Yleistyvä somekiusaaminen jää usein pimentoon – kouluilta puuttuu keinoja puuttua
Koulujen alettua myös koulukiusaaminen on noussut jälleen otsikoihin. Yhä useammin kiusaaminen tapahtuu verkossa. Sosiaalisen media tutkija Suvi Uski näkee koulujen olevan vaikeuksissa netissä tapahtuvan kiusaamisen kanssa, vaikka kiusaamiseen puuttumiseen on kehitetty paljon keinoja. Uski kokosi neuvoja vanhemmille ja nuorille kiusaamisen ja häirinnän vähentämiseksi.
Koulutaipaleensa aloitti elokuussa noin 60 000 ekaluokkalaista, joista moni saa samalla ensimmäisen puhelimen käyttöönsä. Oma puhelin avartaa lapsen elämää, mutta voi myös altistaa kiusaamiselle. Sosiaalisen median tutkija ja Someturvan toimitusjohtaja Suvi Uskin mukaan lasten digitaidot ovat tärkeitä kansalaistaitoja, joihin koululaisten ja heidän vanhempiensa olisi syytä perehtyä.
- Somessa tapahtuva kiusaaminen on valitettavasti kasvava trendi. Verkossa tapahtuva kiusaaminen jää usein pimentoon, eikä kouluissa ole siihen puuttumiseen samanlaisia valmiuksia kuin perinteisempään koulukiusaamiseen, Uski kertoo.
Koulukiusaamisen torjumiseksi on Suomessa kehitetty
- Somessa tapahtuvan kiusaamisen seuraukset ovat usein jopa vakavammat kuin kasvokkain tapahtuvassa. Kun verkkoon laitetaan jotain, niin sitä ei enää saada poistettua. Somessa ei pääse kiusaamista pakoon koulupäivän ulkopuolelle ja yleisö on suuri. Kiusaaminen karkaa myös usein somessa lumipalloefektinä kiusaajan käsistä ja kasvaa tarkoittamattomiin mittasuhteisiin, Uski jatkaa.
Some-kiusaaminen on tyypillisesti haukkumista, kuten Instagram-kuvien ilkeää kommentointia, valheiden levittämistä, toisten salaisuuksien kertomista ja ryhmistä ulossulkemista. Vakavimmillaan kyse on seksuaalisesta häirinnästä tai muista rikoksista.
Lapset eivät yleensä kerro somekiusaamisesta tai verkkohäirinnästä
Uskin mukaan sosiaalisen median ympärille on kehittynyt ajatusmaailma, että kaikki somessa tapahtuva pitää vain kestää.
- Somessa tapahtuu vakavaa kiusaamista ja rikoksia, eikä niitä tarvitse kenenkään kestää. Suomen rikoslaki on erityisen hyvin sovitettavissa verkkoon. Somessa tapahtuvasta kiusaamisesta tai rikoksista on myös helppo kerätä todisteet.
Uski johtaa matalan kynnyksen oikeusapua sosiaalista mediaa käyttäville tarjoavaa Someturva-yritystä. Niin vanhempien kuin lasten yhteydenotoissa näkyvät somekiusaamisen ja vakavampien verkkorikosten yleistyminen.
- Olemme oppineet, että lapset eivät yleensä kerro kiusaamisesta tai vakavammista rikoksista vanhemmilleen. Lapsella ei ole aina kykyä ymmärtää tapahtumien vakavuutta tai häpeä myöntää tapahtunut on liian kova. Ikävää on, että lapset eivät useinkaan tee somessa tapahtuvien vakavienkaan rikosten kohdalla eroa lievempiin.
Vanhempien pitää yrittää kannustaa avoimuuteen ja kertoa, että lapsille tapahtuu pahoja asioita, joista kaikista voi aina kertoa.
Uskin mukaan vanhemmat ovat usein neuvottomia, kun koulukaan ei puutu aktiivisesti somekiusaamiseen.
