Aiempaa harvempi työikäinen uskoo saavuttavansa vanhempiensa elintason eläkkeellä

Työikäiset suhtautuvat aiempaa pessimistisemmin eläkeiän elintasoonsa. Tämä selviää LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselystä, jossa työikäisiä pyydettiin arvioimaan, saavuttavatko he vanhempiensa elintason eläkkeellä. Kyselytuloksia verrattiin kolmen vuoden takaiseen aineistoon. Molemmat kyselyt toteutti tutkimusyhtiö Verian (ent. Kantar Public). *

Osuus vastaajista, jotka arvioivat jäävänsä jälkeen vanhempiensa elintasosta, kasvoi viisi prosenttiyksikköä edellisestä kyselystä. Heitä, jotka uskoivat saavuttavansa vanhempiaan paremman elintason, oli kaksi prosenttiyksikköä vähemmän kuin kolme vuotta sitten.

– Oman elintason kasvattaminen ei ole näiden kyselyiden välillä ainakaan muuttunut helpommaksi. Siitä piti huolen suurin inflaatioshokki sitten 1970-luvun. Samalla Suomen talouskasvu laahaa odotuksia jäljessä, eivätkä vaisusti kehittyneet tulot riitä rahoittamaan paisuneita menoja. Asukasta kohden laskettu bruttokansantuotteemme käy jo seitsemättätoista vuotta alle finanssikriisin huipputason, eli niin sanottu talouden menetetty vuosikymmen tuntuu aina vain venyvän pidemmäksi. Ei siis ihme, että pessimismi valtaa alaa, yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro LähiTapiola Varainhoidosta kommentoi kyselyn tuloksia.

Nummiaro muistuttaa, että kysymys on henkilökohtainen. Siksi vastaajissa on paljon sekä heitä, jotka uskovat pärjäävänsä vanhempiaan paremmin, että heitä, joilla näkymä on heikompi.

– Esimerkiksi kaikista lääkäreiden lapsista ei tule vanhempiensa tapaan hyväpalkkaisia, vaan erilainen koulutus ja ammatti voivat johtaa vanhempia heikompiin ansioihin, vaikka yhteiskunnan yleinen elintaso paranisi. Toisaalta pienipalkkaisten vanhempien lapset voivat kiivetä vanhempiaan parempaan elintasoon, vaikka talouskasvu olisi aneemista.

Toiveikkaimmin omaan taloudelliseen tulevaisuuteensa suhtautuvat 55–64-vuotiaat, joista kaksi viidestä uskoo ylittävänsä vanhempiensa elintason eläkkeellä. Myös valtaosa alle 25-vuotiaista uskoo saavuttavansa vanhempiaan vastaavan tai sitä paremman elintason. Pessimistisimpiä ovat 35–44-vuotiaat, joista noin 40 prosenttia epäilee jäävänsä jälkeen vanhempiensa elintasosta. Näin ei ole käynyt vielä – ja tuskin käy nytkään, sanoo Nummiaro. Ekonomisti viittaa Tilastokeskuksen tietoihin kotitalouksien käytettävissä olevista tuloista.

– Käytettävissä oleva tulo kuvaa kotitalouksien elintasoa paremmin kuin bruttokansantuote, koska se huomioi tuotannosta saatavien tulojen lisäksi myös maksetut verot ja saadut tulonsiirrot. Tähän asti jokaisen sukupolven tulokäyrä kulkee edeltäviä sukupolvia korkeammalla, eli elintaso on jatkuvasti parantunut.

Taloushäiriöt, kuten 1990-luvun lama, näkyvät notkahduksina tulokäyrillä. Perinteisesti sukupolvien väliset erot on kuitenkin kurottu umpeen nopeasti.

– Pankkikriisin nirhaiseman lamasukupolven tulot lähtivät alemmalta tasolta kuin aiemmilla ikäluokilla, mutta jo kolmekymppisinä myös nämä laman lapset olivat selvästi edeltäjiään edellä, Nummiaro tulkitsee tilastoja.

Kaikkein nuorimmilla elintasokasvu näyttää jämähtäneen – tai ainakin hidastuneen. Tilastojen nuorimmalla sukupolvella, eli vuosina 1992–2001 syntyneillä, on käytettävissään yhtä paljon tuloja kuin vuosina 1982–1991 syntyneillä oli samanikäisinä.

– Nuorimmalta sukupolvelta data riittää vain yhteen pisteeseen, joka näyttää elintason alkavan samalta tasolta kuin kadotetuilla kolmekymppisillä. Tuskin elintason nousu on kuitenkaan täysin loppumassa, mutta sukupolvien välillä koetuista elintasohypyistä siirryttäneen pienempiin askeliin, ekonomisti arvioi.

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyissä kysyttiin myös, mistä alle viisikymppiset uskovat varallisuutensa koostuvan 50-vuotiaina. Tuloksista käy ilmi, että vaurastuminen, varautuminen ja omien taloudellisten puskurien kerryttäminen ovat arkipäivää yhä useammalle.

– Uskoisin, että viime vuosien kriisit ja julkisen talouden säästöpaine ovat herättäneet monet taloudellisen varautumisen tarpeeseen. Terveysvakuutusten kysyntä on noussut huomattavasti, ja säästäminen on toinen keino varautua elämän yllätyksiin, Nummiaro pohtii.

Vuoden 2024 kyselyssä lähes kaikki varallisuuserät ovat suositumpia kuin kolme vuotta sitten.

– Luottamus eri varallisuuseriin on vahvistunut kautta linjan, mutta pari erää kyselystä pistää silmään. Luottamus sijoitusasuntoihin on heikentynyt, mikä ei ole yllätys koetun asuntohintojen laskun jälkeen, vaikka sekä korkojen että asuntohintojen käänne voi olla jo hyvin lähellä. Toiseksi ”omista jotain muuta” -vaihtoehto on noussut voimakkaasti. Tähän kaatoluokkaan kuuluvia suhteellisen yleisiä varallisuuseriä ovat ainakin metsä, erilaiset vakuutuspohjaiset säästämistuotteet, pääomasijoitukset ja kryptovaluutat. Yksi tulkinta voi olla, että kotitaloudet etsivät entistä laajemmasta hajautuksesta turvaa varallisuuteensa.

Eri varallisuuserien suosio vaihtelee huomattavasti vastaajien tulotason mukaan. Niistä vastaajista, joiden talouden bruttovuositulot ylittivät 85 000 euroa, lähes 70 prosenttia arvioi omistavansa rahasto-osuuksia 50-vuotiaana. Samaa sanoi vain hieman yli 30 prosenttia vastaajista, joiden vuositulot jäivät 20 000–35 000 euroon.