Satanen kuussa riittää turvaamaan Marjan eläkepäivät – lopussa voi odottaa 100 000 euron potti

Pitäisikö säästää eläkeaikaa varten? Kysymys saattaa tulla mieleen työeläkeotteen vilkaisun jälkeen, koska summan pienuus voi yllättää. Tutuksi on tullut myös keskustelu suomalaisen eläkejärjestelmän kantokyvystä: miten supistuvalla palkansaajien joukolla selviydytään tulevien eläkkeiden maksamisesta.

Yhä useampi varautuukin työelämän jälkeiseen aikaan säästämällä juuri tästä syystä, selviää alkuvuodesta tehdystä LähiTapiolan kyselytutkimuksesta. Lähes puolet niistä vastaajista, jotka kertoivat säästävänsä eläkeaikaa varten, uskoivat eläkejärjestelmämme olevan epävarmalla pohjalla, ja kokivat siksi oman eläkesäästämisen olevan tarpeellista.

Moni suomalainen onkin herännyt säästämään itselleen lisäturvaa eläkeajalle, selvisi kyselystä. Vielä työelämässä olevista vastaajista 44 prosenttia kertoi tekevänsä näin.

Puolet kyselytutkimuksen vastaajista kuitenkin sanoi, etteivät säästä eläkeaikaa varten. Korjausliikkeitä on vaikea tehdä, jos oman eläkkeen määrään havahtuu vasta, kun on jäämässä eläkkeelle. Tärkeintä on nimittäin aloittaa – ja mieluiten eilen, sanoo kolmikymppisenä eläkkeelle säästämisen aloittanut raaseporilainen Marja Salenius. Salenius aloitti säästämisen eläkeaikaa varten yli parikymmentä vuotta sitten. Näin hänen on ollut mahdollista saavuttaa tulevien eläkepäivien varalle mukava potti säästämällä kuukausittain 100 euroa. Vuosikymmenten aikana säästösumma on kasvanut hyvin tuottoa, korkoa korolle -ilmiön ansiosta.

– Veikkaisin, että kun pääsen nostamaan rahoja, minulla olisi lähemmäs 100 000 euroa kasassa. Tietenkin sijoitusmarkkinoiden kehitys merkitsee paljon, hän sanoo.

Myös LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro kehottaa valmistautumaan eläkeaikaan säästämällä, koska näin varmistaa itselleen kulutusmahdollisuuksia koko elämän ajalle. Hänestä kannattaa pohtia kuinka varautunut on esimerkiksi kasvaneisiin terveydenhuollon kuluihin tai miten selvitä yllätyksistä, esimerkiksi remonteista, pienemmillä tuloilla. Hänestä voi omistaa ajatuksen myös elämästä nauttimiselle: ehkä säästöjä voisi käyttää matkusteluun, kun aikaa on vihdoin enemmän. LähiTapiolan kyselytutkimukseen vastanneista suomalaisista kolmasosa kertoi juuri tämän olevan sytykkeenä omaan eläkesäästämiseen.

Nummiarosta oikea aika aloittaa säästäminen on heti työuran alussa. Näin kuukausittaisen säästösumman ei tarvitse olla suuri ja summaa voi kasvattaa tulojen noustessa.

– Nuorella työelämässä olevalla aikuisella on mahdollisuus pitkään säästämisaikaan. Varautumisen päätepiste on kaukana aikajanan toisessa päässä ja vuoristoradat tasoittuvat. Sijoittaa voi siis tuottohakuisemmin, hän sanoo.

Marja Salenius kertoo elämän menneen tavanomaisia uria. Hänellä on puoliso, kaksi aikuista lasta ja yksi lapsenlapsi. Nyt 57-vuotiaana hän on vielä työelämässä. Hänestä vuosia kestänyt säästäminen on ollut helppoa.

– Minusta asian ydin on siinä, että säästäminen tapahtuu kuin vahingossa, kun tililtä menee kuukausittain summa säästöön, hän sanoo.

Myös Salenius nostaa esiin, kuinka eläkesäästämisessä on järkevää ottaa huomioon sijoittamisen horisontti – onko se kaukana vai lähellä. Alussa riskitaso voi olla korkeampi, kun mahdolliset laskut saa paikattua. Kun eläkeaika sitten lähenee, sijoituskohteet voi valita pienemmän riskitason tuotteista.

