Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen
Talous 19.4.2024

Aiempaa harvempi työikäinen uskoo saavuttavansa vanhempiensa elintason eläkkeellä

Lähellä eläkeikää olevat suhtautuvat toiveikkaammin omaan elintasoonsa kuin he, joilla työuraa on vielä paljon jäljellä. Pessimistisimpiä ovat 35–44-vuotiaat. Suuret elintasoloikat sukupolvien välillä näyttävät jääneen viime vuosituhannelle, sanoo ekonomisti Hannu Nummiaro.

Työikäiset suhtautuvat aiempaa pessimistisemmin eläkeiän elintasoonsa. Tämä selviää LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselystä, jossa työikäisiä pyydettiin arvioimaan, saavuttavatko he vanhempiensa elintason eläkkeellä. Kyselytuloksia verrattiin kolmen vuoden takaiseen aineistoon. Molemmat kyselyt toteutti tutkimusyhtiö Verian (ent. Kantar Public). *

Osuus vastaajista, jotka arvioivat jäävänsä jälkeen vanhempiensa elintasosta, kasvoi viisi prosenttiyksikköä edellisestä kyselystä. Heitä, jotka uskoivat saavuttavansa vanhempiaan paremman elintason, oli kaksi prosenttiyksikköä vähemmän kuin kolme vuotta sitten.

– Oman elintason kasvattaminen ei ole näiden kyselyiden välillä ainakaan muuttunut helpommaksi. Siitä piti huolen suurin inflaatioshokki sitten 1970-luvun. Samalla Suomen talouskasvu laahaa odotuksia jäljessä, eivätkä vaisusti kehittyneet tulot riitä rahoittamaan paisuneita menoja. Asukasta kohden laskettu bruttokansantuotteemme käy jo seitsemättätoista vuotta alle finanssikriisin huipputason, eli niin sanottu talouden menetetty vuosikymmen tuntuu aina vain venyvän pidemmäksi. Ei siis ihme, että pessimismi valtaa alaa, yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro LähiTapiola Varainhoidosta kommentoi kyselyn tuloksia.

Kun vertaat itseäsi omiin vanhempiisi, uskotko että saavuttaessasi eläkeiän elintasosi on...

Kaksi ympyrädiagrammia LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyn tuloksista vuosina 2021 ja 2024. Kysymys: "Kun vertaat itseäsi omiin vanhempiisi, uskotko että saavuttaessasi eläkeiän elintasosi on…?".
Kysymys esitettiin heille, jotka eivät ole eläkkeellä. n=746 (2021), n=647 (2024)

Nummiaro muistuttaa, että kysymys on henkilökohtainen. Siksi vastaajissa on paljon sekä heitä, jotka uskovat pärjäävänsä vanhempiaan paremmin, että heitä, joilla näkymä on heikompi.

– Esimerkiksi kaikista lääkäreiden lapsista ei tule vanhempiensa tapaan hyväpalkkaisia, vaan erilainen koulutus ja ammatti voivat johtaa vanhempia heikompiin ansioihin, vaikka yhteiskunnan yleinen elintaso paranisi. Toisaalta pienipalkkaisten vanhempien lapset voivat kiivetä vanhempiaan parempaan elintasoon, vaikka talouskasvu olisi aneemista.

35–44-vuotiaat pessimistisimpiä – tilastot lupaavat helpotusta

Toiveikkaimmin omaan taloudelliseen tulevaisuuteensa suhtautuvat 55–64-vuotiaat, joista kaksi viidestä uskoo ylittävänsä vanhempiensa elintason eläkkeellä. Myös valtaosa alle 25-vuotiaista uskoo saavuttavansa vanhempiaan vastaavan tai sitä paremman elintason. Pessimistisimpiä ovat 35–44-vuotiaat, joista noin 40 prosenttia epäilee jäävänsä jälkeen vanhempiensa elintasosta. Näin ei ole käynyt vielä – ja tuskin käy nytkään, sanoo Nummiaro. Ekonomisti viittaa Tilastokeskuksen tietoihin kotitalouksien käytettävissä olevista tuloista.

– Käytettävissä oleva tulo kuvaa kotitalouksien elintasoa paremmin kuin bruttokansantuote, koska se huomioi tuotannosta saatavien tulojen lisäksi myös maksetut verot ja saadut tulonsiirrot. Tähän asti jokaisen sukupolven tulokäyrä kulkee edeltäviä sukupolvia korkeammalla, eli elintaso on jatkuvasti parantunut.

Käytettävissä oleva tulo kulutusyksikköä kohti (mediaani, vuoden 2019 rahassa)

Kuvaaja eri sukupolvien käytettävissä olevista tuloista.
Lähde: LähiTapiola Varainhoito Oy, Tilastokeskus: Tulonjakotilasto. *) Syntymävuosi on 10 vuoden ikäluokan keskikohta. Esimerkiksi syntymävuosi 1976 sisältää vuosina 1972–1981 syntyneet.

Taloushäiriöt, kuten 1990-luvun lama, näkyvät notkahduksina tulokäyrillä. Perinteisesti sukupolvien väliset erot on kuitenkin kurottu umpeen nopeasti.

