Huippu-urheilijoiden luottotreenari Marko Yrjövuori: Kehossa on tietty määrä kilometrejä ja ne kannattaa käyttää järkevästi

Marko Yrjövuori toimi vuosina 1999-2016 fysiikkavalmentajana korisliiga NBA:ssa ja jääkiekkosarja NHL:ssä. Matkapäiviä tuona 17 vuoden ajanjaksona kertyi vuosittain yli 100. Samanaikaisesti Yrjövuori oli mukana myös muissa työhankkeissa ja vapaa-aikaa ei ollut. Amerikassa kulttuuri on täysin toinen kuin Suomessa. Yrjövuori kävi töissä joka päivä ja kesäloma ei tarkoittanut Suomesta tuttua moniviikkoista vapaata, vaan vapaita viikonloppuja parin kuukauden ajan.

Kilpaurheiluseura on tiivis työyhteisö ja menestyksen keskellä ihminen ei välttämättä huomaa tarkkailla omaa vointiaan. Näin kävi myös Yrjövuorelle. Hänen voimansa uupuivat ja fyysiset vaivat häiritsivät elämää. Selkä reistaili ja vatsa oireili. Kun Yrjövuori lopulta kiinnitti oireiden myötä jaksamiseensa huomiota, oli ensimmäinen ajatus huolehtia riittävästä unenmäärästä. Hyvää oli, että uni tuli aina, kun pääsi vaaka-asentoon. Huonoa taas oli unen laatu.

Jaksamisen ja unenlaadun parannus ei vaatinut muutoksia ravintopuolelle, mutta liikuntatottumuksia oli syytä muuttaa. Yrjövuori oli kuntoillut aina tarpeeksi, vain jaksamisen kannalta väärällä tavalla. Ulkoilu, kuten lenkkeily ja pyöräily olivat jääneet pois rutiineista, joten hän raivasi niille aikaa. Kevyt liikunta vei onnistuneesti kaiken ylimääräisen pois mielestä.

– Täytyy muistaa, että minulla töihin lähteminen ei ollut vastenmielistä. Se aika oli mahtavaa. Voitettiin mestaruuksia, vietettiin viiden tähden elämää. Ei vastemielistä, vaan päinvastoin: oli niin mukavaa, että sitä ajoi itsensä uupumukseen. Ei tajunnut omia rajojaan, Yrjövuori muistelee ja jatkaa:

– Ja juuri se onkin ongelma. Se, että herätään vasta, kun jotain todella sattuu. Ajatusmallia pitää muuttaa siihen suuntaan, että ihmiset tajuavat ajatella näitä asioita. Sen takia puhun paljon tästä. Että ihmiset tajuavat, hetkinen, minullahan on ollut sellaisia ja sellaisia oireita.

Yrjövuorella uupumuksesta toipuminen otti vuoden päivät. Samassa rytäkässä hän myös päätti kääntää uuden lehden elämässään ja hypätä yrittäjäksi. Päätös oli lopulta helppo, koska ammatilliset tavoitteet oli saavutettu ja uudet haasteet houkuttivat. Samalla perhe päätti palata Suomeen.

– Tavallaan hyppäsin oravanpyörästä uuteen. Nyt kolme vuotta yrittäjänä olleena sen tajuaa: yrittäjänä on kiva olla, kun saa aina tehdä töitä, Yrjövuori hymähtää.

Asioille sokeaksi tulemisen vaara on läsnä myös yrittäjän elämässä. Yksinyrittäjä saattaa paahtaa työn touhussa ajattelematta jaksamistaan. Kasvuyrittäjällä taas puolestaan on usein ympärillään työyhteisö, joka painaa töitä yhdessä samalla uupumukselle sokaistuen.

– Urheilussa ihannoitiin työmäärää ja sama on usein yrittäjyydessä. Tuolla junnut koodaa energiajuoman voimalla kellon ympäri ja sitten ne ihmettelee, kun keho oireilee – kun tulee rytmihäiriöitä ja unettomuutta, Yrjövuori jyrähtää.

– Olen onneksi oppinut sanomaan ei, vaikka teenkin edelleen kovia viikkoja. Välillä tajuan meneväni samaan vanhaan suuntaan, koska kun on kivaa, niin sitä ei huomaa. Nykyään yrittäjänä pystyn onneksi reagoimaan tilanteeseen, koska olen oman itseni herra.

Työt kuljettavat Yrjövuorta edelleen ympäri maailman. Nykyään hän työskentelee vakioituneen huippu-urheilijoiden kaartin kanssa, vetää koulutuksia ja toimii puhujana. Onpa takana jo yksi menestyskirjakin ja seuraava teos ilmestyy nyt lokakuussa. Vastaanottoaan Yrjövuori pitää Turussa lääkärikeskus Mehiläisessä ja yrityshyvinvoinnin parissa hän työskentelee yhdessä oman pienen tiimin kanssa. Toimisto löytyy Suomen lisäksi Kaliforniasta ja oma fysiikkavalmennuksen ohjelma Moskovan yliopistosta.

Amerikan vierailut muistuttavat Yrjövuorta sitkeästi menneistä, sillä moni asia huippu-urheilun parissa ei ole muuttunut. Toisaalta eivät ne oikeastaan voikaan muuttua, koska menestys vaatii paljon työtä.

– Kun käyn moikkaamassa vanhoja tuttuja, niin näen, miten kovilla väki on. Töitä tehdään todella paljon, hän summaa.

Yrjövuori muistuttaa, että kehossa on tietty määrä kilometrejä ja ne kannattaa käyttää järkevästi. Esimerkiksi tarvittavan unenmäärä on henkilöstä kiinni. Aina välillä julkisuudessa on tarinoita menestyvistä yritysjohtajista tai valtionpäämiehistä, jotka vannovat aikaisten herätysten ja lyhyiden öiden nimiin. Todellisuudessa lyhyet yöunet riittävät vain pienelle prosentille ihmisistä.

Ihmisten kokonaiskuormitus kasvaa helposti valtavaksi, jos halutaan sekä menestyä töissä että ihannoidaan hyvää fyysistä kuntoa. Ei ole mitenkään poikkeuksellista, että ihminen tekee koko päivän töitä ja vetää sen päälle vielä kovan treenin. Samalla lepo myös helposti jää.

Menneet vuodet ovat olleet Yrjövuorelle opettavaisia, mutta samalla jättäneet jälkensä. Hän haluaa, että ihmiset huomaavat vaaran merkit ajoissa.

– Niitä vuosia ei takaisin saa, Yrjövuori huokaa.

– Arvet jäivät ikuisesti.

1. Löydä suorittamisen ja palautumisen tasapaino: On tärkeää antaa asioille oikea painoarvo.
2. Aina ei tarvitse jaksaa: On ok, että välillä lepää.
3. Älä unohda elämäsi tärkeimpiä ihmisiä: Läheiset ovat voimavara.