LähiTapiolan asiantuntijat: Sijoitussalkun rakentamisessa muutama perusasia kannattaa ottaa haltuun – ”Älä herää sykkeet korkealla ja verenpaineet koholla”

Inflaatio on korkealla. Keskuspankkien koronnostot ovat yhä käynnissä. Sijoitusmarkkinoilla on epävarmuutta talousnäkymistä. LähiTapiolan sijoitusmarkkina-asiantuntijat pohtivat Sijoituswebinaarissa, miten sijoitussalkku pitäisi rakentaa eri markkinatilanteisiin. Katso koko webinaari täältä.

Johtaja Satu Norhomaa LähiTapiola Varainhoidosta sanoo, ettei sijoitussalkkua ole syytä rakentaa taktisista lähtökohdista. Salkun rakentamisessa avainasemassa ovat sijoittamisen tavoitteet ja riskinsietokyky.

- Ensinnäkin on mietittävä, mitä tavoittelen sijoittamisella. Minne asti olen sijoittamassa. Sijoitanko eläkeaikaan vai vuoden päähän auton hankintaan. Sijoitushorisontti ratkaisee pitkälti sen, mihin kannattaa sijoittaa. Sitten on riskinsietokyky. Sijoittaminen ja säätäminen ei voi olla sellaista, että aamulla pitää herätä sykkeet korkealla ja verenpaineet koholla sen vuoksi, että jännittää, Norhomaa neuvoo.

Norhomaan mukaan jokaisen sijoittajan pitää säätää salkkunsa riski niin, että yöunet säilyvät. Mutta esimerkiksi nykyinflaation aikana jonkinlaista tuottoa Norhomaan mielestä kannattaa tavoitella, jotta oman varallisuutensa arvon pystyy säilyttämään.

LähiTapiola Varainhoidon rahoitusmarkkinaekonomisti Jyri Kinnunen vielä lisää salkunrakennuksen reseptiin hyvästä hajautuksesta huolehtimisen.

Mitä sitten salkkuun pitäisi poimia? Sijoitusammattilaiset puhuvat strategisesta ja taktisesta allokaatiosta. Strategisella allokaatiolla tarkoitetaan niitä omaisuusluokkia, joiden avulla pyritään pitkällä aikavälillä pääsemään asetettuihin pitkän aikavälin tavoitteisiin. Taktinen allokaatio puolestaan on lyhyen aikavälin muutoksia salkussa, joita jotkut sijoittajat tekevät ja toiset ei.

- Yksityissijoittajalle strateginen allokaatio muodostaa kaiken sijoittamisen perustan. Omaisuusluokkajako pohjautuu asetettuun sijoitushorisonttiin ja tavoitteisiin. Taktinen allokaatio voi olla vähittäissijoittajan näkökulmasta omien mieltymysten muokkaamista salkussa lyhyellä aikavälillä. Mutta kuten sanottu mitään pakkoa tälle ei ole, Satu Norhomaa sanoo.

Pitkäaikaiselle sijoittajalle markkinoiden lyhyen aikavälin muutoksilla ei ole merkitystä, mutta odotuksista ja näkymistä on hyvä olla tietoinen.
LähiTapiolan rahoitusmarkkinaekonomistin Jyri Kinnusen mukaan markkinoilla suurin puheenaihe viime viikkoina on ollut Yhdysvaltain velkakatto. Yhdysvaltain liittovaltiolla on käytössä velkakatto, joka rajoittaa sen velanottokykyä. Mikäli kongressi ei nosta velkakattoa, liittovaltion kassa ehtyy jossain vaiheessa ja muun muassa sosiaaliturvamaksuja, terveydenhuollon kuluja tai valtion velkojen korkoja jää maksamatta. Yhdysvaltain julkinen talous on alijäämäinen ja siksi se tarvitsee velkaa toimintansa rahoittamiseen.

Katon nostamatta jättäminen olisi iso isku Yhdysvaltain taloudelle ja siksi kattoa on aina nostettu poliittisen väännön jälkeen. Kinnunen uskoo, että katastrofilta vältytään nytkin. Viikonloppuna tulikin tieto, että Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ja republikaanit olisivat löytäneet alustavan sovun asiassa. Sopu vaatii yhä lainsäädäntöprosessin läpimenon.

Kun yksi ongelma markkinoilla raukeaa, usein seuraava on jo ovella. Kinnusen mukaan loppuvuonna sijoittajien katse on tiukasti taloudessa, inflaatioluvuissa ja keskuspankkien toimissa.

- Kun korot ovat nousseet niin nopeasti ja paljon, nyt mietitään koronnostojen viiveitä ja vaikutuksia reaalitalouteen ja taloudelliseen aktiviteettiin. Kun rahapoliittisten kiritysten vaikutukset tulevat osin viiveellä, nyt katsotaan, millaiset vaikutukset tulevat olemaan, Kinnunen sanoo.

- Kuluva vuosi on maailmantaloudessa heikon kasvun vuosi. Mutta toiveissa on, että ensi vuosi olisi parempi. Hitaan kasvun aikaa ehkä vielä ensi vuosikin mennään.

Kinnunen uskoo, että inflaatio tulee hidastumaan kuluvan vuoden aikana selvästi. Mutta kysymysmerkki on pohjainflaation kehitys. Pohjainflaatiosta on poistettu energian ja ruuan hintamuutokset. Keskuspankit seuraavat tiukasti, miten pohjainflaatio kehittyy ja toimii, mikäli pohjainflaatio ei lähde laskuun.

- Yhdysvalloissa keskuspankki alkaa olla koronnostosyklin huipulla. Siellä saatetaan olla jo siellä, mihin korot nostetaan tai sitten nostetaan vielä hieman. Markkinat hinnoittelevat vielä todennäköisyyttä sille, että vielä 25 korkopistettä voidaan nostaa, Kinnunen muotoilee.

- Markkinat odottavat, että Euroopan keskuspankki nostaa ohjauskorkoja vielä muutaman kerran 25 korkopistettä. Näin esimerkiksi talletuskorko, joka nyt on 3,25 prosenttia, voi nousta syksyyn mennessä 3,75 prosenttiin.