Traktorimönkijät yleistyvät, vahinkojen määrä kasvaa – ajoneuvo nuorten suosiossa
Suomen teillä liikkuu kasvavissa määrin traktorimönkijöiksi kutsuttuja ajoneuvoja. Viime vuosina ne ovat yleistyneet nuorten käytössä, koska monia malleja voi ajaa jo 15-vuotiaana ja jopa 60 kilometrin tuntinopeudella. Ajoneuvojen yleistyessä on kasvanut myös onnettomuuksien määrä. Kuljettajan kannattaa varoa esimerkiksi tiukoissa mutkissa, ettei mönkijä pääse suistumaan tieltä tai kaatumaan, koska niin on sattunut monia henkilövahinkoja.
Suomen teillä liikkuu kasvavissa määrin mönkijöitä, vaikka ajoneuvolainsäädäntö ei tunne sellaista liikennevälinettä kuin mönkijä. Näitä alkujaan maastokäyttöön suunniteltuja ajoneuvoja on liikennekäytössä sekä traktori- että nelipyörän kilvissä. Viime vuosina etenkin traktorimönkijät ovat yleistyneet.
Traktorimönkijöitä on tien päällä tanko- ja rattiohjattavina malleina, eli perinteisten päältä ajettavien mönkijöiden oheen ovat tulleet suojakaarella tai hytillä varustetut mönkijät. Osassa niissä on paikka matkustajalle.
- Traktorimönkijästä on tullut monelle nuorelle vaihtoehto mopolle ja etenkin mopoautolle. 15-vuotiaana ymmärrettävästi kiinnostaa menopeli, jolla voi ajaa jopa 60 kilometriä tunnissa ja taittaa pidempiä matkoja. Osassa mönkijöistä on jopa lämmin hytti, joka paitsi suojaa kyydissä olijoita, myös mahdollistaa ajot viileään vuodenaikaan. Vaikka nämä koppimönkijät muistuttavat jo ulkoisesti autoa, on hyvä muistaa, etteivät niiden ajo- ja turvallisuusominaisuudet ole esimerkiksi henkilöauton veroiset, sanoo LähiTapiolan liikenneturvallisuudesta vastaava johtaja Tapani Alaviiri.
Monia traktorimönkijämalleja voi ajaa jo 15-vuotiaana
Traktorimönkijöitä eivät toki käytä liikenteessä vain nuoret. Kaikkiaan niiden huippunopeudet vaihtelevat 40–80 kilometriin tunnissa.
Vahinkojen määrä kasvussa – yksittäisonnettomuudet yleisiä
Traktorimönkijöiden yleistyessä suunnilleen samaa tahtia on kasvanut myös niillä sattuneiden onnettomuuksien ja henkilövahinkojen määrä. Liikennevakuutuskeskuksen (LVK) ja siihen kuuluvan Onnettomuustietoinstituutin (OTI) tuoreen tilaston* mukaan vuonna 2019 vakuutusyhtiöt korvasivat lakisääteisestä liikennevakuutuksesta kaikkiaan 220 henkilövahinkoa, joissa traktorimönkijä oli osallisena. Yksittäisissä vahinkotapauksissa oli useampia loukkaantuneita.
LVK:n, OTIn ja Traficomin tilastoista piirtyy kuva vuosista 2010–2019, joiden aikana sekä traktorimönkijöiden että niillä sattuneiden liikennevahinkojen määrä on jatkuvasti kasvanut. Viiden viime vuoden aikana traktorimönkijöiden määrä on noin kaksinkertaistunut, ja vuoden 2020 lopussa niitä oli ajoneuvokannassa noin 56 000. Kaikki eivät ole liikennekäytössä.
- Kuolemaan johtaneet tieliikenteen mönkijäonnettomuudet ovat onneksi edelleen harvinaisia, mutta riskit on hyvä tiedostaa suosion koko ajan kasvaessa. Mitä liikennevahinkoihin yleisemmin tulee, viimeisen kymmenen vuoden aikana noin puolet traktorimönkijöillä sattuneista henkilövahingoista on liittynyt tieltä suistumisiin tai mönkijän kaatumisiin, kertoo OTIn liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty.
- Silmiinpistävän paljon on tapahtunut yhden ajoneuvon onnettomuuksia, eli usein kuljettaja loukkaantuu tilanteessa yksin. Jonkin verran henkilövahinkoja tulee myös peräänajoissa ja muissa törmäyksissä, sanoo Räty.
