Savo-Karjalassa Mikkeli hirvikolaritilastojen kärjessä – eläinkolarin riski suurin syksyllä
Mikkeli on niiden kuntien kärkipaikalla, joissa Suomessa sattui viime vuonna eniten hirvionnettomuuksia. Syksyllä hämärä ja liukkaus lisäävät onnettomuuden riskiä.
Suomessa tapahtuu vuosittain noin 14 000 riistaeläinonnettomuutta ja tämän lisäksi noin 4 000 liikennevahinkoa porojen kanssa, selviää Tilastokeskuksen ja Liikennevakuutuskeskuksen tilastoista. Eläinkolariin voi joutua kuka tahansa, mutta riski siihen, mihin eläimeen törmää, vaihtelee eri puolilla maata. LähiTapiola Savo-Karjalan alueella korostuu hirvikolareiden riski. Tämä heijastuu LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyn tuloksista.*
Savo-Karjalan alueen vastaajista noin kolmannes (30 %) kertoi kyselyssä olleensa kolarissa tai liikenteen läheltä piti -tilanteessa jonkin eläimen kanssa. Savo-Karjalan alueella asuvista 15 prosenttia oli ollut kolarissa tai läheltä piti -tilanteessa hirven kanssa. Vakuutusyhtiön toiminta-alue kattaa kaikkiaan 13 kuntaa.
- Meillä näkyy erityisesti hirvien kanssa tapahtuneet kolarit ja läheltä piti –tilanteet, mutta Suomen teillä liikkuessa voi tulla törmäys myös valkohäntäpeuran ja metsäkauriin kanssa. Korvaamme asiakkaillemme vuosittain kymmeniä hirvieläinkolareista aiheutuneita vahinkoja. Suuri kolaririski on tyypillisesti siellä, missä on paljon liikennettä ja eläimiä, kertoo palvelupäällikkö Salla Kärkkäinen LähiTapiola Savo-Karjalasta.
Tilastokeskuksen Riistaonnettomuustilasto avaa valkohäntäpeurojen, metsäkauriiden, hirvien, metsäpeurojen, villisikojen ja kuusipeurojen kanssa sattuneiden kolareiden määrää. Valtaosa törmäyksistä tapahtuu yleisten hirvieläinten eli valkohäntäpeurojen, metsäkauriiden ja hirvien kanssa. Hirvikolareiden määrä on ollut Suomessa viime vuosina laskussa, mutta samaan aikaan peura- ja kaurisonnettomuuksien määrä on kasvanut. Samansuuntaista kehitys on LähiTapiola Savo-Karjalan alueella, joskin hirvikolareissa Mikkeli on koko Suomen tilastojen kärjessä. Eläinkolareita sattuu paljon myös Savonlinnassa ja Mäntyharjulla.
Tilastokeskuksen mukaan alueen kunnissa tapahtui viime vuonna kaikkiaan 31 valkohäntäpeura-, 59 metsäkauris- ja 84 hirvionnettomuutta. Jos Suomen kunnat laittaa järjestykseen niissä sattuneiden hirvikolareiden määrän mukaan, kärjessä komeilee Mikkeli.
Hirvieläinonnettomuuksia tapahtuu tilastojen valossa eniten loka-marraskuussa. Tähän vaikuttaa esimerkiksi se, että syksyllä eläimet aktivoituvat kiiman ja talvilaitumille siirtymisen takia, mutta samaan aikaan myös metsästäjät ajavat niitä liikkeelle. Syksyllä myös ajokeli heikkenee, ja kolareiden riski kasvaa pimeyden, sateiden ja liukkauden takia.
- Eläinkolari tulee aina yllätyksenä, mutta siihen voi koettaa varautua tarkkailemalla tienpientareita ja alentamalla ajonopeutta. Hämärässä ajaessa kannattaa myös käyttää kaukovaloja, jolloin eläimen voi erottaa loitompaa, sanoo Kärkkäinen.
Vaara-alueella varoituksia aiheesta
• Eri eläimille omat varoitusmerkkinsä. Tienvarsilla näkyy nykyisin hirvi-, poro- ja kauriseläinvaroitusmerkkejä. Viimeisenä mainittu varoittaa tieosuudella mahdollisesti liikkuvista peuroista ja kauriista. Kauriseläinmerkki otettiin käyttöön kesällä 2020 osana uutta tieliikennelakia.
• Varoitusmerkki aloittaa vaara-alueen. Merkistä eteenpäin vaara-alue voi jatkua useita kilometrejä. Koko sen ajan kannattaa ajaa varovaisesti ja tarkkailla tienpientareita.
• Arvio korostuneesta riskistä. Tienpitäjä asettaa hirvieläinvaroitusmerkkejä sellaisiin tienkohtiin ja tieosuuksille, joissa arvioidaan olevan korostunut onnettomuusriski. Arvio voi perustua esimerkiksi aiempien vuosien kolaritilastoihin tai eläinkannan kokoon alueella. Yleisiä riskipaikkoja ovat esimerkiksi riista-aitojen päät ja aukkokohdat sekä metsän reunat.
• Muista, ettei eläin ei lue merkkejä. Hirvieläimet voivat liikkua muuallakin kuin varoitusalueilla. Joskus hirvi voi esimerkiksi hypätä riista-aidan yli tai peura pujahtaa aidan reiästä.
• Vakuutus turvana onnettomuuden sattuessa. Eläinonnettomuuksissa tulleita henkilövahinkoja korvataan lakisääteisestä liikennevakuutuksesta ja omalle ajoneuvolle aiheutuneita vahinkoja vapaaehtoisesta kaskovakuutuksesta.
Lähde: Tieliikennelaki, Uudenmaan ELY-keskus, LähiTapiola
*LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus -kyselytutkimuksen toteutti Kantar TNS 4.–26.1.2021. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 5 539 henkilöä, joista LähiTapiola Savo-Karjalan toiminta-alueen asukkaita oli 173. Koko maan tasolla tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin +/- 1,3 prosenttiyksikköä ja Savo-Karjalan alueella +/- 7,4 prosenttiyksikköä.