Turvallisuus30.10.2019

Suomalaiset epävarmoja, miten toimia hirvieläinkolaripaikalla – lue asiantuntijoiden neuvot

Marraskuu on hirvi- ja valkohäntäpeurakolarien ruuhka-aikaa. Kyselytutkimuksen mukaan alle puolet autoilevista suomalaisista arvioi osaavansa toimia oikein, jos ajaisi hirvi- tai peurakolarin. Eläinkolareiden varalta päivystävät metsästäjät eivät marraskuussa nuku täysiä öitä etenkään tiheimmillä peura-alueilla.

Osta autovakuutus

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselytutkimuksen mukaan autoilevista suomalaisista yli 50 prosenttia on epävarma toiminnasta hirvi- tai peurakolaritilanteessa. Autoilevista suomalaisista 11 prosenttia kertoo joskus ajaneensa hirvieläinkolarin.

- Moni on epävarma ylipäänsä toiminnasta onnettomuuspaikalla ja mahdollisesti loukkaantunut hirvieläin tuo tähän oman haastekertoimensa. Tärkeintä eläinkolaripaikalla on ehkäistä lisäonnettomuuksien syntyminen, auttaa loukkaantuneita ja hälyttää apua, kertoo LähiTapiolan liikenneturvallisuuden johtava asiantuntija Markus Nieminen.

Arjen katsaus -kyselyn tulosten perusteella eläinten näkeminen on arkipäivää tieliikenteessä. Valtaosa suomalaisista kertoo nähneensä liikenteessä hirven tai peuran viimeisen parin kolmen vuoden aikana.

Päivystävillä metsästäjillä kiirettä marraskuussa – kellojen siirto vaikuttaa

Tieliikenteen riistaonnettomuuksista valtaosa sattuu tähän aikaan vuodesta. Marraskuussa kirjattiin viime vuonna yli 2 000 riistaonnettomuutta eli pääasiassa hirvi-, peura tai kauriskolaria. Tämä on kuudesosa viime vuoden yli 12 000 riistaonnettomuudesta.

- Marraskuu on pahinta peurakolariaikaa. Peurojen kiima-aika saa eläimet liikkeelle. Aamu- ja iltahämärät osuvat kellojen siirron myötä työmatkaliikenteen huippuhetkiin, jolloin myös peuraonnettomuuksien määrä lisääntyy, kertoo Suomen Riistakeskuksen riistasuunnittelija Reima Laaja.

Kolaripaikalta tehdyn ilmoituksen perusteella hätäkeskuspäivystäjä arvioi tarvetta pelastustoimenpiteille ja poliisin läsnäololle. Samalla tieto onnettomuuspaikasta kulkeutuu eri puolilla Suomea suurriistavirka-apua talkootyönä tekeville metsästäjille. Tavallisimpia suurriistavirka-aputehtäviä ovat kolareissa loukkaantuneiden hirvieläinten, suurpetojen ja villisikojen jäljestäminen sekä suurpetojen karkotukset taajaan asutulta alueelta.

- Viime vuonna suurriistavirka-aputehtäviä kirjattiin yli 13 000. Hirvieläinkolarit sattuvat harvemmin päiväsaikaan. Päivystävät metsästäjät nukkuvat harvoin täysiä öitä tähän aikaan vuodesta peura-alueilla lounaisessa Suomessa, koska hälytys peura- tai hirvikolaripaikalle tulee usein illalla tai aikaisin aamulla. Tämän vuoksi on tärkeää merkitä kolaripaikka selvästi, jotta metsästäjät voivat tehdä työnsä nopeasti ja helposti, Laaja kertoo.

Toimi näin joutuessasi eläinkolariin

1) Varoita muuta liikennettä ja ehkäise lisäonnettomuudet. Varoita muuta liikennettä laittamalla hätävilkut päälle ja asettamalla varoituskolmio 200–300 metrin päähän onnettomuuspaikasta tien onnettomuusalttiille puolelle. Siirrä ajoneuvosi mahdollisuuksien mukaan tien reunaan. Muista oma turvallisuutesi: käytä heijastinliiviä ja taskulamppua.

2) Huolehdi loukkaantuneista taitojesi ja kykyjesi mukaan. Tarvittaessa siirrä loukkaantuneet turvaan. Aloita hätäensiaputoimet turvaamalla potilaiden hengitys ja verenkierto.

3) Hälytä apua 112. Riistakolarit, joissa toisena osapuolena on hirvieläin, villisika tai suurpeto (karhu, susi, ilves tai ahma) tulee aina ilmoittaa poliisille. Ilmoitus tehdään soittamalla yleiseen hätänumeroon 112. Soitto kannattaa tehdä puhelimeen ladattavalla 112 Suomi -sovelluksella, jolloin hätäkeskuksen päivystäjä näkee onnettomuuspaikan sijainnin suoraan.

4) Merkitse onnettomuuspaikka. Kolaripaikka, jossa loukkaantunut eläin on jatkanut matkaansa, tulee merkitä heti, kun muuta liikennettä on varoitettu, loukkaantuneista huolehdittu ja onnettomuudesta ilmoitettu poliisille. Paikka merkitään riistaonnettomuusmerkillä tai esimerkiksi muovipussilla, joka sidotaan kolaripaikalla olevaan kaiteeseen, aurausmerkkiin, puun oksaan tai muuhun sopivaan paikkaan. Merkki pitää pystyä havaitsemaan autolla ajettaessa. Paikan merkitseminen yhdessä hyvän paikkakuvauksen kanssa edesauttaa tehokasta jälkiselvitystyötä ja helpottaa loukkaantuneen eläimen löytämistä.

5) Loukkaantuneen eläimen lopettaminen. Jos riistaeläin on jäänyt loukkaantuneena kolaripaikalle, on sen lopettaminen sallittu. Tekijän täytyy kuitenkin osata lopettaa eläin oikein, jottei eläimen kärsimyksiä lisätä. Jos et itse voi lopettaa eläintä odota, kunnes SRVA-henkilöstö tai poliisi saapuu paikalle.

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyn toteutettiin Kantar TNS 19-26.9.2019. Kyselyyn vastasi 1 034 Suomessa asuvaa henkilöä, jotka olivat iältään 15-74 -vuotiaita. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin +/- 3,1 prosenttiyksikköä. Autoilevia suomalaisia vastaajista oli 496 (ajanut autoa kuluneen 12 kk aikana).

Lähde: Suomen Riistakeskus

Ajankohtaista

Katso lisää ajankohtaisia