LVK:n ja OTIn tilaston mukaan vuodesta 2018 vuoteen 2019 kaikkien niiden liikennevakuutuksesta korvattujen vahinkojen määrä, joissa traktorimönkijä oli osallisena, kasvoi noin 40 prosenttia runsaaseen 600:aan kappaleeseen. Pelkissä henkilövahingoissa kasvua oli vuositasolla noin 50 prosenttia 220 kappaleeseen. Lakisääteisestä liikennevakuutuksesta korvataan onnettomuuden sattuessa kaikkien osapuolten henkilövahinkoja sekä syyttömälle osapuolelle aiheutuneita omaisuusvahinkoja.
Tarkkana tiukoissa kaarteissa
- Mönkijän ratissa tai puikoissa kannattaa aina ottaa kaarteet tarkasti, ettei ajoneuvo pääse kaatumaan tai kuljettaja muuten menetä sen hallintaa. Päältä ajettavissa malleissa korostuu oman kehon hallinta, kuten esimerkiksi moottorikelkkaa ajaessa. Koska oman painon käyttö on osa ohjausta, sitä on hyvä harjoitella ajan kanssa rauhallisessa paikassa, sanoo Tapani Alaviiri.
Mutkissa terävät äkkikäännökset ja suorallakin liian kova tilannenopeus voivat yllättää mönkijällä ajaessa.
- Nuorilla kuljettajilla ajotaidot ja liikennesilmä eivät vielä ole myöskään täysin kehittyneet, vaan ne paranevat päivä päivältä. Osin traktorimönkijällä sattuvat onnettomuudet voivat liittyä aloittelevien kuljettajien riskeihin ja kokemattomuuteen, kuten esimerkiksi mopo- ja moottoripyöräonnettomuuksissa, arvioi Esa Räty.
- Me muut tienkäyttäjät ja etenkin autoilijat voimme osaltamme ehkäistä vaaratilanteita huomioimalla mahdollisimman hyvin kaikki erityyppiset kulkuneuvot tien päällä. Jos traktorimönkijän enimmäisnopeus on rajoitettu 40 kilometriin tunnissa, ja mopolla ja mopoautollakin se on 45 kilometriä tunnissa, niin liikenteessä niillä on riski jäädä nopeamman tai isokokoisemman liikenteen jalkoihin. Ennakoimalla ja oikeilla ajonopeuksilla voimme ehkäistä esimerkiksi peräänajoja, sanoo Alaviiri.
*LVK:n ja OTIn traktorimönkijöiden vahinkotilasto kattaa vuosina 2010–2019 sattuneet liikennevahingot. Tilastoon on valittu merkeittäin ja malleittain T-luokan ajoneuvoja, jotka on tunnistettu mönkijöiksi ja tarkoitettu liikennekäyttöön. Tilastoon sisältyy sekä hytillisiä että hytittömiä traktorimönkijöitä, ja niiden luokat voivat olla T1, T2 tai T3 ja huippunopeudet vaihdella 40–80 km/h. Tilasto kattaa siis muitakin kuin nuorten käyttämiä mönkijöitä.
Mikä ajokortti, mikä vauhti? Traktorimönkijän ajokorttivaatimus riippuu ajoneuvon luokasta (T1, T2, T3) ja huippunopeudesta (40–80km/h). Monia, enintään 60 km/h kulkevia malleja voi ajaa traktori- tai mopoautokortilla. Osaa malleja varten vaaditaan B- eli henkilöauton ajokortti.
Pään suojaksi kypärä. Lain mukaan suojakypärän käyttö on pakollista avomallisissa mönkijöissä, mutta ei sellaisissa ajoneuvoissa, joissa on umpinainen kori tai suojakaari kuljettajan ja matkustajan suojana. Kypärän käyttöä kannattaa kuitenkin harkita kaikissa mönkijöissä tilanteen mukaan.
Koppimönkijä ei ole auto. Jos olet jo ajanut autoa, muista etteivät traktorimönkijään siirtyessä sen ajo- ja turvallisuusominaisuudet ole samanlaiset. Alun perin maastokäyttöön suunnitelluissa mönkijöissä on esimerkiksi erilaisia jousituksia, renkaita ja vähäisempi törmäyssuoja.
Ei viritetä ajoneuvoja – ei lähdetä liikenteeseen päihtyneenä.
Tiedosta kaatumisherkkyys. Kaarteissa ja käännöksissä ajolinja kannattaa valita tarkkaan ja välttää äkkikäännöksiä, ettei mönkijä pääse kaatumaan tai suistu tieltä.
Vakuutus on turvana vahingon sattuessa. Lakisääteisestä liikennevakuutuksesta korvataan kaikille osapuolille sattuneita henkilövahinkoja ja syyttömälle osapuolelle aiheutuneita omaisuusvahinkoja. Vapaaehtoisesta kaskovakuutuksesta korvataan oman ajoneuvon vahinkoja.
LähiTapiolan mönkijävakuutuksiin voit tutustua täällä.
Lähteet: Traficom, Liikenneturva, Tieliikennelaki