<link rel="stylesheet" href="/cs/chat/stylesheets/lahitapiola-chat.css"/>
Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen
Terveys 13.2.2023

Yllättävän harva varautuu heikkoihin jäihin – ”Ilman naskaleita tai toisen apua vedestä on vaikea päästä ylös”

LähiTapiolan kyselyn mukaan vain noin joka kymmenes kantaa aina turvavälineitä mukanaan liikkuessaan luonnon jäillä. Noin joka neljännellä on kuitenkin oma tai lähipiirin kokemus vaaratilanteesta jäillä. Jäihin putoamisen seurauksena hukkuneet ovat usein iäkkäitä miehiä, mikä korostaa varautumista myös tutussa ympäristössä, muistuttavat asiantuntijat.

Vaikka meitä on pienestä pitäen varoiteltu heikkojen jäiden riskeistä, useita suomalaisia menehtyy joka talvi jäihin putoamisen seurauksena. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) mukaan jäihin hukkuu vuosittain tapaturmaisesti 10–30 ihmistä. Vaaratilanteita on kuitenkin paljon tätä enemmän.

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyssä selvitettiin suomalaisten kokemuksia vaaratilanteista luonnon jäillä liikkuessa. Kyselytulosten mukaan 23 prosenttia on joko itse joutunut vaaratilanteeseen jäällä tai tuntee henkilön, joka on ollut sellaisessa. Noin joka kymmenennessä (9 %) tapauksessa kyse on ollut tilanteesta, jossa vastaajan läheinen tai tuttava on vajonnut jäihin kävellessään tai esimerkiksi luistellessaan jäällä. Viisi prosenttia vastaajista on itse vajonnut jäihin vastaavassa tilanteessa. Muut kokemukset vaaratilanteista liittyvät läheltä piti -hetkiin sekä yksittäisiin kokemuksiin ajoneuvolla jäihin vajoamisesta.

- Järvien, jokien ja paikoin myös meren jää tarjoavat usein mahtavia ulkoilumahdollisuuksia, mutta riskit kannattaa pitää mielessä. Jääkylmä vesi voi tehdä urheilullisenkin henkilön toimintakyvyttömäksi. Jos jää pettää alta niin, ettei mukana ole esimerkiksi naskaleita tai toista henkilöä auttamassa, voi vedestä olla hyvin vaikea päästä pois, sanoo projektijohtaja Antti Määttänen LähiTapiolasta.

Turvavälineet vain joka kymmenennellä – OTKES: hukkuneet usein iäkkäitä miehiä

LähiTapiolan kyselyssä selvitettiin myös, kuinka suomalaiset varautuvat heikkojen jäiden riskeihin. Luonnon jäillä liikkuvista vain noin joka kymmenes (12 %) kertoo aina pitävänsä turvavälineitä, kuten naskalit, pillin tai jääsauvan, matkassa. Joka viides taas arvioi osaavansa pelastautua, jos vajoaisi jäihin.

SUH:n hengenpelastuksen koulutussuunnittelija Aleksandr Efimov on hieman hämmästynyt, kuinka harva lopulta varautuu jäihin putoamisen varalta. Hän huomauttaa, että vaaratilanteet tapahtuvat usein tutussa ympäristössä lähellä rantaa, jossa ei välttämättä ole muita paikalla.

- Kaulalla käyttövalmiina roikkuvat naskalit ovat kaikille suositeltava varustus, sillä ilman terävää apuvälinettä itsensä vetäminen takaisin jäälle on äärimmäisen hankalaa. Apuvälineiden käyttöä olisi myös hyvä miettiä ennalta. Mukana kannattaa lisäksi olla jokin kelluke, joka auttaa tarvittaessa pysymään pinnalla. Sunnuntaiulkoilijakin voi pakata reppunsa kelluttavaksi esimerkiksi laittamalla sinne vaihtovaatteet vesitiiviisti muovipussiin, vinkkaa Efimov.

Onnettomuustutkintakeskus (OTKES) julkaisi vuonna 2022 laajan teematutkimuksen hukkumisista Suomessa . Selvityksessä kävi ilmi, että tarkasteluvuonna 2021 jäihin hukkui kaikkiaan 25 ihmistä – ja he kaikki olivat miehiä. Useimmat hukkuneista olivat iäkkäitä ja usein liikkeellä itselleen tutulla alueella.

