Grillaajilta vaaditaan nyt valppautta: ”Muutama yksinkertainen kikka ennen grillin sytyttämistä voi säästää suurelta murheelta”

– Me suomalaiset jos jotkut tiedämme, että aurinkoiset grillisäät ovat harvassa, mutta etenkin tänä keväänä muutama yksinkertainen kikka ennen grillin sytyttämistä voi säästää suurelta murheelta. Ensimmäiseksi on hyvä varmistaa, että grilli on puhdistettu ja huollettu asianmukaisesti. Grillin pohjalle kerääntyneet rasva ja ruoantähteet voivat aiheuttaa yllättävän nopeasti leimahtavan rasvapalon, joka voi etenkin tuulisella säällä levitä herkästi, sanoo LähiTapiolan ennaltaehkäisypalveluiden kehityspäällikkö Jussi Riikonen.

Ilmatieteen laitoksen mukaan toukokuu on ollut suuressa osassa maata selvästi tavanomaista kuivempi. Etelä- ja länsiosassa maata on ollut lähes sateetonta. Tällä hetkellä maastopalovaroitus on voimassa suuressa osassa Suomea, ja koko eteläisessä ja läntisessä Suomessa vaaran arvioidaan olevan erittäin suuri.

Avotulen sytyttäminen on kiellettyä maastopalovaroituksen aikana. Pelastustoimen mukaan maastopalo syttyy yleisimmin ihmisen toiminnasta, ja useimmiten paloa ei sytytetä tahallaan, vaan taustalla on huolimattomuus tai varomattomuus. Nuotiot ja grillit ovat yksi yleisimpiä syttymissyitä.

Grilleistä syttyviä paloja näkyy myös LähiTapiolan vahinkotiedoissa. Riikonenkorostaa, että ennakointi on huomattavasti helpompaa kuin vahinkojen korjaaminen.

– Ei ole lainkaan liioiteltua hakea rasvapaloon sopiva sammutusväline jo valmiiksi grillin viereen. Käsisammutin on paras, sillä sammutuspeite ei välttämättä riitä tukahduttamaan paloa. Jos grilliä säilytetään kotona esimerkiksi katetun terassin alla kiinni seinässä, se pitää siirtää niin kauas rakennuksesta, että mahdollinen palo ei pääse leviämään. Grilliä ympäröivän nurmikon voi myös hyvin kastella esimerkiksi vesiletkulla ennen kuin ryhtyy kokoamaan grillivartaita.

Pelastustoimen tilastojen mukaan maastopaloja on sattunut Suomessa viime vuosina keskimäärin noin 2 500 vuodessa. Viime vuoden toukokuussa paloja syttyi 615, ja vuosina 2020–2022 toukokuussa keskimäärin 583. Kuluvan toukokuun aikana paloja on syttynyt jo 598, eli jos paloja syttyy samaan tahtiin myös loppukuussa, palojen määrä ylittää vuoden takaisen reilusti.

Pelastustoimen mukaan nuotioiden ja grillien lisäksi maastopaloja syttyy esimerkiksi roskien poltosta tai savukkeesta.

– Keväällä monissa kodeissa ja mökeillä siistitään pihoja, mutta maastopalovaroituksen ollessa voimassa ei ole oikea aika polttaa risuja, hakkuutähteitä tai lehtiä. Avopoltto on ylipäätään kiellettyä useiden kuntien taajama-alueilla. Pahimmillaan siinä voi palaa risujen lisäksi sekä oma että naapurin koti, Riikonen sanoo.