuus- ja alkusammutusvälineet
Lähde: Arjen katsaus -kysely 2021, LähiTapiola, Kantar TNS

Milloin asunnon palovaroittimen paristo viimeksi vaihdettu
Lähde: Arjen katsaus -kysely 2021, LähiTapiola, Kantar TNS