Marjon mies menehtyi nopeasti edenneeseen syöpään: ”Puhukaa ihmiset perheen käytännön asiat kuntoon ajoissa”
Marjon mies Jari kuoli viime kesänä syöpään sairastettuaan vain pari kuukautta. Marjon mielestä surun keskellä läheisen kuolemasta seuraavat paperi- ja muut selvitystyöt ovat turhan raskaita hoidettavia niin pian.
Se oli shokki. Jari tunsi jatkuvasti kipua olkapäässään nikkaroidessaan koiralle ulkoiluaitausta. Outoa väsymystäkin alkoi olla. Vaimo Marjo patisteli miestään menemään lääkäriin. Toisen lääkärikäynnin ja tutkimuspäivän jälkeen tuli se kaikkein ikävin tulos: Jarilla todettiin pitkälle edennyt syöpä. Pesäkkeitä oli jo maksassa.
-Mitään ennakko-oireita ei ollut. Viime toukokuun lopulta häneltä sitten tutkimusten jälkeen leikattiin paksusuolesta syöpä. Siitä kuusi viikkoa ja hän menehtyi, Marjo kertoo.
Jarin syövän salamannopea eteneminen oli järkytys koko perheelle. Marjo sanoo, että loppuun asti he uskoivat hoitojen tehoavan. Mutta neljä päivää ennen kuolemaa tilanne oli jo niin toivoton, ettei auttanut muuta kuin mennä sairaalaan.
-Sairaalasta lääkäri soitti, että nyt on enää kyse päivistä. Siinä vaiheessa asia vasta jotenkin todentui, mutta eihän ihminen pysty ottamaan vastaan näin valtavaa asiaa neljässä päivässä.
Marjo sanoo, että Jarin poismenon sisäistäminen on vienyt koko koronasyksyn. ”Nyt vasta tämän vuoden puolella on ymmärtänyt, että Jaria ei enää ole ja on voinut tarkastella, että mitä meille oikeastaan viime keväänä ja kesänä tapahtui”, Marjo pohtii.
”Puhukaa perheen käytännön asioista”
Marjon kertomus Jarin syöpäsairauden etenemisen nopeudesta on raju, mutta valitettavasti tänä päivänä se ei ole harvinainen. Syöpiä esiintyy paljon ja osa sairauksista etenee todella nopeasti.
Marjo sanoo, että sairauden aiheuttaman shokin lisäksi stressiä toi myös kiire, jotta yhteiset asiat saatiin kuntoon ennen vääjäämätöntä loppua. Esimerkiksi Jarin lapsista toinen oli vielä alaikäinen ja hänen huoltajuusasiansa oli hoidettava.
-Onneksi ehdimme puhua monista perheemme käytännön asioiden hoidoista, mutta monia asioita emme kuitenkaan ehtineet hoitaa loppuun, Marjo kertoo.
Erityisen raskaana Marjo pitää puolison kuolemasta aiheutuneen viranomaispapereiden ja -selvitysten suurta määrää, joiden toimittamisiin on määräajat. On toimitettava perunkirjat, hoidettava veroasiat ja esimerkiksi Marjon tapauksessa huoltajuusasiat. Selvitystyötä on paljon ja kaikki on tehtävä surun keskellä.
-On raskasta selvittää useita asioita, kun siinä vaiheessa ei oikein tiedä, miten selviät seuraavaan päivään. Mutta jotenkin sitä vaan selviää päivä kerrallaan.
Marjon mielestä ei olisi pahitteeksi, jos läheisen kuollessa jossain olisi tarjolla täsmäapua kaikkien viranomaispapereiden ja –selvittelyjen täyttöön.
”Huolehtikaa, että perheen pankki- ja vakuutusasiat ovat kunnossa”
Marjo korostaa, miten tärkeää on puolisoiden välinen keskustelu perheen käytännön asioista. Esimerkiksi laskujen maksut, vakuutukset tai kotiin liittyvät hoito- ja kunnostustyöt. Useissa perheissä nämä asiat hoitaa puolisoista se, jolla on isompi palkka ja kätevämmät kädet. Toinen puolisoista ei välttämättä tiedä näistä asioista mitään.
