Suomalaiset lahjoittavat hyväntekeväisyyteen maltilla - yllättäen rikkaimmat rikkovat kehitystrendin

Suomalaiset antavat rahaa hyväntekeväisyyteen mutta maltillisesti. LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus-kyselyn mukaan enemmistö (51 %) vastanneista kertoi lahjoittavansa rahaa hyväntekeväisyyteen.Naiset ovat lahjoittajina innokkaampia kuin miehet. Kyselyn naisvastaajista peräti 60 prosenttia kertoi lahjoittavansa rahaa hyväntekeväisyyteen, kun miehistä näin tekee 43 prosenttia. Yli 65 –vuotiailla hyväntekeväisyyslahjoitukset ovat myös selvästi yleisempää kuin muilla. Peräti 68 prosenttia heistä ilmoitti tekevänsä hyväntekeväisyyslahjoituksia.Suomalainen lahjoittaa rahaa kuitenkin maltillisesti. Keskimäärin lahjoitukset rajoittuvat enintään pariin kymmeneen euroon kuussa.
Joka neljäs vastanneista kertoi lahjoittavan enintään kymmenen euroa kuussa. Vuositasolla kymmenen euron lahjoitus on yhteensä runsaat sata euroa. 11-20 euron lahjoituksia teki hieman enemmän kuin joka kymmenes vastaaja.Sen sijaan yli sadan euron kuukausilahjoituksia tekee todella harva. Arjen katsaus-kyselyssä heitä oli vain pari prosenttia vastanneista.

Rendering component: media

Tulojen kasvu nostaa lahjoitusmääriä

Selvää on, että hyvätuloisilla on mahdollisuus lahjoittaa enemmän rahaa kuin pienituloisilla. Mutta erittäin hyvätuloisistakaan vain ani harva lahjoittaa enempää kuin enintään parikymmentä euroa kuussa.-Kyselyn vastauksista voi muodostaa aika loogisen pääsäännön, että mitä paremmin itse tullaan omassa taloudessa toimeen, sitä useammin lahjoitetaan hyvinvointia myös muille. Säännön tosin murtaa kaikkein parhaiten toimeentulevat, sillä heistä alle puolet (47%, eli vähemmän kuin keskimäärin (51%)) lahjoittaa hyväntekeväisyyteen, vaikka taloudellinen tilanne sen heille parhaiten sallisi, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro analysoi kyselyn tuloksia.Nummiaron mukaan tuloksista käy myös ilmi, että toimeentulon parantuminen kasvattaa lahjoitusmääriä. Näin käy, jos hyväntekeväisyys koetaan omien arvojen mukaiseksi.

Rendering component: media

Lapsettomat pariskunnat ovat keskimääräistä innokkaampia lahjoittajia. Sen sijaan yli viiden hengen talouksissa lahjoituksia tekee vain noin joka kolmas.Erilaiset väärinkäytösepäilyt ja muut selvitykset nostavat aika ajoin voimakasta keskustelua siitä, kuinka paljon hyväntekeväisyysrahoista todella menee tarkoitettuihin kohteisiinsa.Ekonomisti Nummiaron mielestä hyväntekeväisyyttä voi tarkastella samojen periaatteiden mukaisesti kuin sijoittamista.  Vaikka hyväntekeväisyydessä tavoitteet ovat toiset, monet sijoittamisen valintakriteerit pätevät hyväntekeväisyyteenkin.-Molemmissa kulut ovat tärkeitä. Liialliset kulut syövät suoraan lahjan hyödyistä tai sijoittamisessa sijoitustuotosta, Nummiaro sanoo.-Epäluottamus varojen kerääjään (rahankeräysrikokset) tai sijoituspalvelun tarjoajaan (sijoitustuotteiden pakkomyynti) saattavat rajoittaa intoa lahjoittaa tai sijoittaa. Myös läpinäkyvyys mietityttää molemmissa. Lahjoituksissa mietitään, mihin rahat käytetään ja mitä niillä saadaan aikaan ja sijoituksissa, missä rahat ovat kiinni ja ovatko ne sijoitettu vastuullisesti.LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn toteutti Kantar TNS. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1034 suomalaista, jotka olivat iältään 15-74 –vuotiaita. Kysely toteutettiin syyskuussa 2019. Kyselyn tulosten virhemarginaali on +/- 3,1 prosenttiyksikköä.