Sotatoimet voivat ajaa talouden harvoin nähtyyn huonoon tilaan – LähiTapiolan ekonomisti ”tila on myös haastava sijoitusympäristö”
Venäjän sotatoimilla Ukrainassa sekä Euroopan ja Yhdysvaltain asettamilla talouspakotteilla on jo ollut näkyviä vaikutuksia niin sodan osapuolten talouksiin kuin moneen Euroopan maan talouteen. Katso LähiTapiolan ekonomistin Hannu Nummiaron näkemys Venäjän sotatoimien vaikutuksista talouksiin ja sijoitusympäristöön.
Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat olleet käynnissä viikon. Ne ovat aiheuttaneet huomattavaa kärsimystä ukrainalaisille ja saaneet aikaan mittavaa aineellista tuhoa. Toimet ovat vaikuttaneet raskaasti myös Ukrainan talouteen.
Länsimaat ovat yhdessä rintamassa asettuneet tukemaan Ukrainaa ja Venäjä on saanut niskaansa laajamittaiset talouspakotteet. Niiden vaikutuksiakin on jo näkynyt: Venäjän ruplan arvo on romahtanut, venäläisyritysten kauppa länsimaisten yritysten kanssa on vaikeutunut huomattavasti ja venäläiset ovat hamstranneet käteistä sekä nähneet länsimaisten tavaroiden huomatavan kallistumisen.
Asetetut pakotteet vaikuttavat myös muihinkin talouksiin, myös Suomeen. LähiTapiolan yksityistalouden ekonomistin Hannu Nummiaron mukaan talousvaikutukset riippuvat hyvin paljon siitä, kuinka kaukana sodan jaloista ollaan ja mitä kanavia pitkin vaikutukset kunkin talouden kohdalla kulkevat.
- Isoimmat vaikutukset ovat tietysti itse Ukrainassa, joka on muuttunut taistelutantereeksi. Hyökkäävä Venäjä kärsii seuraavaksi eniten. Putin on uhannut ydinaseilla ja maailmasodan estämiseksi Naton joukot välttävät viimeiseen asti taistelukosketusta Venäjän kanssa. Mutta tilalle on astunut maailman taloussota Venäjää vastaan, Nummiaro sanoo.
-Pakotteet johtavat Venäjällä ruplan romahdukseen, inflaatioon, korkotason nousuun sekä taantuman, eli tuntuvat jokaisen venäläisen arjessa. Oligarkkien varoihin kohdistuvat pakotteet ovat toinen reitti pyrkiä murtamaan Putinin regiimi sisältäpäin. Venäjä eristetään laajasti maailmantaloudesta, esimerkiksi teknologian vientiä Venäjälle rajoitetaan, mikä tulee hidastamaan elintason kehitystä.
Muun maailman altistus riippuu viidestä vaikutuskanavasta. Ensinnäkin vienti Venäjälle vaikeutuu, joko vastapakotteiden tai Venäjän taantuman ja ruplan romahduksen aiheuttaman kysynnän heikentymisen vuoksi. Toisena on Euroopan riippuvuus Venäjän energiasta, sillä vastatoimena Venäjä voi katkaista kaasun ja öljyn toimittamisen. Tällöin energian hinta nousee edelleen ja inflaatio kiihtyy laajemminkin syöden kuluttajien ostovoimaa. Pahimmillaan energiakriisi voi yksin aiheuttaa taantuman. Kolmanneksi myös muiden hyödykkeiden tarjonta voi häiriintyä, esimerkiksi viljan hinta on kallistunut selvästi ja metallien huono saatavuus pysäyttää tehtaita. Neljänneksi Venäjälle suuntautuneet sijoitukset ja lainat kokevat tappioita, mikä voi heikentää kykyä rahoittaa talouden kasvua. Viidenneksi yleinen pelko ja epävarmuuden nousu ovat hyvin vahvoja tekijöitä taloudellisten päätösten takana. Euroopan turvallisuusjärjestelmän äkillinen järkkyminen voi lykätä kulutus- ja investointipäätöksiä ja siten konkreettisia tilauksia.
- Luonnollisesti linkit Venäjän talouteen ovat isoimmat Euroalueella. Isossa kuvassa euroalueen talous kulkee nyt kriisistä kriisiin: kun pandemia häipyy, sota saapuu. Euroalueen toipuminen on kuitenkin vielä pandemian osalta keskeneräinen, joten kasvu ei välttämättä kokonaan pysähdy, vaikka vaimeneekin. Taloudessa on onneksi muutamia puskuroivia voimia, jotka voivat hyvin estää yleiseurooppalaisen taantuman kriisistä huolimatta.
Puskureina toimivat pandemian aikana ihmisille kertyneet ylimääräiset säästöt, joita voidaan käyttää esimerkiksi sodan aiheuttaman energian hintapiikin tasoittamiseen. Viikossa myös eurooppalainen energia- ja turvallisuuspolitiikka on kääntynyt uuteen asentoon. Nyt investoidaan energiariippuvuuksien katkaisuun ja maanpuolustukseen. Nämä tukevat tulevaa kasvua.
