Elämänturva3.1.2022Perhe-eläke yhteiskunnan tarjoamana turvana kuoleman varalta uudistuu – lesken asema heikentyy, avoliitossa elävien vahvistuuYhteiskunnan tarjoama perhe-eläke menehtyneen henkilön lapsille ja leskelle muuttuu 1.1.2022 alkaen. Jatkossa perhe-eläke myönnetään määräaikaisena, lapseneläkkeen päättymisikä nousee ja avopuolison turva paranee. Erityisesti lesken taloudellisen aseman heikentyminen korostaa omaehtoisen varautumisen merkitystä.

Yhteiskunnan tarjoama menehtyneen henkilön perheen turva, perhe-eläke, uudistuu vuodenvaihteessa. Menehtyneen henkilön työuran aikaisen eläkekertymän mukaan määräytyvä perhe-eläke koostuu leskelle maksettavasta leskeneläkkeestä ja lapsille myönnettävästä lapseneläkkeestä.- Ehkä olennaisin – ja eniten keskusteluakin valmisteluvaiheessa herättänyt – muutos on leskeneläkkeen muuttuminen määräaikaiseksi. Leskeneläke onkin muutoksen jälkeen entistä selkeämmin uuteen tilanteeseen sopeutumista turvaava etuus, jonka määräaikaisuus on syytä tiedostaa, sanoo johataja Veera Lammi LähiTapiola Henkiyhtiöstä.Vuodenvaihteessa voimaan astuva lakiuudistus tarkoittaa leskeneläkkeen osalta sitä, että jatkossa se myönnetään määräaikaisena kymmeneksi vuodeksi tai kunnes nuorin lapsi täyttää 18 vuotta. Muutos koskee leskeksi 1.1.2022 jälkeen jääviä vuonna 1975 tai sen jälkeen syntyneitä henkilöitä. Lapseneläkkeen päättymisikä puolestaan nousee kahdella vuodella siihen asti, kunnes lapsi täyttää 20 vuotta.Muutoksiin voi varautua vakuuttamallaPerhe-eläke määräytyy kuolleen henkilön työuran aikaisen eläkekertymän mukaan. Kuten muutkin tulosidonnaiset etuudet, sen suuruus on usein yllätys tilanteen sattuessa eteen. Ikävien yllätysten välttämiseksi onkin suositeltavaa varmistaa omaan elämäntilanteeseen riittävä varautumisen taso. Leskeneläkkeeseen tulevat muutokset korostavat jatkossa yhä enemmän yksilön varautumisen tärkeyttä.- Suomalaisten henkivakuutusturva perheen huoltajan tai puolison kuoleman varalta suhteessa taloudellisiin vastuisiin on usein arvioitu alakanttiin. Tämä epäsuhta korostuu erityisesti metropolialueilla asuntolainojen koon kasvaessa. Tärkeää olisi pystyä varmistamaan kuoleman jälkeen perheelle riittävä toimeentulo tai esimerkiksi varmistaa asuntolainen takaisinmaksukyky, kertoo Lammi.Avoliitossa eläjät hyötyvät enitenUudistuksen suurimmat hyötyjät ovat avoliitossa elävät, jotka eivät aiemmin ole nauttineet perhe-eläkkeen suojaa lainkaan. Jatkossa menehtyneen henkilön avopuoliso on oikeutettu leskeneläkkeeseen, mikäli heillä on yhteinen lapsi, yhteinen talous sekä vähintään 5 vuotta kestänyt yhteistalous. Leskeneläkettä maksetaan tällöinkin enintään siihen asti, että nuorin yhteinen lapsi täyttää 18 vuotta.- Avoliittojen määrä on lisääntynyt ja heidän ottaminen mukaan leskeneläkkeen piiriin parantaa avopuolisoiden keskinäistä turvaa ja siten laajentaa eläkejärjestelmän kautta jaettavaa yhteiskunnan tarjoamaa turvaa. Huomioitavaa on kuitenkin, että avoliiton ja siihen liittyvän yhteistalouden määritelmä on varsin tarkka, toteaa Lammi.

Ajankohtaista

Elämänturva12.12.2024Sairauspäivärahan leikkaus osuu tuhansilla euroilla keskituloisiin – pitkä sairastuminen vie tuloista yli kolmanneksen mediaanipalkallaKelan sairauspäivärahan laskentaa muutetaan 1.1.2025. Leikkaus tietää keskimäärin 17 prosentin vähennystä sairauspäivärahan määrään sen kohteeksi joutuvissa tuloluokissa. Sairastuminen on taloudellinen tuplariski, ja hoidon viivästyminen voi tietää nopeasti kertautuvaa toimeentulo-ongelmaa.Elämänturva11.12.2024Green Cardin voi esittää vuoden alusta alkaen myös digitaalisestiGreen Cardin eli Vihreän kortin voi esittää 1.1.2025 alkaen joko paperisena tai suoraan mobiililaitteen kuten matkapuhelimen näytöltä. Uudistus tuo joustavuutta kuljetusyrityksille sekä niille, jotka matkustavat omalla ajoneuvolla Suomen rajojen ulkopuolelle. Terveys11.12.2024Hoitoonpääsyn haaste ei ole yksin julkisen terveydenhuollon ongelma, myös terveysvakuutusten kannattavuus on heikko – ”Vastakkainasettelu julkisen ja yksityisen terveydenhuollon sekä vakuutusten välillä turhaa”Tuoreen kyselyn mukaan 82 prosenttia suomalaisista hakeutuisi ensisijaisesti julkiseen terveydenhuoltoon, jos vakuutusta tai mahdollisuutta työterveys- tai opiskelijaterveydenhuoltoon ei olisi, kerrottiin LähiTapiolan mediatilaisuudessa.

Katso lisää ajankohtaisia