Teknologiamegatrendi luo sijoittajalle mahdollisuuksia mutta on myös haaste

Megatrendeillä tarkoitetaan pitkäkestoista yhteiskuntaa muokkaavia ilmiöitä ja rakenteellisia kehityssuuntia. Merkittävimpinä megatrendeinä pidetään muun muassa ilmaston lämpenemistä, väestörakenteen muutosta sekä teknologista kehitystä ja digitalisaatiota.

Teknologinen kehitys on tuottavuuden ja talouskasvun näkökulmasta vaikuttavin megatrendi. Teollisuusmaiden työikäisen väestön vähentyessä teknologian merkitys kasvun ajurina on ilmeinen. Uusien teknologioiden käyttöönotto on olennainen tuottavuuskasvun mahdollistaja. Sijoittajalle teknologinen kehitys tarjoaakin megatrendeistä selvästi eniten sijoitusmahdollisuuksia.

Kehitteillä olevien teknologioiden määrä on valtava, mikä luo haasteita sijoittajalle. Miten tunnistaa ja ennakoida suuresta määrästä juuri ne potentiaalisimmat teknologiatrendit? Valinnan vaikeudesta kertoo myös tutkimusyhtiöiden toisistaan poikkeavat ja alati muuttuvat ennustukset merkittävimmistä nousevista teknologioista.

Sijoittajalle uusien teknologioiden suhteellisen vaikea ymmärrettävyys lisää osaltaan ennustamisen hankaluutta. Internetin seuraava kehitysvaihe, metaversumi, on hyvä esimerkki teknologiakokonaisuudesta, jonka kasvupotentiaalia on arkijärjellä vaikea hahmottaa käsitteen abstraktin luonteen vuoksi. Metaversumin potentiaalin ennakointi on verrattavissa 90-luvun internetin alkuvaiheisiin: internetin kehityksessä piti olla mukana, mutta kukaan ei oikein tiennyt, mitä internetistä tulee ja miten sitä lopulta pystytään hyödyntämään.

Hollantilainen varainhoitaja Robeco nostaa trendianalyysissään esiin kolme pääkriteeriä, joita sijoittaja voi hyödyntää teknologiatrendien sijoituspotentiaalin arvioinnissa: teknologian laajuus (scope), tulovirtapotentiaali (monetization potential) ja oikea ajoitus (timing). Uuden teknologian tuottopotentiaali voi jäädä heikoksi, jos jokin edellä mainituista kriteereistä jää täyttymättä. Esimerkiksi lohkoketjujen tuleva käyttöpotentiaali voi olla laaja, mutta mahdollisuudet tulovirtojen tuottamiseen ovat toistaiseksi jääneet rajallisiksi.

Ajoituksen osalta uudet innovaatiot muuttuvat kannattaviksi tyypillisesti vasta, kun alkuinnostus on laskenut ja liiketoimintamalli vakautuu. Gartnerin tunnettu hypekäyrä nimittää alkuvaiheita liiallisten odotusten huipuksi ja pettymysten notkahdukseksi, joita seuraa lopulta tuottavampi yleistymisen vaihe. Teknologia-alalla esimerkiksi suoratoistopalvelut ja peliteollisuus ovat edenneet tähän tuottavaan vaiheeseen.

Yksittäiseen teknologiaan liittyvän liiketoiminnan lisäksi teknologisella kehityksellä on myös laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia, jotka sijoittajan on syytä huomioida. Teknologinen kehitys ja datan omistusoikeudet luovat jännitteitä yritysten ja valtioiden välille ja teknologia kietoutuu entistä tiukemmin osaksi geopolitiikkaa. Käynnissä on yritysten ja valtioiden välinen kilpailu teknologisesta herruudesta, mikä vaikutta teknologioiden kehityskulkuun. Valtiot voivat suojella kotimaista teknologiaa ja rajoittaa ulkomaisten yritysten toimintaa ja teknologisten ratkaisujen käyttöä.

Teknologiayrityksillä on ollut korostunut rooli myös Ukrainan sodan informaatiosodankäynnissä ja kyberhyökkäysten torjunnassa. Erilaiset satelliittipalvelut ovat olleet kysyttyjä sodan seurantavälineinä ja esimerkiksi Elon Muskin yhtiö SpaceX on tarjonnut Ukrainaan maksuttomia verkkoyhteyksiä satelliittien kautta. Myös Microsoft on tarjonnut apuaan Ukrainalle torjumalla tulevia kyberhyökkäyksiä.

Teknologialla on merkittävä rooli siirtymässä kohti kestävämpää yhteiskuntaa. Ympäristöteknologian ja erilaisten energiatehokkaiden ratkaisujen pitäisi oleellisesti vauhdittaa vihreää siirtymää. Teknologian kasvava kulutus ja energiantarve ovat kuitenkin ristiriidassa ilmastotavoitteiden kanssa. Tyyppiesimerkkinä kasvavasta energiantarpeesta on Bitcoinin taustalla oleva lohkoketjuteknologia, jonka vaatiman sähkönkulutuksen on arvioitu nousseen vuositasolla jopa Suomen sähkönkulutusta suuremmaksi.

Teknologiasijoitusten kestävyyttä ja ympäristövaikutuksia arvioitaessa tuleekin ottaa huomioon teknologisten ratkaisujen suorat ja epäsuorat päästövaikutukset koko arvoketjun osalta – raaka-aineiden alkulähteiltä aina loppukäyttöön asti.

Tulevilta vuosilta voisi toivoa, että sijoitusvirrat ja teknologian huippuosaaminen suuntautuisivat ennemmin ympäristö- ja terveysteknologiaan kuin alustayhtiöiden markkinointilähtöiseen data-analyysiin.