-Kun ollaan aikuisia, pitäisi luottaa toiseen ja vaikka olisi erilliset tilitkin, olisi hyvä selvittää, missä perheen raha- ja muissa käytännön asioissa mennään. Yllätykset surun ja menetyksen äärellä voivat järkyttää mieltä todella. Kuoleman jälkeen vastauksia toiselta ei enää saa.
Puolison kuolema voi aiheuttaa myös äkkishokin perheen raha-asioihin, kun kuolleen puolison tilit sulkeutuvat heti kuoleman jälkeen. Marjolla ja hänen miehellään oli erilliset tilit ja näin puolison tilin sulkeminen ei tuottanut ylitsepääsemättömiä ongelmia.
Marjo kuitenkin kertoo, että tilien sulkeminen aiheuttaa selkeitä hankaluuksia perheen arjen talouteen ja hankaloittaa asioiden hoitamista. Eri pankeissakin käytännöt ovat erilaiset ja osa tuottaa huomattavastikin enemmän työtä ja vaatii turhiltakin tuntuvia pankkikäyntejä.
Marjo nostaa esille myös vakuutusten tärkeyden, erityisesti henkivakuutuksen. Perheelliselle henkivakuutuksesta on apua kuoleman sattuessa.
-Meillä henkivakuutusta ei ollut, mutta kyllä kehotan ihmisiä vakavasti harkitsemaan vakuutuksen ottoa. Myös muut vakuutukset kannattavat olla kunnossa. Ne tuovat kuitenkin tukea ja turvaa siinä vaikealla hetkellä, Marjo sanoo.
”Keskustelkaa myös kuolemasta”
Runsas puolivuotta miehen poismenon jälkeen Marjon perheessä elämä on hiljalleen palautumassa uomiinsa. Marjo sanoo, että väliin on mahtunut raskaitakin päiviä. ”Mutta sisulla ja ratkaisuhalukkuudella asioista on selvitty. Myös lähisukulaisista ja läheisimmästä ystävästä on onneksi ollut iso apu”, Marjo pohtii.
Marjo kiittelee myös Syöpäyhdistystä saadusta tuesta ja sanoo, että ammattipsykologin kanssa käydyistä keskusteluista on ollut selvää apua asioiden jäsentelyyn ja jaksamiseen.
Vain harvat avioparit miettivät kuoleman mahdollisuutta. Jos kuitenkin jonkun neuvon Marjo antaisi, se olisi puhuminen. Ikävimmästäkin eli kuolemasta olisi hyvä puhua ajoissa.
- Usein näitä ikäviä yllätyksiä tapahtuu siinä 50 ja 60 –ikävuoden välissä. Vaikka ihmisestä tulee kovin tuttu ja arkinen, aina kannattaisi huomioida myös kaikki ne hyvät asiat suhteesta. Koskaan ei tiedä hetkeä, jolloin se toinen onkin poissa, Marjo muistuttaa.
- Myös kuolemasta ja siihen liittyvistä asioista olisi hyvä keskustella. Vaikka yhteiskunnassamme tuntuu edelleen, että kuolema on iso tabu, siitä pitäisi perheessä puhua. Perheen arjessa asiat tahtovat urautua niin, että toinen hoitaa tietyt asiat ja toinen toiset. Jos se ikävin tapahtuu, asiat olisi puhuttu valmiiksi ja asioiden hoitaminenkaan kuoleman jälkeen ei olisi niin vaikeaa.
Marjo kertoo tarinansa auttaakseen muita samassa asemassa olevia ja kertoakseen selviytymisestään miehensä menehtymisen jälkeen. Hänelle alueellisen syöpäyhdistyksen tuki on ollut tärkeä. Suomen Syöpäyhdistykseen kuuluu 12 alueellista syöpäyhdistystä ja kuusi valtakunnallista potilasjärjestöä. Suomen Syöpäyhdistys on osa Syöpäjärjestöjä, johon kuuluu myös LähiTapiolan yhteistyökumppani Syöpäsäätiö.