Mitä jos kaistanvaihdossa olisi käynyt huono tuuri? Talouden stressitesti on parempi tehdä ennen kuin turvalle tulee tarvetta

Huonossa ajokelissä työmatkan loppusuoralla tuli hetkeksi mieleen, miten omat vakuutukset on hoidettu? Pimeä loskakeli, korkea polanne ja alkuillan ruuhka yhdistyivät tilanteeseen, jossa jopa nelivetoauto olisi jäänyt kakkoseksi yhdistelmärekalle. Vaikka selvisin säikähdyksellä, mieltä painoi loppumatkan kysymys: Mitä jos olisi käynyt huono tuuri?

Vuoden vaihteen inflaatiolukemat raapivat 10 % tasoja ja palkan ostovoiman kehityksessä olemme tehneet aikamatkan menneisyyteen. Todennäköisesti sähkölämmittäjä, työautoilija että –pyöräilijä ovat kaupan kassalla huomanneet elinkustannusten nousun. Sijoituswebinaarissa tammikuussa keskusteltiin perheen taloudesta. voit katsoa webinaarin täältä.

Mistä kuluista suomalaiset ovat tarpeen tullen ensimmäisenä valmiita nipistämään? LähiTapiolan Arjen katsaus –kyselyyn (10/22) vastanneista joka kolmas sanoo joutuneensa säästämään päivittäisistä ruoka- ja muista vastaavista menoistaan. Vakuutuksista karsiminen puolestaan oli säästölistan häntäpäässä: vain alle 5 % vastanneista oli luopunut vapaaehtoisista vakuutuksista. Uskon, että on taustalla vahvistunut menotietoisuus: vakuutuksilla katetaan yllättäviä menoja, joihin oma toimeentulo ei riittäisi. Tiukassa paikassa vakuutukset ovat välttämättömiä.

Menojen hallinnan kanssa yhtä tärkeää on turvata toimeentulo. Jos omat ansiot eivät kasva samassa suhteessa menojen kanssa, talouden puskurit ovat heti muutoksessa. Tämä tarkoittaa, että aiempaa pienempi menopiikki voi keikauttaa tulo-meno –tasapainon miinuksen puolelle – ja joka tapauksessa säästövara kaventuu.

Oli kyseessä työttömyys, ilmalämpöpumpun hajoaminen tai pitkittyvä sairastuminen, kulujen hillitseminen ja tulojen varmistaminen ovat elinehto. Työttömyyskassan jäsenyys, kotivakuutus tai turva pitkittyvän sairausloman varalle, kaikki ovat tärkeitä toimeentulon varmistajia.
Menotietoisuuden rinnalla tulotietoisuus on siis painava asia.

Vakuuttamisessakin on loppu viimein kyse tuloista ja menoista: joko niitä on sopivasti (liikaa) tai liian vähän. Tulopuolella avainkysymys on, mille tasolle ansioni voivat maksimissaan laskea, jotta edelleen pärjäisimme arjessa, ja missä vaiheessa nenä painuu pinnan alle.

Erityisen tärkeää kohoavien kustannusten aikana on tunnistaa tuplariskit: tapahtumat, jotka vaikuttavat sekä a) menoja nostavasti, että b) tuloja leikkaavasti. Tästä hyvä esimerkki voisi olla yrittäjällä päivittäin tarvittavan työkoneen hajoaminen.

Terveys ja kyky tehdä töitä on sekä yrittäjällä että palkansaajalla yksi tärkeimmistä tulon turvaajista. Sairastuminen on tuplariski: hoitoon pitää päästä, jotta parantuminen voi alkaa, ja sairausloma voi pitkittyessään puolittaa tulot. Keskituloiselle palkansaajalle vuoden kestävä sairausloma maksaa noin henkilöauton verran, yrittäjälle todennäköisesti vielä enemmän. Jos työkyky menee kokonaan, keskituloisen kolmikymppisen ansiomenetys nousee nopeasti 400 000 euron tasoille. Yksinkertaistaen: mitä pidempään ollaan poissa töistä, sitä suurempi on menetettyjen tulojen hintalappu.

Sairausloman ja työkyvyttömyyseläkkeen vaikutus kuukausituloihin

Talouden stressitesti on parempi tehdä ennen kuin tarvetta turvalle on – ja ennen, kuin omaa tai perheen pärjäämistä heilahduksissa joutuu miettimään tien päällä tai muuten riskien raapaistessa läheltä. Loskakelin sijaan henkilökohtainen talouskeskustelu käydään siisteissä sisätiloissa (tai kliinisesti etäyhteyden päästä) ja silloin voidaan rauhassa päättää, miten hommien pitää mennä, vaikka ei aina menisikään ihan putkeen.

Tarkkana sekä tien päällä että talouden polanteissa!

Eeli Hulmi
myyntijohtaja
LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö