Sään ääri-ilmiöiden aiheuttama uhka maatiloille kasvaa – ilmastoriskien hallintaan tarvitaan uudentyyppisiä vakuutustuotteita
Neljä viidestä suomalaisesta viljelijästä on sitä mieltä, että maataloudessa on sääriskejä, joilta he eivät pysty tällä hetkellä suojautumaan, kerrottiin LähiTapiolan ja Ilmatieteen laitoksen aamun mediatilaisuudessa. Uusia ja ennakkoluulottomia riskienhallintamenetelmiä tarvitaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi sekä suomalaisen huoltovarmuuden säilyttämiseksi.
Suomessa kärsitään paraikaa poikkeuksellisen ankarasta kuivuudesta, johon on saatu vain paikallisesti helpotusta ukkoskuurojen muodossa. Suomi ei kärsi äärimmäisistä säätiloista yksin. Vuosi 2023 oli mittaushistorian lämpimin koko maapallolla, ja vuoden 2024 kolme ensimmäistä kuukautta olivat maailmanlaajuisesti yli 1,5 astetta esiteollista aikaa lämpimämpiä.
– Huhtikuu 2024 oli lämpimämpi kuin mikään edeltänyt huhtikuu maapallollamme mittaushistorian aikana. Juuri päättynyt toukokuu oli Suomessa poikkeuksellisen vähäsateinen ja uusi hellepäivien lukumäärän ennätys oli 16, kun aiempi ennätys oli 14. Helsingissä toukokuun keskilämpötila oli noin 1,8 astetta korkeampi kuin se olisi ollut ilman ilmastonmuutoksen vaikutusta, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hilppa Gregow.
LähiTapiolan kyselyn mukaan kolme neljästä suomalaisesta viljelijästä on sitä mieltä, että sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet. Kysely on osa
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten viljelijöiden kiinnostusta sääilmiövakuutuksiin. Monissa Euroopan maissa sääilmiövakuutukset eli niin sanotut parametriset vakuutukset yleistyvät vauhdilla. Suomessa niitä ei vielä ole markkinoilla. – Sään ääri-ilmiöiden aiheuttama uhka maatiloille kasvaa, joten meidän on vakuutusyhtiönä kehitettävä keinoja auttaa viljelijöiden sopeutumista muuttuviin sääoloihin. Suuri enemmistö (72 %) viljelijöistä on sitä mieltä, että maatalouden sääriskien hallintaan tarvitaan uusia ja innovatiivisia vakuutustuotteita, kertoo LähiTapiolan maatilaliiketoiminnan johtava asiantuntija Sami Myyrä.
– Ilmastonmuutosta tulee hillitä kaikin keinoin ja meidän on ymmärrettävä, että muutoksiin tulee osata varautua aiempaa vahvemmin, niin taloudellisesti kuin yhteisöllisesti ja yhdessä, jatkaa Gregow.
Viljelijät ovat kiinnostuneita uudentyyppisistä sääilmiövakuutuksista
Viljelijöiden työkalupakissa on monia välineitä sään aiheuttamien riskien hallintaan. Perinteisimpiä ovat ojitusmenetelmät, joilla torjutaan liiallista peltojen märkyyttä. Viljelykulttuuriin kuuluu myös kasvilajien ja lajikkeiden valinta oikeille kasvupaikoille sekä erilaisten tuotantopanosten, kuten kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden käyttö. – Perinteiset menetelmät eivät kuitenkaan enää riitä sään ääri-ilmiöiden aiheuttamien riskien hallintaan. Peräti 85 prosenttia viljelijöistä on sitä mieltä, että maataloudessa on sääriskejä, joilta he eivät voi tällä hetkellä suojautua. Tarvitaan paitsi uusia työkaluja myös vakuutusyhtiöiden ja valtion roolien selkeyttämistä, sanoo Myyrä.
Nykyiset maatilavakuutukset perustuvat jo aiheutuneen vahingon korvaamiseen.
– Uudentyyppinen sääilmiövakuutus tarjoaisi ennalta määritettyjä vakuutuskorvauksia, kun sovittu ilmiö tai tapahtuma toteutuu. Esimerkiksi jos toukokuun ensimmäisestä päivästä alkaen ei sada kuuteenkymmeneen päivään, vakuutuksenottaja saisi korvauksen kuivuuden aiheuttamasta vahingosta. Vahinkoa ei tällöin erikseen tarkasteta tilalla. Sääilmiöiden todentaminen voi perustua Ilmatieteen laitoksen mittauksiin tai maatilan omaan sääaseman tietoihin.
Ennakoivilla toimenpiteillä pienennetään tulevia taloudellisia haittoja
Suomessa on pitkät perinteet vahinkovakuuttamisen kulttuurista. Riskit muuttuvat yhteiskunnassa ilmastonmuutoksen myötä kuitenkin nopeasti, ja siksi uusia innovatiivisia vakuutustuotteita tarvitaan suomalaisilta toimijoilta.
– Jokainen suomalainen maksaa ilmastonmuutoksesta, ja nyt tehtävillä ennakoivilla toimenpiteillä voimme pienentää tulevia taloudellisia haittoja. Tämä on ehto sille, että maataloustuotanto säilyy jatkossakin kotimaisena ja sitä kautta myös huoltovarmuus turvattuna, Gregow ja Myyrä sanovat.
Sami Myyrä ottaa esimerkin Keski-Euroopasta.
– Itävallassa valtio muutti jokin aika sitten suhtautumistaan maatalouden sääriskien hallintaan. Siellä todettiin, että satoriskien hallinta ei voi olla jälkikäteen tapahtuvaa toimintaa. Tarjolla on nyt sekä perinteisiä vahinkovakuutuksia että sääilmiövakuutuksia.