- Opettajille tilanne on todella turhauttava, koska ei ole aina selvyyttä siitä onko sosiaalisessa mediassa tapahtunut kiusaaminen koulun piiriin kuuluva asia. Vanhempia neuvon toimimaan samaan tyyliin, kuin muussakin kiusaamisessa: selvitetään asiaa ja otetaan yhteys eri osapuolten vanhempiin. Koulun voi pyytää vakavammissa tapauksissa avuksi. Vanhemman pitää näyttää esimerkkiä, että kiusaaminen ei ole ok ja siihen voidaan puuttua. Ilmoitus poliisille ja rikosilmoituksen tekeminen voivat olla tarpeen, jotta verkosta saadaan poistettua asioita, kertoo Uski.
Sometohtori Uskin lista lasten ja nuorten digitaalisista kansalaistaidoista:
1. Mieti, mitä päästät someen. Kaikki verkossa ja somessa julkaistu on siellä pysyvästi. Somekanavista saa otettua kuvakaappauksia ja erilaiset palvelimet tallentavat sisältöä.
2. Älä kerro omaa nimeäsi. Omaan nimeen yhdistyvät linkitykset löytyvät verkosta liian helposti. Vuosienkin päästä Google-haulla löytyy edelleen kaikki sisältö, mitä sinusta on verkkoon luotu.
3. Pidä huolta yksityisyydestäsi. Aseta Instagram, Snapchat ja muut sometilisi yksityisiksi palvelun asetusvalikosta. Julkinen tili Instagramissa altistaa vieraiden ihmisten epäasialliselle kommentoinnille ja yhteydenotoille.
4. Mieti haluatko kasvokuviasi julkisille verkkosivuille. Kasvojentunnistusteknologian avulla sekä verkosta löytyvien nimitietojen avulla kuvasi, nimesi ja verkossa tiedossa olevat tekemisesi yhdistyvät vielä vuosienkin päästä. Instagramin ja Snapchatin kuvat ovat lähtökohtaisesti julkisia.
5. Pyydä lupaa toisen ihmisen kasvokuvien julkaisemiseen. Omalla toiminnalla voi vahingossa loukata toisen ihmisen yksityisyydensuojaa. Instagramiin tai Snapchattiin ei pidä laittaa toisten kuvia ilman heidän lupaansa. Jos et ole varma saitko luvan vai et, älä julkaise kuvaa.
6. Panosta jälkeen. Saman asian voi kirjoittaa monella eri tavalla. Opettele kirjoittamaan tavalla, joka ei loukkaa vaan välittää tarkoittamaasi asiaa tehokkaasti. Verkossa saa olla eri mieltä toisten kanssa, mutta henkilökohtaisuuksiin on turha mennä. Läski, ruma, homo ja muut vastaavat kommentit kertovat lähinnä kirjoittajan huonosta itsetunnosta.
7. Puolusta. Somessa tapahtuu kaikenlaista ja vastaan saattaa tulla vakavia haukkumis- tai uhkaamistilanteita. Myös sivustaseuraajana voi aina toimia: raportoi suoraan somealustalle häiritsevästä tai loukkaavasta sisällöstä. Jos sinua tai ystävääsi häiritään, uhataan tai kiusataan somessa, pyydä tilanteeseen sopivat oikeudelliset neuvot ja toimintaohjeet Someturvasta (
8. Kerro kohtaamistasi asioista. Verkossa vastaan tulevat kamaluudet ja mietityttävät asiat vaikuttavat ihmismieleen ja kehoon. Mieltä painavista verkkosisällöistä kannattaa puhua aikuisille. Myöskään kaikki kuvat ja videot, mitä somessa näkyy, eivät ole totta vaan hienosti rakennettua show'ta.
9. Pidä kivaa! Some on erinomainen paikka nauttia omista ystävyyssuhteista. Toisten tsemppaaminen luo hyvän kierteen, joka vaikuttaa myös siihen miten sinua kohdallaan.
Lue lisää
LähiTapiola-ryhmä on sijoittajana mukana Someturva-palvelussa, joka tarjoaa digitaalista oikeusapua somessa kohdatun kiusaamisen, häirinnän ja uhkailun sattuessa. Palvelu auttaa ymmärtämään ongelmatilannetta, antaa toimintaohjeita sekä oikeudellisen arvion.