Riskiskenaariot, sijoitussuunnitelma, velan lyhennys, puskurirahasto, hajauttaminen – näin asiantuntija neuvoo pienyrityksiä varautumaan taloudellisesti

Tyypillisesti pienet, omistajavetoiset yritykset kulkevat käsi kädessä yrittäjän oman talouden kanssa. Sen vuoksi on hyvä paneutua ja varautua taloudellisiin asioihin ennakolta. Mutta yrittäjän kannattaa kuitenkin pyrkiä erottamaan oma ja yrityksensä talous toisistaan. Kokosimme LähiTapiolan sijoitusmyyntiorganisaation johtaja Joona Lapin vinkit yrittäjille siihen, miten pienyrityksen taloudellista varautumista kannattaisi pohtia ja mitä puolestaan huomioida omassa taloudessa.

Viimeistään korona opetti, että markkinoiden niin kutsutut mustat joutsenet ovat totisinta totta. Ensimmäinen askel yrityksen taloudelliseen varautumiseen onkin se, että yrittäjä pohtisi yrityksen liiketoiminnan erilaisia skenaarioita.

– Jokaisen yrittäjän kannattaa hahmotella esimerkiksi kolmenlaisia skenaarioita. Eli sitä, mitä tapahtuisi, jos liiketoiminta seisahtuu lähes täysin. Entä jos yrityksellä menisi kohtuullisen hyvin ja mitä toisaalta tapahtuisi sitten, jos kaikki menisikin todella hyvin. Riskiskenaariot auttavat ennakoinnissa ja varautumisessa, Joona Lappi kertoo.

Markkinaheilahdukset näkyvät helposti myös omistajan omassa taloudessa niin hyvinä kuin huonoina asioina. Taloudellista varautumista kannattaa siis pohtia ja tehdä muun muassa sijoitussuunnitelma, joita Lapin mukaan yrityksissä tehdään aivan liian vähän.

– Sijoitussuunnitelma kannattaa tehdä rauhassa hyvän sään aikana. Kun markkinoilla myllertää ja osakemarkkinat heiluvat, sijoitussuunnitelman noudattaminen tuo selkeyttä. Kun suunnitelmaa noudattaa eikä poikkea siitä, välttää äkkinäiset harhaliikkeet.

Sopivaa hetkeä sijoittamisen aloittamiseksi pohditaan jatkuvasti niin yrityksissä kuin kotitalouksissa. Moni ei kuitenkaan tule ajatelleeksi aloittamisen tärkeyttä. Tärkeintä on siis aloittaa.

– Kun varoja alkaa sijoittaa, huomaa myöhemmin, miten aika tekee tehtävänsä. Kun aloittaa ajoissa, ehtii nauttia maailman kahdeksannesta ihmeestä eli korkoa korolle -ilmiöstä.

Jos yritys on joutunut kasvattamaan velkataakkaansa korona-aikana, silloin Lappi yleensä suosittelee ensin lyhentämään sitä ja vasta sitten aloittamaan sijoittamisen.

– Yrityksen velan lyhentäminen kestävälle tasolle on toki ensiaskel tällaisessa tilanteessa. Pienyritysten velkojen korot ovat tyypillisesti korkeahkoja, joten niihin kannattaa suhtautua kuten luottokorttivelkaan – maksaa pois heti kun mahdollista. Vahvalla taseella on sitten mukava operoida sekä sijoitusmarkkinoilla että oman liiketoiminnan saralla, hän kertoo.

Suomalaiset ovat perinteisesti olleet tilikansaa eikä taloudellisesti ole varauduttu sijoittamalla niin hyvin kuin olisi mahdollista. Toki joukkoon mahtuu aina poikkeuksia. Yrittäjä on itse asiassa sijoittamisessa jo henkisellä etumatkalla, koska yrittäjät ovat tyypillisesti tottuneet riskinottoon.

– Moni ajattelee, ettei uskalla sijoittaa rahojaan, koska pääoma voi pienentyä. Mutta eivät rahat pankkitililläkään täysin turvassa ole. Inflaatio nakertaa varojen reaaliarvoa ja jos oma pankki menisi jossain kriisissä nurin, eivät rahat talletussuojan osuutta lukuun ottamatta ole turvassa, Lappi muistuttaa.

Jokaisella yrityksellä olisi hyvä olla jonkin verran puskuria, jonka voi käyttää tiukan paikan tullen. Pitkässä juoksussa yrityksen varojen sijoittaminen eri kohteisiin on tietynlainen investointi myös koko yritykselle, koska se hajauttaa yrityksen riskejä muuallekin.

– Summan suuruus on hyvin tapauskohtaista ja siihen vaikuttavat monet asiat, kuten esimerkiksi, miten ennustettavia yrityksen kassavirrat ovat. Puskuria ei kuitenkaan tarvitse tai edes kannatakaan makuuttaa tilillä, vaan löytää siihen parempia vaihtoehtoja, Lappi muistuttaa.

Jokainen yrittäjä ja yritys ovat erilaisia, mutta mikäli yrityksen tulovirta ja käteisvarojen heilahtelu ovat hyvin ennustettavia, voisi yritys sijoittaa esimerkiksi noin kolmasosan kassastaan, arvioi Lappi karkeasti. Jos alle vuoden sisällä on kuitenkin tiedossa selkeä käyttökohde, ei siihen varattuja rahoja todennäköisesti kannata sijoittaa tänään.

– Erilaisista ratkaisuista on hyvä kuitenkin aina jutella varainhoidon asiantuntijan kanssa, koska mitään kaikille sopivia yleispäteviä ohjeita ei valitettavasti ole. Keskustellen ja yrityksen riskejä arvioimalla löytyy paras tapa.

Pienissä yrityksissä halutaan harvoin ottaa liikaa riskiä sijoittamisessa.

– Usein helpoimpia omaisuuden hajauttamisen kohteita ovat rahastot, joihin sijoittamalla tulee hajauttaneeksi heti kymmeniin eri kohteisiin. Sen lisäksi on hyvä hajauttaa sijoituksiaan ajallisesti. Myös erilaiset vakuutuskuorelliset ratkaisut ovat monesti hyviä ja verotehokkaita vaihtoehtoja. Ja tarpeen vaatiessa erilaisista sijoitusratkaisuista varojen nostaminen onnistuu tyypillisesti varsin nopeasti muutamassa päivässä.

Erityisesti yrittäjän, jonka oma varallisuus on pitkälti sidottu yritykseen, kannattaa pohtia varautumista tarkasti. Yrittäjälle yksi oman talouden varautumiskeino on huolehtia siitä, että oma eläkevakuutus eli YEL on oikealla tasolla. Mutta muunkinlaista varautumista on silti hyvä tehdä.

– Omaan eläköitymiseen varautuminen olisi hyvä miettiä niin, ettei koko omaisuus olisi kiinni yhtiössä, vaan että sitä olisi hajautettu ajan saatossa myös muualle. Ja ylipäätään hyvä olisi myös varautua eri tavoin mahdollisiin liiketoiminnan yllättäviin haasteisiin. Näistä asioista kannattaa jutella asiantuntijan kanssa, silloin yleensä saa itselleen vähintäänkin uusia näkökulmia.