– Pankkikriisin nirhaiseman lamasukupolven tulot lähtivät alemmalta tasolta kuin aiemmilla ikäluokilla, mutta jo kolmekymppisinä myös nämä laman lapset olivat selvästi edeltäjiään edellä, Nummiaro tulkitsee tilastoja.

Kaikkein nuorimmilla elintasokasvu näyttää jämähtäneen – tai ainakin hidastuneen. Tilastojen nuorimmalla sukupolvella, eli vuosina 1992–2001 syntyneillä, on käytettävissään yhtä paljon tuloja kuin vuosina 1982–1991 syntyneillä oli samanikäisinä.

– Nuorimmalta sukupolvelta data riittää vain yhteen pisteeseen, joka näyttää elintason alkavan samalta tasolta kuin kadotetuilla kolmekymppisillä. Tuskin elintason nousu on kuitenkaan täysin loppumassa, mutta sukupolvien välillä koetuista elintasohypyistä siirryttäneen pienempiin askeliin, ekonomisti arvioi.

Varallisuutta ja omia puskureita kerrytetään ahkerammin

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyissä kysyttiin myös, mistä alle viisikymppiset uskovat varallisuutensa koostuvan 50-vuotiaina. Tuloksista käy ilmi, että vaurastuminen, varautuminen ja omien taloudellisten puskurien kerryttäminen ovat arkipäivää yhä useammalle.

– Uskoisin, että viime vuosien kriisit ja julkisen talouden säästöpaine ovat herättäneet monet taloudellisen varautumisen tarpeeseen. Terveysvakuutusten kysyntä on noussut huomattavasti , ja säästäminen on toinen keino varautua elämän yllätyksiin, Nummiaro pohtii.

Mistä uskot varallisuutesi koostuvan, kun olet 50-vuotias?

Pylväskuvaaja LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyn tuloksista vuosina 2021 ja 2024. Kysymys: "Mistä uskot varallisuutesi koostuvan, kun olet 50-vuotias?".
Kysymys esitettiin alle 50-vuotiaille. n=423 (2024), n=581 (2021)

Vuoden 2024 kyselyssä lähes kaikki varallisuuserät ovat suositumpia kuin kolme vuotta sitten.

– Luottamus eri varallisuuseriin on vahvistunut kautta linjan, mutta pari erää kyselystä pistää silmään. Luottamus sijoitusasuntoihin on heikentynyt, mikä ei ole yllätys koetun asuntohintojen laskun jälkeen, vaikka sekä korkojen että asuntohintojen käänne voi olla jo hyvin lähellä. Toiseksi ”omista jotain muuta” -vaihtoehto on noussut voimakkaasti. Tähän kaatoluokkaan kuuluvia suhteellisen yleisiä varallisuuseriä ovat ainakin metsä, erilaiset vakuutuspohjaiset säästämistuotteet, pääomasijoitukset ja kryptovaluutat. Yksi tulkinta voi olla, että kotitaloudet etsivät entistä laajemmasta hajautuksesta turvaa varallisuuteensa.

Eri varallisuuserien suosio vaihtelee huomattavasti vastaajien tulotason mukaan. Niistä vastaajista, joiden talouden bruttovuositulot ylittivät 85 000 euroa, lähes 70 prosenttia arvioi omistavansa rahasto-osuuksia 50-vuotiaana. Samaa sanoi vain hieman yli 30 prosenttia vastaajista, joiden vuositulot jäivät 20 000–35 000 euroon.

*) LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyt

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyihin vastasi 1 092 henkilöä 12.–19.1.2024 välisenä aikana ja 1 027 henkilöä 15.1–21.1.2021 välisenä aikana. Kyselyt toteutti tutkimusyhtiö Verian (ent. Kantar Public).

Vastaajat edustavat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat) vuoden 2024 kyselyssä ja 15–74-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat) vuoden 2021 kyselyssä. Haastattelut kerättiin Kantar Forumissa (2024) ja Gallup Forumissa (2021). Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin + 3,0 prosenttiyksikköä vuoden 2024 kyselyssä ja + 3,1 prosenttiyksikköä vuoden 2021 kyselyssä.

Kun vertaat itseäsi omiin vanhempiisi, uskotko että saavuttaessasi eläkeiän elintasosi on…? % (2021)

Parempi kuin vanhemmillasi 27 (29)
Vähintään samalla tasolla kuin vanhemmillasi 29 (28)
Jonkin verran heikompi kuin vanhemmillasi 21 (18)
Selvästi heikompi kuin vanhemmillasi 16 (14)
En osaa sanoa 8 (11)

Kysymys esitettiin heille, jotka eivät ole eläkkeellä. n=647 (n=746)

Mistä uskot varallisuutesi koostuvan, kun olet 50-vuotias? % (2021)

Omistan asunnon 69 (59)
Tili, jolla on vähintään kuukauden ansio säästössä 65 (59)
Omistan auton 62 (58)
Omistan rahasto-osuuksia 43 (37)
Omistan osakkeita 39 (32)
Omistan kesämökin 21 (20)
Omistan muita arvopapereita 16 (11)
Omistan sijoitusasunnon 15 (17)
Omistan veneen 9 (10)
Omistan jotain muuta 25 (4)
En osaa/halua sanoa 8 (12)

Kysymys esitettiin alle 50-vuotiaille. n=423 (n=581)