- Nämä huutavat myös EU:n velkasääntöjen muokkausta, mistä on helpompi päästä sopuun tässä Eurooppaa yhdentävässä kriisissä. Suomessa kokonaistuotanto asukasta kohti (BKT/Asukas) on juuri nousemassa finanssikriisin ylittävälle tasolle, mutta taas on yllä uuden lykkäyksen uhka.
Missä asemassa sijoittajat ovat nyt?
Historiasta voidaan nähdä, että konfliktien aiheuttamat reaktiot esimerkiksi maailman suurimmilla osakemarkkinoilla Yhdysvalloissa ovat rajoittuneet sodan syttymisen alkupäiviin. Konfliktia seuranneiden 3-6 kuukauden aikana kurssit ovat jopa nousseet ja vuoden kuluttua kurssit ovat olleet selvästi alkuajankohtaa korkeammalla.
Nummiaron mukaan sotien tai geopoliittisten kriisien sijoitusmarkkinavaikutuksissa pätee, talousvaikutuksien tapaan, paikallisuuden iso merkitys. Mitä kauempana kriisipesäkkeistä ollaan, sitä enemmän levottomuuksien vaikutukset laimenevat. Esimerkiksi kun viime viikolla Venäjän hyökkäys alkoi, osakekurssit Yhdysvalloissa nousivat viikon aikana. Maailmanlaajuinen hajautus toimii geopoliittisten riskien hallintakeinona.
Sijoittajat yleensä pitävät sotien alkamista itse asiassa ostopaikkoina. Historiassa monet kriisit ovat johtaneet ensin markkinoiden lyhyeen laskuun ja sitten vahvaan nousuun. Jokaisella kriisillä on kuitenkin omat erityispiirteensä.
Esimerkiksi sotilasoperaatiot Persianlahdella ovat kaukana USA:n kotimarkkinoista ja samalla niillä on turvattu globaalin talouden energiahuoltoa. Näin sijoittajien luottamus on kohentunut heti operaatioiden alettua. Markkinat eivät pidä pitkittyneestä epävarmuudesta vaan palkitsevat suoraa toimintaa, etenkin jos sotilaallinen ylivoima on selvä. Sodat ovat toimineet myös julkisen kysynnän kiihdyttäjinä, mikä on vahvistanut kotimarkkinoita.
-Vielä on kuitenkin liian aikaista sanoa, miten nykyisessä sodassa käy. Skenaarioita on lukemattomasti ja kriisin aikajänne on tuntematon. Nyrkkisääntönä voi kuitenkin sanoa, että paikallisina pysyvät sodat itsessään harvoin johtavat pitkiin osakemarkkinoiden laskukausiin. Toisaalta tämän mittakaavan sota väistämättä nostaa stagflaation, eli korkean inflaation ja samanaikaisen taantuman riskiä. Stagflaatio on harvinainen, mutta toteutuessaan haastava sijoitusympäristö.
Hätiköiminen ei nyt auta
Mitä teen Venäjä –sijoituksille? Venäjän maapoliittinen riski on jo realisoitunut, joten paljoa ei tässä vaiheessa ole tehtävissä. Venäjällä ei voi nyt käydä osakekauppaa. Samoin ruplien vaihtaminen euroiksi tapahtuu huomattavasti heikommalla kurssilla. Kaupankäynnin palautuessa on kolme vaihtoehtoa. Jos haluaa pakotteiden hengessä poistua Venäjältä heti kun mahdollista, sijoitukset joutuu myymään raskailla tappioilla. Toinen vaihtoehto on pitää sijoitukset toistaiseksi ja myydä rauhanprosessin ja pakotteiden helpottamisen jälkeisen hyvin todennäköiseen nousumarkkinaan. Kolmas vaihtoehto on pitkäjänteisesti pitää sijoitukset hyvien tuottomahdollisuuksien vuoksi, sillä markkinoilla on jo voitu ylireagoida tilanteeseen, jolloin helpotusralli, etenkin Putinin regiimin murtuessa, voi ajan kanssa palauttaa sijoitusten arvon.
Kannattaako ylipäänsä sijoitukset nyt myydä ja lopettaa sijoittaminen? Pitkäjänteisen sijoittajan ei tarvitse muuttaa käyttäytymistään millään lailla, viisainta on pysyä alkuperäisessä sijoitussuunnitelmassaan. Ajoittaiset nopeatkin laskut kuuluvat normaaliin osakesijoittamiseen. Tällaisia yli 10 prosentin osakelaskuja huipusta on Amerikan historiassa koettu keskimäärin noin joka toinen vuosi. Jatkamalla säännöllistä kuukausisijoittamista tulevat parhaat ostopaikat hyödynnettyä. Osakkeiden myynti voi ajoittua huonosti, jolloin menettää nousupäivät.
Pitääkö sijoittamisen aloittamista lykätä? Sijoittamisen aloittamisista ei tarvitse lykätä. Markkinakorjaukset, eli ajanjaksot, kun sijoitusten arvot laskevat, ovat hyviä aikoja aloittaa sijoittaminen. Hajauttamalla kannattaa pienentää geopoliittisia riskejä ja säännöllisellä kuukausisäästämisellä voi hallita ajoitusriskiä.
Katso ekonomistin näkemys Venäjän sotatoimien vaikutuksista talouksiin ja sijoitusympäristöön