- Ikä tai yleensä heikko yleiskunto voi aiheuttaa sen, ettei jäistä jaksa vetää itseään pois naskaleidenkaan avulla. Tämä korostaa ennalta varautumisen eli esimerkiksi jäätilanteen seuraamisen ja riskipaikkojen välttämisen merkitystä. Kannattaa myös mahdollisuuksien mukaan aina liikkua jäällä kaverin kanssa tai kertoa kotona, mihin on menossa. Jos käy talvella usein esimerkiksi pilkillä, harkitsisin kelluntahaalarin ja jääpiikin hankkimista. Jälkimmäisellä voi kokeilla kulkiessaan jään kestävyyttä, sanoo Antti Määttänen.

Moni menee jäälle muiden perässä – pintavilkaisu ei koskaan paljasta jään vahvuutta

Arjen katsaus -tulosten mukaan lähes joka toinen (48 %) suomalainen ei koskaan lähde yksin luonnon jäille. Varsin yleinen varotoimi (27 %) on myös seurata jäätilanteen kehittymistä säätiedotuksista ja muista lähteistä. Runsas kolmannes taas kertoo katsovansa aina ennen jäälle menoa, onko siellä jo kulkenut joku muu tai näkyykö jäällä jo muita. Viimeinen kohta saa Määttäsen mietteliääksi.

- Se ei valitettavasti koskaan ole täysi tae jään kestävyydestä, jos siellä jo liikkuu muita. Jään kantokyky voi vaihdella yllättävänkin paljon jopa saman vesistön alueella. Heikkoutta jäähän voivat aiheuttaa esimerkiksi virtaamat, pohjan muodot ja aiemmin tehdyt avannot. Silmät kannattaa siis aina pitää jäällä kulkiessa auki.

Aleksandr Efimov muistuttaa, että esimerkiksi keväällä jään paksuus ei enää ole tae sen turvallisuudesta.

- Kevään edetessä lämpötila käy usein plussan puolella ja auringon säteily voi sulattaa petollisesti jäätä sen sisältä. Tämä heikentää merkittävästi jään kantavuutta ja vaikeuttaa siis sen kantavuuden arviointia, kertoo Efimov.

  • Jäätilannetta voi seurata monesta lähteestä. Sisävesien jäätilanteesta löytyy tietoa Suomen ympäristökeskuksen ja merialueen jäätilanteesta Ilmatieteen laitoksen sivuilta . Lisäksi viranomais- ja kansalaishavaintoja voi katsoa Järvi-meriwiki-palvelusta .

  • Teräsjää kertoo parhaiten jään kantokyvystä. Suoraan veden pinnalta pakkasella jäätynyt teräsjää on jään vahvin muoto. Sitä tulisi olla vähintään 5–10 cm yksin kulkevan aikuisen alla. Moottorikelkka ja mönkijä vaativat vähintään 15 cm paksuisen teräsjään, ja autoilla tulisi liikkua ainoastaan merkityillä jääteillä.

  • Nämä vaaranpaikat kannattaa tiedostaa. Jää voi olla ympäristöään heikompaa esimerkiksi virtaavan veden alueilla, kuten joissa, järvien kapeikoissa ja karikkojen päällä. Myös viemäreiden laskualueet, siltojen sekä laitureiden kupeet sekä esimerkiksi kaislikot ovat riskipaikkoja.

  • Varusteet auttavat ennalta ja hätätilanteessa. Pidä jäänaskalit kaulassa käyttövalmiina. Metallipäisellä jääsauvalla tai -piikillä voit kokeilla jään kestävyyttä kulkiessa. Repun sivutaskuun kiinnitetyllä heittoliinalla tai köydellä voi tarvittaessa auttaa jäihin joutunutta henkilöä. Pillillä tai puhelimella voi hälyttää apua. Pakkaa puhelin lähtiessäsi vesitiiviisti käden ulottuville (esim. pienessä muovipussissa takin taskussa).

  • Tarkempia ohjeita jäistä pelastautumiseen ja pelastamiseen löydät esimerkiksi SUH:n sivuilta .

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselytutkimukseen vastasi 7.–13.10.2022 välisenä aikana 1020 suomalaista. He edustavat maan 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyn toteutti Kantar Public, ja sen tilastollinen virhemarginaali on noin +/- 3,1 prosenttiyksikköä.

LähiTapiola on Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) pitkäaikainen yhteistyökumppani. Tuellamme SUH on esimerkiksi tuottanut koulujen käyttöön tarkoitetun Vesi- ja jääturvallisuus tutuksi -oppimismateriaalin. Materiaali on verkossa kaikkien vapaasti käytettävissä. Lue lisää Vesi- ja jääturvallisuus tutuksi -sivustolta.