Erilaisia vaihtoehtoja varautua työelämän jälkeisiin vuosiin löytyy: rahastosäästäminen, osakkeet tai esimerkiksi sijoitusvakuutus. Se palvelee erityisen hyvin Nummiaron ja Saleniuksen mainitsemaa sijoitushorisontin huomioimista. Sijoitusvakuutus voi olla monelle säästäjälle vielä vieras, mutta on tutustumisen arvoinen, koska tarjoaa monia etuja juuri pitkäaikaiseen säästämiseen.

Sijoitusvakuutuksessa sopimukseen on mahdollista saada eri sijoituskohteita, jotka palvelevat erilaisia säästötarpeita, lyhyitä ja pitkiä. Rahoja voi siirtää erilaisten kohteiden välillä ilman veroseuraamuksia, koska kertynyttä tuottoa verotetaan vasta sopimuksesta tehtävän noston yhteydessä. Sijoitusvakuutuksessa rahaa voi lisätä tai nostaa pääsääntöisesti koska tahansa, aivan kuten rahastosijoituksistakin.

– Sijoitusvakuutus tuo eläkesäästäjälle mahdollisuuden alkaa alentaa sijoitustensa riskitasoa vaihtamalla sijoituskohteita ilman veroseuraamuksia, kun eläkeaika ja rahojen käyttöaika alkaa lähestyä. Näin esimerkiksi osakemarkkinoiden äkillinen lasku ei pääse yllättämään juuri, kun olisi tarkoitus nostaa omia eläkesäästöjä, vaan tähän voi varautua hyvissä ajoin vaihtamalla sijoituskohteita matalariskisempään, kertoo LähiTapiolan myyntijohtaja Joona Saulamaa.

– Sijoitusvakuutuksessa on huomioituna sekin tilanne, että varat siirtyisivätkin perillisille ennen kuin niitä ehtii käyttää itse. Sopimukseen merkitään edunsaajat, joille varat siirtyvät kuolintapauksessa. Moni hyödyntääkin sijoitusvakuutusta perintösuunnittelun välineenä, Saulamaa sanoo.

Marja Saleniuksen eläkeaikaan on vielä aikaa. Hieman hän on jo kuitenkin pohtinut mitä vuosikymmeniä sitten aloitettu varautuminen mahdollistaa. Tarkkoja suunnitelmia ei ole, mutta yksi vaihtoehto on jäädä eläkkeelle aikaisemmin, kuin mitä työeläkkeen puolesta olisi mahdollista.

Säästöt myös mahdollistavat, etteivät mahdolliset elämän ikävämmät käänteet horjuta taloutta. Jos hän jäisi yksin, perheen tuloista puuttuisi puolet. Säästöt auttaisivat muuttuneessa tilanteessa.

– Enemmän kuitenkin ajattelen, että eläkkeelle jäätyäni minun ei tarvitse miettiä jokaista euroa. Voin käydä lomamatkoilla tai tehdä remontin, kun on puskuria. En joudu tinkimään ruuasta, että voin ostaa lääkeitä. Säästöt tuovat minulle turvallisen olon.

^{Sijoitusvakuutuksen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö ja asiamiehenä sekä omaisuudenhoitajana toimii LähiTapiola Varainhoito Oy.}

^{Sijoituskohteen historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta. Sijoitusten arvo voi nousta tai laskea ja sijoittamiseen liittyy pääoman menettämisen riski osittain tai kokonaan.}

^{Artikkeli ei ole sijoitussuositus tai -neuvo. Tutustu ennen sijoituspäätöksen tekemistä sijoitustuotetta koskeviin avaintietoasiakirjoihin ja muihin materiaaleihin, joista voit lukea lisää osoitteesta www.lahitapiola.fi.}

^{LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyyn vastasi 1 092 suomalaista, ja sen toteutti tutkimusyhtiö Verian (ent. Kantar Public) *. Eläkesäästämisestä kysyttiin vastaajilta, jotka eivät olleet eläkkeellä (n=647).}