Sijoitusvuosi 2022 – Kultakutri saanee syödä yhä sopivan lämmintä puuroa mutta ilman sokeria
Vuosi 2021 oli osakesijoittajille menestyksekäs, mutta alkanut vuosi voi merkitä selvää muutosta sijoitusympäristössä. LähiTapiolan ekonomisti Hannu Nummiaro kertoo, millaista sijoitusvuotta 2022 voi odottaa.
Tarkastellaan aluksi vaiherikasta vuotta 2021 kuvassa 1 esitettyjen kasvu- ja inflaatioregiimien, eli vallitsevien ajanjaksojen, kautta:
Taantuma (5% ajasta). Vuosi 2021 alkoi koronan aiheuttamasta taantumasta, josta toipuminen on globaalistikin yllättänyt voimakkuudellaan. Taantuma on harvinaisin regiimi, johon on USA:ssa päädytty viimeisimmän 60v aikana vain globaalissa finanssikriisissä ja koronakriisissä.
Kultakutri (63%). Kultakutri on otollinen talous- ja sijoitusympäristö. Tällöin liiallinen inflaatio ei aiheuta kitkaa taloudelle, eikä rahapolitiikan kiristämistä tarvitse pelätä. Talous kasvaa terveesti, jolloin myöskään taantumaoloissa lymyävä deflaatio ei uhkaa. USA:n talous viivähti viime kevään oloissa, jossa puuro ei ole liian kuumaa, ei liian kylmää, vaan juuri parahultaista.
Ylikuumeneminen (27%). Kysynnän toipuminen on ollut niin voimakasta, että tuotannon on ollut vaikea pysyä mukana. Energian hinta on tehnyt täyskäännöksen ja pula-aikaa on koettu sekä komponenteissa että työvoimassa, jolloin inflaatio on USA:ssa kiihtynyt korkeimmilleen neljään vuosikymmeneen. Loppuvuonna myös Fed kääntyi pitämään inflaatiopaineita ei-niin-väliaikaisina.
Stagflaatio (6%). Stagflaatio on korkean inflaation ja kasvuttomuuden regiimi, joka on valinnut 1970-luvulla ja 1980-luvun alussa. Syksyllä sijoitusmarkkinoilla virisi stagflaation pelkoa, sillä osa näki nykyisissä tuotantoshokeissa yhtäläisyyksiä öljykriiseihin. Lisäksi suhdanne näytti kääntyvän sen suuntaan, kun voimakkain kasvuvaihe alkoi rauhoittua ja inflaatio osoittautua odotettua voimakkaammaksi ja sitkeämmäksi.
Kuva 1. Kasvu- ja inflaatioregiimit USA:ssa
Miten osakkeet pärjäävät eri regiimeissä?
Kuvassa 2 on esitetty osakkeiden reaalinen hintatuotto USA:ssa. 1970-luvulla tuotot eivät pysyneet inflaation vauhdissa ja pohjat koettiin talouden supistumisen aiheuttamissa stagflaatioregiimeissä. 1970-luvun lopulla Fed ryhtyi nujertamaan inflaatiota nostamalla korot aina 20 prosenttiin aiheuttaen samalla 1980-luvun alussa kaksi stagflaatiojaksoa. Historian oppitunnit muistuttavat sijoittajia sitkeän inflaation ja sen myötä hiipivän stagflaation vaaroista.
Inflaatio ja korkojen käänne aloitti sijoittamisen kulta-ajan, jolloin osakkeiden reaalituotot olivat erinomaisia. Globalisaatio, etenkin Kiinan liittyminen maailmantalouden tuotantoketjuihin, demografia ja teknologinen kehitys vaimensivat inflaatiovoimia ja rahapolitiikka keskittyi sen hallintaan. Kultakutrista tuli vallitseva regiimi.
Kultakutri ei kuitenkaan ole tarjonnut sijoittajille tasaista menoa. Sijoittamisen kulta-aika päättyi arvostusten noustessa teknokuplan aikana ja globaali finanssikriisi toi taantuman myötä jälleen vuoristoradan tuntua. Koronakriisin alkushokki kääntyi raha- ja finanssipolitiikan tukiessa epätavallisen nopeaksi nousumarkkinaksi.
Kuva 2. Osakkeet eri regiimeissä
Mikä regiimi vuonna 2022?
Kultakutrin paluu USA:ssa vaatii inflaatiopaineiden hellittämistä alle neljän prosentin, mitä pidän perusskenaariona. Inflaation terävin huippu jäänee taakse, vaikka talouden pullonkaulat eivät poistu kokonaan. Todennäköisin riskiskenaario on ylikuumenemisen jatkuminen, sillä elvytys on luonut likviditeettiä ja korona jättänyt säästöjä, joiden voimalla kasvu voi jatkua ehtyvienkin resurssien oloissa. Sijoittajien pelkäämä stagflaatio tuskin toteutuu, tai ainakin vaatisi energia- ja tuotantoshokkien huomattavaa voimistumista. Taantumaakaan ei voida sulkea pois, sillä voimakas toipuminen voi ottaa happea ja pandemian jatkuminen lisää epävarmuutta.
Sijoitusvuosi 2022?
Kultakutri tarjoaisi otollisen pitkän ajan sijoitusympäristön jatkumisen, mutta vuositasolla ei varmista hyviä tuottoja. Loistavien koronatuottojen jälkeen arvostukset ovat koholla ja rahapolitiikan kiristäminen altistaa lopulta taantuma- ja finanssiriskeille. Fed nostaa ensi vuonna korkoja kolmesti, mikä voi olla inflaatio- ja kasvuregiimejä oleellisempi muutos sijoitusympäristössä. Viime vuosikymmeninä osakkeet ovat kuitenkin tuottaneet hyvin koronnostosykleissä (kuva 3). Sijoittajien tuotot ovat olleen erityisen sokeroitua reilut puolitoista vuotta. Vuonna 2022 sokeri puuttuu, mutta puuro voi edelleen olla juuri sopivan lämpöistä.
Kuva 3. Osakkeet Fedin koronnostosykleissä
Hannu Nummiaro
Yksityistalouden ekonomisti
LähiTapiola Varainhoito Oy