Enemmistö suomalaisista toivoisi hintakattoa bensalle ja dieselille – korkea polttoaineen hinta kurittaa erityisesti maaseudulla asuvia

Tilastokeskuksen tietojen mukaan bensan ja dieselin keskihinnat ovat kohonneet vuodessa reippaasti yli 20 prosenttia, dieselin jopa lähemmäksi 30 prosenttia. Useita autoilijoita polttoaineen hinta kismittää ja vaatimukset polttoaineverojen laskusta voimistuvat.LähiTapiolan teettämän kyselyn mukaan 54 prosenttia kyselyyn vastanneista yli tuhannesta vastaajasta toivoi, että bensalla ja dieselillä olisi lakisäätäinen hintakatto. Kattoa vastusti 22 prosenttia vastanneista, kun 24 prosentilla ei ollut mielipidettä suuntaan tai toiseen.- Energian hinnan nousu luonnollisesti kurittaa eniten niitä, jotka sitä eniten arjessaan käyttävät. Kuluttajahintaindeksin laskentakorista asumisen ja liikenteen suorat energiakulut (öljylämmitys, sähkö, kaukolämpö, bensa, diesel ja lisäksi mukana on pienellä painolla liikenteen voiteluaineet) lohkaisevat  tänä vuonna 7,8 prosenttia (vielä viime vuonna paino oli 6,8%). Mutta tämä yhteensä kaikkia kotitalouksia kuvaava energian osuus kulutuksesta ei vielä kerro paljonkaan, kuka kärsii eniten ja siten hyvin todennäköisesti pitäisi energian hintakattoa tärkeänä oman talouden turvamekanismina, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.

Rendering component: media

Polttoaineen hintaa ovat nostaneet monet tekijät, joista yksi on raakaöljyn selvä kallistuminen. Myös jakeluvelvoitteen nousu vaikuttaa hinnan nousun taustalla.Suomessa polttoaineen hintaa lisää suuri veropotti. Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan tammikuussa dieselin hinnasta noin puolet muodostui eri veroista, kun bensiinin kuluttajahinnasta verojen osuus oli noin 60 prosenttia.

Energian vaikutus kulutuskorissa on riippuvainen asuinpaikasta

Polttoaineen hintamuutokset tuntuvat erityisesti niillä, jotka autoilevat paljon. LähiTapiolan kyselyssä tämä näkyi niiden vastaajien kohdalla, jotka asuivat maaseutumaisissa tai taajaan asutuissa kunnissa. Heistä yli 70 prosenttia kannatti polttoaineen hintakattoa. Sen sijaan esimerkiksi pääkaupunkiseutulaisista vastaajista hintakattoa kannatti vain 36 prosenttia.Korkea polttoaineen hinta vaikeuttaa myös monen yrittäjän elämään. Esimerkiksi kyselyn maatalousyrittäjistä hintakattoa halusi 69 prosenttia.- Tuloksista näkee, että hintakaton kannatus on hyvin paikkariippuvainen, aivan samoin kuin energian osuus kotitalouksien kulutuskorista. Energian osuus kulutuskorista nousee maaseutumaisissa kunnissa asuvilla lähelle kymmenesosaa, kun kaupungeissa jää huomattavasti pienemmäksi. Lämmityksestä ja keskimääräistä pidemmistä työmatkoista on aika vaikea tinkiä, joten isot välttämättömät menot lisäävät maaseudulla asuvien huolta energiashokista.

Rendering component: media

Energian osuus kulutuskorista ei kuitenkaan anna koko kuvaa oman talouden altistumisesta hinnan nousulle. Huomioon on otettava myös tulojen ja muun kulutuksen määrä.-Pienituloisimmilla viidenneksellä energian osuus kulutuksesta aika pieni. Mutta heidän kestokykynsä energian hinnan nousulle on olematon, koska kaikki tulot käytännössä menevät kulutukseen. Sen sijaan suurituloisilla jää normaalisti helpommin säästöjä, joilla energianhinnan nousua voidaan kattaa. Heillä myös muut kuin energiamenot ovat isommat, mikä tarvittaessa helpommin mahdollistaa kulutuksen tasapainottamista ei-niin-välttämättömistä kulueristä tinkimällä. Nykytilanteeseen helpotusta toki tuo korona-aikana monille kertyneet säästöt.

Rendering component: media

Kallis tukijärjestelmä vai tärkeä apu ohimenevään kriisiin?

Viime vuonna on tehty kansalaisaloitteita polttoaineveron alentamiseksi. Eduskunnan täysistunto käsitteli yhtä veronalennusaloitetta marraskuussa ja se on valiokuntakäsittelyssä.Nummiaron mielestä polttoaineen hintasääntelyyn on kaksi vaihtoehtoa: joko polttoaineen verotuksen pienentäminen tai aito hintakatto.-Hintakaton asettaminen onnistuisi käytännössä joko pienentämällä energian verotusta (valmiste- ja/tai arvonlisävero) verottoman hinnan noustessa tai määräämällä maksimimyyntihinta, jolloin jakelijoille pitäisi maksaa tukiaisia muuten tappiollisen toiminnan jatkamiseksi. Molemmissa tapauksissa julkisen talous kuittaa maksun ja hyödyn saavat kaikki energian käyttäjät. Julkisen talouden rasitusta voisi pienentää suorien tukien avulla, jolloin avun pystyy paremmin kohdistamaan niille, jotka sitä eniten tarvitsevat.Avainkysymys kuitenkin on, ovatko polttoaineiden hinnat jääneet pysyvästi korkeatasolle vai eivät. Mikäli kyseessä on ohimenevä hintapiikki, julkinen talous voisi helpottaa kuluttajien kokemaa rasitusta. Pysyvämmässä uudelleenhinnoittelussa julkisen talouden tuki voisi Nummiaron mielestä vääristää kuluttajakäyttäytymistä ja aiheuttaa kalliin tukijärjestelmän.-Itse luokittelen tilanteen jälkimmäiseksi. Aiemmin polttoaineen hinta ei ole vastannut sen ulkoisvaikutuksia eli ympäristön kuormitusta ei ole otettu hinnassa huomioon. Ilmastonmuutos ja siihen varautuminen nostavat energian hintaa joko päästöoikeuksien tai verotuksen kautta. Kun asiaa katsotaan pidemmälle, bensa tuskin on halvempaa jatkossa. Siksi toistaiseksi mieluiten välttäisin tukiratkaisuja, Nummiaro sanoo.-Jos energiakriisi vielä pahenee, esimerkiksi Ukrainan tilanteen vuoksi, käsillä voi myös olla aidosti ohimenevä hintakriisi, jolloin kohdennetut tukitoimet voivat olla perusteltuja, aivan kuten koronakriisin hoidossa. Tilanne voi kuitenkin vaatia uuden tasapainon hakua ilmastotavoitteiden, joissa jo olemme maailman kärkipäässä esimerkkiä näyttämässä, ja kilpailukyvyn välillä, sillä tänne on vaikea saada investointeja, jos energia on kilpailijoita kalliimpaa.LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn toteutti Kantar TNS. Kysely on toteutettu 24.11.-2.12.2021. Kyselyyn vastasi yhteensä 1014 suomalaista, jotka olivat iältään 15-74 –vuotiaita. Kyselyn virhemarginaali on +/- 3,1 prosenttiyksikköä.