Selviäisitkö kymmenien tuhansien perintöverosta? Yksi tilanne on erityisen kimurantti

Puolet suomalaisista on saanut tai uskoo saavansa perinnön, josta on maksettava perintövero. Tämä selviää LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselystä, johon vastasi 1 092 suomalaista ja jonka toteutti tutkimusyhtiö Verian (ent. Kantar Public). * Perintöveroa maksetaan Suomessa 20 000 euron arvoisesta tai sitä suuremmasta perintöosuudesta.

Yleisin tapa kattaa perintöverosta koituvat kustannukset on käyttää kuolinpesän säästöjä (35 prosenttia vastaajista) tai perinnönsaajan säästöjä (34 prosenttia vastaajista). Joka viides vastaaja (20 prosenttia) myi tai aikoo myydä kuolinpesän omaisuutta ja lähes joka kymmenes (8 prosenttia) otti tai ottaa lainaa. Neljä prosenttia sanoi myyneensä tai aikovansa myydä omaa omaisuuttaan.

– Velkarahalta tai oman omaisuuden myymiseltä vältytään usein sillä, että perittävä omaisuus realisoidaan verojen maksamiseksi. Mutta jos perintö ei syystä tai toisesta ole myytävissä, lopputulos voi olla perillisen näkökulmasta aika hurja, LähiTapiola Henkiyhtiön johtaja Veera Lammi pohtii kyselyn tuloksia.

Lammi kertoo, että verotuksellisesti erityisen vaikeita ovat tilanteet, joissa leski jää asumaan kuolinpesän asuntoon hallintaoikeudella.

– Esimerkiksi jos toinen vanhemmista kuolee ja ainoa perittävä omaisuus on vanhempien yhteinen asunto, aikuinen lapsi saa maksettavakseen perintöverot mutta ei varoja niiden maksuun. Asuntoa ei voi myydä ilman lesken lupaa, ja tilanne voi jatkua tällaisena vuosia tai vuosikymmeniä. Tällöin perillinen voi pahimmillaan joutua myymään omaa omaisuuttaan tai ottamaan velkaa.

Vuodenvaihteessa voimaan tullut perintöverouudistus muutti perintöveron ulosottoon liittyviä käytäntöjä. Ennen uudistusta vero meni ulosottoon kahden vuoden kuluttua ensimmäisestä eräpäivästä. Nyt aika on kymmenen vuotta. Maksamattomille erille kertyy kuitenkin viivästyskorkoa, joka on tänä vuonna 7,5 prosenttia.

– Vaikka uudistus mahdollistaa perintöverojen maksamiselle aiempaa pidemmän maksuajan, sen käyttäminen lienee korkean koron vuoksi harvoin kannattavaa, Lammi toteaa.

Paitsi säästöillä ja pankkilainalla, perintöveroon voi varautua myös sijoitus- tai henkivakuutuksella. LähiTapiolan kyselyssä vain kahdeksan prosenttia perinnönsaajista sanoi, että perittävällä oli tai on jompikumpi näistä vakuutuksista.

– Henkivakuutuksessa perillinen voi käyttää korvauksen vapaasti haluamallaan tavalla, esimerkiksi juuri perintöverojen maksuun. Perinteinen henkivakuutus onkin kasvattanut tasaisesti suosiotaan, osin juuri tästä syystä.

Kyselyssä 12 prosenttia perinnönsaajista kertoi, ettei ole varautunut perintöverosta koituviin kustannuksiin. Varautua kannattaa, kehottaa Lammi, etenkin jos omaisuuden perii yksin. LähiTapiola Henkiyhtiön esimerkkilaskelma kertoo, että tällaisissa tapauksissa perintövero voi helposti paisua kymmeniin tuhansiin.

– Perintöverojen maksamisen vaihtoehtoja kannattaa miettiä etukäteen ja tulevien verojen määrää haarukoida. Onko kuolinpesässä omaisuutta, joka menee kaupaksi – ja mihin hintaan? Entä onko se sellaista, että siitä myös halutaan luopua? Näistä asioista kannattaa keskustella etukäteen, vaikka ne vaikeita ovatkin. Silloin kun tilanne koittaa, on varmasti muutakin ajateltavaa.