Kuluttajahintojen eli inflaation kiihtynyt nousuvauhti syö suomalaisten palkansaajien ostovoimaa selvästi. Palkat eivät nyt pysy vauhdilla kohoavan inflaation perässä.
Tilastokeskus kertoi viikolla, että suomalaisten palkansaajien reaaliansiot eli nimellisansiot vähennettynä inflaatiolla olivat laskeneet viime vuonna 4,4 prosenttia ja loka-joulukuussa peräti 5,7 prosenttia vuotta aiemmasta. Ansiotaso on pudonnut nyt samalle tasolle kuin se oli vuoden 2010 lopulla.
LähiTapiola Varainhoidon Sijoituswebinaarissa ekonomisti Hannu Nummiaro sanoi, että ansiotason laskun aiheuttaman kuopan kurominen on alkamassa. Nyt käydään useilla aloilla palkkaneuvotteluita. Katso koko webinaari täältä.
- Voidaan olettaa, että tänä vuonna pohja saavutetaan. Palkkaneuvottelukierrokset ovat parhaillaan käynnissä. Odotukset ensi vuoden inflaatiolle ovat 4-5 prosenttia. Voi kuvitella, että uudet sopimukset asettuvat sinne samoille tasoille, Nummiaro arvioi.
Reaaliansioiden lasku muistuttaa hyvin paljon 70-luvun öljykriisiä. Etenkin luvun loppupuolen kriisissä reaaliansiot laskivat rajusti ja kesti 7 vuotta ennen kuin ansiotaso oli palautunut.
- Tähän mennessä tullut elintason lasku on ikään kuin jo kirjoissa. Kun mennään eteenpäin, aletaan kuroa hiljalleen kuoppaa umpeen. On mahdotonta arvioida, meneekö nytkin seitsemän vuotta. En usko, että niin kauan menee.
Hintojen nousun hillitsemiseksi etsitään säästökohteita arjesta
Hintojen hurja nousu on pakottanut monet suomalaiset kotitaloudet etsimään uusia säästökohteita, jotta tulot riittäisivät elämiseen arjessa. LähiTapiola kysyi suomalaisilta arjen säästöistä viime syksynä. Säästökohteiden kärjessä olivat päivittäiset ruoka- ja muut kulut, ulkona syöminen sekä autoilu ja muu liikkuminen. Lue lisää suomalaisten säästämisestä täältä.
Monelle menojen lisääntyminen on tarkoittanut, ettei oman talouden puskuria ole ollut mahdollista kerryttää ja puskureita on myös jouduttu purkamaan. LähiTapiola Varainhoidon asiakkuusjohtaja Camilla Backman-Koskisen mukaan säästösuunnitelmistaan olisi kuitenkin hyvä pitää kiinni.
- Säästämistä kannattaisi ehdottomasti jatkaa, jos se vain on mahdollista. Kuukausittaista säästösummaa voi pienentää, jos aiemmin säästetty määrä on liian korkea, Backman-Koskinen muistuttaa.
On kuitenkin ollut nähtävissä, että taloudellisesti haastavina aikoina suomalaisten tietoisuus taloudellisten turvaverkkojen merkityksestä on kasvanut. Myyntijohtaja Eeli Hulmi LähiTapiola Henkiyhtiöstä sanoo, että esimerkiksi vakuutuksista säästäminen on verraten pientä.
- Vakuutustenhan perusidea on se, että kun omassa menopuolessa tapahtuu yllättäviä heilahduksia, joita ei omasta tulopuolesta pystytä kattamaan, vakuutuksista voidaan heilahdus kattaa. Uskon, että tämä aika on korostanut ihmisten mielissä ymmärrystä siitä, että jos jotain isompaa sattuu, sitä liikkumavaraa ei välttämättä ole omassa kassassa, Hulmi muotoilee.
Katso, mitä ekonomisti sanoo talouden näkymistä
UNDER CONSTRUCTION: new embedded component: ContentfulNewsroomVideo
rich text node: {"data":{"target":{"sys":{"id":"28c94b9b-c71b-474a-b564-fff5a195ca25","type":"Link","linkType":"Entry"}}},"content":[],"nodeType":"embedded-entry-block"}
reference entry: {"id":"48cb8e18-2502-57c0-ba1e-f85ef317a5e5","videoUrl":"https://www.youtube.com/watch?v=Q017FHCFxcQ","altText":null,"contentful_id":"28c94b9b-c71b-474a-b564-fff5a195ca25","internalName":"2701 Webinaari video ","internal":{"type":"ContentfulNewsroomVideo"}}
