Aloittamisen ja ajoittamisen sietämätön vaikeus
Kuluva vuosi on ollut rahoitusmarkkinoilla poikkeuksellinen: sekä osakkeet että korot ovat miinuksella. Nytkö voi siis omaisuuslajihajautuksen heittää romukoppaan? Entä hyödyttääkö ajallinen hajautuskaan? Johtaja Jyrki Mäkelä LähiTapiola Varainhoidosta kertoo, miksi kumpaakaan ei kannata unohtaa.
Kulunut vuosi kääntyy kohti viimeistä vuosineljännestä ja näyttää todennäköiseltä, että koemme yhden heikoimmista sijoitusvuosista vuosikymmeniin. Talouksien hidas toipuminen korona-pandemiasta sai uuden iskun helmikuussa Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Ukrainalaisten kokeman inhimillisen tragedian lisäksi globaali turvallisuuspoliittinen ja taloudellinen epävarmuus on levinnyt laajalti eri puolelle maailmaa. Sota on kiihdyttänyt keskeisten raaka-aineiden hintojen nousua, jonka seurauksena keskuspankit ovat olleet pakotettuja nostamaan ohjauskorkojaan hillitäkseen jo kuolleeksi luultua ilmiötä, inflaatiota. Uhkakuvat tulevaisuudesta ovatkin saaneet monet säästäjät ja sijoittajat varpailleen. Kannattako nyt tehdä mitään? Pitäisikö oma sijoitussalkku realisoida, odottaa parempia aikoja jatkaa tai ylipäätänsä aloittaa sijoittamista näin epävarmassa maailmantilanteessa.
Onnistuisiko ennakointi markkinoiden käännepisteissä? Taitava sijoittaja voisi tietenkin ajoittaa myyntistä ja ostonsa niin, että välttyy negatiivisilta kurssimuutoksilta, mutta tuskin löytyy tahoa, joka on aina onnistunut ja onnistuu vastaisuudessakin välttämään karikot.
Mikä sitten neuvoksi?
Epävarmassa markkinatilanteessa tarvitaan kärsivällisyyttä, kurinalaisuutta ja pysymistä omassa sijoitussuunnitelmassa. Vanha sääntö ”hajauta” on edelleen toimiva, vaikka hajautuksesta eri omaisuusluokkiin ei tänä vuonna olekaan ollut hyötyä. On äärimmäisen harvinaista, että kaikki keskeiset likvidit sijoituslajit ovat miinuksella näin voimakkaasti. Vähäriskisinä pidettyjen valtiolainojen tuotot ovat korkojen nousun seurauksena suunnilleen yhtä paljon miinuksella kuin osakkeiden hinnat. Vastaavaa ei ole koettu 180 vuoteen tässä laajuudessa *).
Hajautusta voi ja kannattaa tehdä myös ajallisesti eli sijoittamalla säännöllisesti pääsee hyödyntämään myös laskumarkkinoiden tuomia mahdollisuuksia. Jos pidättäytyy sijoittamasta epävarmoina aikoina, on varmaa, että menettää markkinoiden positiiviset käännepisteet. Tähän voi lainata legendaarisen sijoittajan Peter Lycnhin lausahdusta: ”More money has been lost preparing for corrections or trying to anticipate correction than has been lost on corrections themselves”
Viimeisen runsaan 20 vuoden aikana olemme kokeneet useita voimakkaita kurssiromahduksia ja epävarmoja tilanteita, joista on kuitenkin toivuttu suhteellisen nopeasti. Kriisien pituudesta on tietenkin etukäteen vaikea sanoa mitään ja siksi onkin syytä hakea esimerkkiä pitkäaikaisemmasta kriisistä hieman kauempaa historiasta. Kelvollinen esimerkki lienee suuri pörssiromahdus 1920 –luvun lopulla. Elokuussa 1929 saavutettiin USA:n osakemarkkinoilla kaikkien aikojen korkein kurssitaso. Tämän jälkeen koettiin kuuluisa pörssiromahdus, jonka seurauksena sen aikainen teollinen maailma ajautui pitkäkestoiseen lamaan. Lamasta toipuminenkin kesti vuosikymmenen, jonka jälkeen ajauduttiin vielä uuteen maailmaansotaan kuudeksi vuodeksi.
Jos kuvitellaan epäonninen sijoittaja (kuva 1.), joka olisi elokuun 1929 pörssihuumassa laittanut säästönsä yhdellä kerralla osakemarkkinoille, olisi kestänyt lähes 25 vuotta saada rahansa takaisin nimellisesti ja reaalisesti 29 vuotta. Jos sama epäonninen sijoittaja olisikin laittanut pottinsa esim. 10 erässä noin puolen vuoden välein elokuusta 1929 alkaen, olisi kestänyt noin viisi vuotta ja reaalisesti noin neljä vuotta päästä plussalle. Täydellistä ”hopealuotia” ei ehkä ole löydettävissä mutta ajallisella hajautuksella(-kin) pystyy lievittämään kurssilaskusta aiheuttamaa tuskaa.
Kuva1. Nimellinen kehitys tuottokehitys 1929 – 1954 Kertasijoittaja vs. Ajallinen hajauttaja
(laskelmissa ei ole huomioitu kaupankäyntikustannuksia eikä mahdollisia korkotuottoja)
Tehokas hajautus eri omaisuuslajeihin, mutta myös ajallinen hajautus eli säännöllinen sijoittaminen ovat parasta riskienhallintaa. Lisäksi kannattaa hyväksyä se tosiasia, että kaikkeen sijoittamiseen liittyy riskejä. Aika on lopulta sijoittajan puolella ja sen merkitys korostuu erityisesti talouden vaikeina aikoina.
*) 2022 has been the worst year for markets (so far) in at least 50 years: Marketwatch 30.8.2022
**) It’s the Worst Bond Market Since 1842: Wall Street Journal 6.5.2022
Jyrki Mäkelä
Johtaja
LähiTapiola Varainhoito
Tämä kirjoitus on LähiTapiola Varainhoito Oy:n laatima ja perustuu sen näkemyksiin taloudesta ja sijoitusmarkkinasta. Kirjoituksen sisältämät arviot, tiedot ja mielipiteet perustuvat LähiTapiola Varainhoidon omiin laskelmiin tai lähteisiin, joita LähiTapiola Varainhoito pitää oikeina ja luotettavina. Tätä kirjoitusta ei tule yksinään käyttää sijoituspäätöksen perustana eikä siinä esitettyä tietoa ole tarkoitettu kehotukseksi käydä kauppaa sijoitustuotteilla tai palveluilla.