Siirry suoraan sisältöönSiirry suoraan alatunnisteeseen
HenkilöasiakkaatYritysasiakkaatMaatila-asiakkaatTietoa LähiTapiolasta
FI
UutishuoneLähiTapiola-ryhmäTöihin meilleVastuullisuus
AjankohtaistaYhtiöt tiedottavatNäkökulmia
EtusivuUutishuoneAjankohtaistaYhtiöt tiedottavatNäkökulmiaLähiTapiola-ryhmäYhtiöryhmätietoaYhtiötToiminnan tarkoitusLähiTapiola-ryhmän raportitKumppanuudet ja yhteistyöTöihin meilleLähiTapiola työnantajanaYrittäjänä LähiTapiolassaOpiskelijalleAvoimet työpaikatVastuullisuusVastuullisuus LähiTapiolassaYhteiskuntasuhteetHenkilöasiakkaatYritysasiakkaatMaatila-asiakkaatTietoa LähiTapiolasta
UutishuoneLähiTapiola-ryhmäTöihin meilleVastuullisuus
NäkökulmiaAjankohtaistaYhtiöt tiedottavatNäkökulmia
Juha A. Pantzar ja Pasi HaaralaTalous10.2.2025Rahahäpeä ajaa ihmisiä ikävään kierteeseenRahahäpeä on viheliäinen kierre: se estää suurta osaa suomalaisista puhumasta talousasioista, vaikka juuri rahasta puhuminen ja avoimuus toisivat helpotusta häpeän tunteeseen. Suomalainen rahapuhe kaipaa lisää kuluavoimuutta, kirjoittavat Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar ja LähiTapiola Henkiyhtiön toimitusjohtaja Pasi Haarala.
Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar ja LähiTapiola Henkiyhtiön toimitusjohtaja Pasi Haarala.
Vasemmalla Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar, oikealla LähiTapiola Henkiyhtiön toimitusjohtaja Pasi Haarala.
LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus -kyselyn mukaan joka kolmas suomalainen on hävennyt omaa taloudenhallintaansa. Selvästi yleisin syy (37 prosenttia) rahahäpeälle on tunne siitä, ettei rahaa jää riittävästi säästöön. Toiseksi yleisin syy on se, että rahat loppuvat toistuvasti ennen tilipäivää. Monet katsovat häpeän syyksi oman toimintansa.Omat valinnat ovat kuitenkin vain pieni osa taloudenhallintaa. Siihen, että ihmiset eivät saa säästettyä rahaa tai hallittua talouttaan toivomallaan tavalla, on olemassa myös selkeitä, rakenteellisia selityksiä. Yksi niistä on tulokehitys, joka on jäänyt elinkustannusten nousun kyydistä.Tilastokeskuksen mukaan pienituloisten määrä Suomessa on kääntynyt jälleen nousuun viime vuosikymmenen hyvän kehityksen jälkeen. Samaan aikaan elinkustannukset ovat nousseet ennätyksellisesti: ruuan, asumisen ja energian hinnat jopa yli 20 prosenttia vuodesta 2021.Arjen katsaus -kyselyn mukaan keskimäärin 63 prosenttia suomalaisten tuloista kuluu välttämättömiin menoihin. Kahdellakymmenellä prosentilla vastaajista välttämättömät menot vievät jopa yli 80 prosenttia tuloista. Rahaa ei siis voi mitenkään jäädä samalla tavalla säästöön kuin ennen – eikä sitä ole syytä hävetä.Häpeä on siitä vaikea vieras, että sillä on tapana viivyttää avun hakemista. Tämä näkyy esimerkiksi Takuusäätiön palveluissa, joihin otetaan usein yhteyttä vasta, kun muut keinot on jo kokeiltu. Talousongelmia on kuitenkin merkittävästi helpompi ratkoa ennen kuin ne paisuvat suuriksi. Kaikkein parasta ensiapua ja ennaltaehkäisevää työtä rahahäpeän taltuttamiseksi olisi, jos kykenisimme puhumaan erilaisista rahatilanteista avoimesti ja yhdessä.Koska todellisesta rahankäytöstä ei välttämättä keskustella edes läheisten kanssa, ihmiset etsivät vertailukohtia sieltä, missä niitä on saatavilla – esimerkiksi sosiaalisesta mediasta tai julkisuudesta. Arjen rahankäytöllä on kuitenkin hyvin vähän tekemistä sosiaalisen median kiiltokuvatodellisuuden kanssa, jolloin mielikuva siitä, millaiseen elintasoon esimerkiksi keskituloisen suomalaisen rahat riittävät, vääristyy helposti. Todennäköistä on, että suuri osa rahahäpeästämme perustuukin kuvitelmiin.Jos rahankäytölle ei ole todenmukaista vertailukohtaa, syntyy helposti tunne, ettei oma talous ole hallinnassa. Siksi olisi yhteinen etu, jos me kaikki kykenisimme olemaan avoimempia oman kulutuksemme suhteen. Rahankäytön näkyväksi tekeminen ja siitä puhuminen auttavat hahmottamaan kulutuskäyttäytymistä, peilaamaan omaa rahankäyttöä ja lisäävät tietoisuutta myös kuluttamisen ekologisesta jalanjäljestä.Palkka-avoimuuteen olemme yhteiskunnassa heränneet, mutta kuluavoimuus suomalaisesta rahapuheesta vielä puuttuu. Puhutaan siis rahankäytöstä – enemmän ja rehellisemmin.Juha A. Pantzar
toimitusjohtaja, Takuusäätiö
Pasi Haarala
toimitusjohtaja, LähiTapiola Henkiyhtiö
Kirjoitus on julkaistu mielipidekirjoituksena Helsingin Sanomissa 30. tammikuuta 2025.
Näkökulmia
Saaga PatalaTalous13.3.2025Paras aika aloittaa sijoittaminen oli eilen – milloin on toiseksi paras?Moni meistä on lykännyt sijoittamisen aloittamista, odottaen täydellistä hetkeä, mutta todellisuudessa aika on yksi sijoittajan tärkeimmistä valteista. LähiTapiola Varainhoidon palvelujohtaja Saaga Patala pureutuu blogissaan siihen, miksi sijoittaminen kannattaa aloittaa heti ja miten päästä helposti alkuun.Sara AlaviiriTalous9.3.20254 (+1) merkittävää syytä päivittää tuntemistietosi – voita palkinto! Ajantasaiset asiakastiedot ovat avain sujuvaan ja turvalliseen asiointiin. Kun tunnemme sinut ja elämäntilanteesi, varmistamme, että asiointisi sujuu vaivattomasti, kertoo LähiTapiola Varainhoidon rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen asiantuntija Sara Alaviiri. Samalla varmistamme, että noudatamme lakisääteisiä velvoitteita ja torjumme talousrikollisuutta. Päivitä tietosi nyt helposti verkkopalvelussa – ja osallistu arvontaan, jossa voit voittaa upean palkinnon!Timo RitariTalous6.3.2025Osakemarkkinoilla positiivisia signaaleja – Euroopan ja Suomen osakkeet vahvistumassaAlkuvuoden tuotot osoittavat, että sijoittajat ovat siirtäneet katseensa Yhdysvaltojen osakemarkkinoilta Eurooppaan ja Suomeen. LähiTapiola Varainhoidon salkunhoitaja Timo Ritari analysoi tekstissään eurooppalaisten osakkeiden potentiaalia – onko edessä uusi nousu?
Katso lisää näkökulmia
UutishuoneNäkökulmiaRahahäpeä ajaa ihmisiä ikävään kierteeseenHaluatko silti vaihtaa kielen?KylläEn