Pitääkö minun olla huolissani eläkkeestäni? Taasko tulevien sukupolvien eläkkeisiin kajotaan?
On herätetty keskustelua, että rahastoituja eläkevaroja pitäisi purkaa nykyisten eläkkeiden tukemiseksi. Asiantuntija Tuomo Mikolanniemi LähiTapiola Henkiyhtiöstä sanoo, ettei eläkejärjestelmän rahoitusongelmaa voida ratkaista vain uusia eläkkeitä leikkaamalla. Mikä voisi olla ratkaisu?
Työikäisen väestön suhteellinen määrä jatkaa laskuaan ja eläkettä saavien määrä kasvaa Suomessa. Osa eläkkeistä maksetaan etukäteen rahastoitujen eläkevarojen sijoitustuotoilla, mutta suurempi siivu kuitataan työssäkäyvien eläkemaksuilla. Olen nähnyt vaatimuksia siitä, että rahastoituja eläkevaroja pitäisi purkaa nykyisten eläkkeiden pönkittämiseen. Se heikentäisi väistämättä eläkkeiden rahoitusta tulevaisuudessa. Pitääkö minun olla huolissani omasta eläkkeestäni?
Tuntuisi järjenvastaiselta heikentää tulevaisuuden eläkeläisten asemaa, kun jo nyt ennusteet näyttävät, että esimerkiksi oman ikäpolveni suhteellinen eläke tulee jäämään aiempia pienemmäksi. Heikentyminen johtuu pääasiassa elinaikakertoimesta, joka automaattisesti pienentää kuukausittaisen eläkkeeni määrää.
Vuonna 2020 suomalaisten eläke oli keksimäärin 1762 euroa kuukaudessa. Omasta eläkkeestäni kiinnostuneena kävin työeläkeyhtiö Elon verkkopalvelussa kurkkaamassa, miltä eläkekarttumani näyttää. Olen tähän mennessä tienannut kuukausieläkettä 907 euroa ja voin jäädä eläkkeelle arviolta 67-vuotiaana. Mikäli haluan nollata elinaikakertoimen vaikutuksen, joudun jatkamaan työntekoa lähes 70-vuotiaaksi.
Tätä taustaa vasten on helppo ymmärtää, miksi työnantajien ottamien lisäeläkeratkaisujen määrä on ollut meillä selvällä kasvu-uralla LähiTapiolassa. Se on loistava etu, jonka avulla voi jäädä eläkkeelle ennen lakisääteistä eläkeikää ja täydentää kuukausittaista eläkettä. Viime vuonna LähiTapiolan vapaaehtoisesta ryhmäeläkkeestä maksettava lisäeläke oli keskimäärin 819 euroa kuukaudessa, eli todella merkittävä lisä työntekijän ja yrittäjän työeläkkeeseen.
Maksussa olevat eläkkeet nauttivat Suomessa vahvaa omaisuuden suojaa. Pohdittaessa tapoja kuroa umpeen tulevaisuudessa häämöttävää eläkejärjestelmän rahoitusvajetta, voi katse taas tarttua nuorimpien ikäluokkien tulevista eläkkeistä leikkaamiseen. Mutta se ei sukupolvien välisen tasavertaisuuden vinkkelistä voi olla ainut ratkaisu, jolla eläkkeiden rahoitusta lähdetään pelastamaan. Sitä varten meillä on jo elinaikakerroin, joka on vuodesta 2010 alkaen pienentänyt uusien eläkkeiden määrää.
Toivottavasti eläkejärjestelmän rahoituksen varmistamiseen lähdettäisiin ajoissa ja käyttöön otetaan laajasti kaikki mahdolliset keinot, mahdolliset heikennykset eivät iske pelkästään kauempana tulevaisuudessa odottaviin eläkkeisiin. Eläkerahastoja ja niiden tuomia tuottoja pitäisi pyrkiä kasvattamaan reilusti ennakkoon.
Tuomo Mikolanniemi
asiantuntija
LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö