LähiTapiola-ryhmän puolivuotiskatsaus 1.1.-30.6.2023: Tulos ja maksetut korvaukset kasvoivat – suomalaisten riskitietoisuus lisääntynyt poikkeusvuosina
LähiTapiola-ryhmän liike- ja kokonaistulos kehittyivät tammi-kesäkuussa positiivisesti. Ryhmän vakavaraisuus säilyi vahvana. Maksoimme omistaja-asiakkaillemme vahinkovakuutuksen korvauksia alkuvuonna 450 miljoonaa euroa (+13 %). Epävarmuuden sävyttämät viime vuodet ovat lisänneet suomalaisten halukkuutta varautua riskeihin.
Avainlukuja 1-6/2023 (toteuma 1-6/2022)
Maksutulo vahinkoensivakuutus 884 M€, +5,7 % (837 M€)
Maksutulo riskihenkivakuutus 75 M€, +6,3 % (71 M€)
Säästämisen nettomyynti 123 M€ (-121 M€)
Hallinnoidut varat (brutto) 28,6 Mrd€ (26,8 Mrd€)
Asiakasmäärä 1 613 000 (1 578 000)
Asiakashyvitykset 72 M€ (68 M€)
Vahinkovakuutuksen yhdistetty kulusuhde 98,7 % (93,9 %), toimintakulusuhde 31,8 % (30,4 %)
LähiTapiola-ryhmän liiketulos 175 M€ (72 M€)
LähiTapiola-ryhmän kokonaistulos 255 M€ (-451 M€)
Pääjohtaja Juha Koposen kommentti:
”Vuoden 2023 ensimmäistä vuosipuoliskoa ovat leimanneet inflaatio, nousseet korot, Ukrainassa jatkuva sota sekä sijoitusmarkkinoiden toipuminen, joskin useiden riskitekijöiden sävyttämänä. Yleinen epävarmuus on näkynyt LähiTapiolalle myös asiakkaiden kasvaneena halukkuutena puhua riskeistään ja arvioida vakuutusturvansa kattavuutta. Toimintaympäristön riskeistä huolimatta LähiTapiola-ryhmän liiketoimintojen kehitys on säilynyt hyvänä ja erittäin vahva vakavaraisuutemme on parantunut edelleen.
Asiakasmäärämme on jatkanut kasvuaan. Tavoitteemme on omistajastrategian mukaisesti tarjota asiakkaillemme toimialan paras palvelu sekä henkilökohtaisesti, paikallisesti että digitaalisesti. Yhä useampi asiakkaamme haluaa asioida verkon kautta ja paikallisen läsnäolon rinnalla olemme panostaneet voimakkaasti itsepalveluasioinnin ratkaisujen kehittämiseen. Muutos asiakaskäyttäytymisessä ja digitaalisten palvelujen painottuminen ovat keskeisiä osia LähiTapiolan kasvustrategiassa. Sen edistämiseksi ostimme maaliskuussa enemmistöosuuden POP Vakuutuksena tunnetusta Suomen Vahinkovakuutuksesta.
Maksamamme korvauskulut ovat jatkaneet kasvuaan. Korvauskuluja ovat kasvattaneet vahinkomäärän kohoamisen lisäksi yleinen inflaatio sekä Kela-korvausten leikkaukset.
Voimakas kustannusten nousu on heikentänyt suomalaisten taloutta kuluvan vuoden aikana, mutta useiden kuluttajakäyttäytymistä mittaavien kyselytutkimusten mukaan suomalaiset eivät halua karsia vakuutusturvastaan. LähiTapiola-ryhmä on myös osaltaan halunnut tukea omistaja-asiakkaitaan mahdollisimman asiakasystävällisellä hinnoittelulla.
Jatkoimme alkuvuonna mittavan vahinkovakuutuksen tuoteuudistuksemme toteutusta. Henkilöstömme erinomaisen työn ansiosta asiakastyytyväisyytemme on säilynyt edelleen hyvänä ja ollut jopa normaalia korkeampi henkilökohtaisissa asiakaskohtaamisissa. Tuoteuudistukseen liittyen neuvoimme ja autoimme alkuvuonna kasvotusten tai puhelimessa noin 50 000 meitä lähestynyttä asiakasta. Uudistus aiheutti jonkin verran ylimääräisiä operatiivisia kuluja.
Useiden kriisivuosien jälkeen suomalaiset ovat yhä halukkaampia varautumaan riskeihin ja turvaamaan talouttaan. Tämä näkyy muun muassa riskihenkivakuutusten kysynnän kasvuna. Vuodenvaihteen sote-uudistus sekä julkisuudessa esillä olleet ruuhkat terveydenhuollossa ovat vaikuttaneet lisäävästi terveysvakuuttamisen kysyntään. Oman talouden turvaa haetaan myös säästöratkaisuilla, kuten säästämällä rahastoihin.
Useiden kyselytutkimusten mukaan osaavan työvoiman saanti on koettu yrityksissä yhdeksi merkittävimmistä kasvun ja kehityksen esteistä.
Yritysasiakkaiden tarve sitouttaa ja saada osaavaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa näkyy meillä esimerkiksi ryhmäeläkevakuutusten lisääntyneenä kysyntänä. Myös yritys- ja henkivakuuttamisen myynti on kasvanut merkittävästi, mitä laaja ja vahva myyntiorganisaatiomme on tukenut onnistuneesti.
Suomen talouden taantuma viime vuoden toisella puoliskolla on tänä vuonna kääntynyt odotettua vahvempaan toipumiseen, mutta käänne heikompaan tämän vuoden toiseen puoliskoon on mahdollinen. Inflaation hidastuminen ja nousevat palkat luovat kuitenkin uskoa kulutuskysynnän parantumiselle.”