Iso osa metsistämme on oman onnensa nojassa: ”Hoitamaton metsä ei tuota ja on altis erilaisille tuhoille”

Noin joka kymmenes metsänomistaja ei tiedä, mitä metsällään tekisi. ”Suomessa on ihan liikaa metsätalousmaata, jota ei ole hoidettu ollenkaan tai hoito on puutteellista”, sanoo LähiTapiolan metsätalousliiketoiminnan johtava asiantuntija Marika Makkonen.

Suomessa on lähes 600 000 yksityismetsänomistajaa. Suurin osa metsätilojen omistajanvaihdoksista tapahtuu edelleen perinnönjakojen kautta. Metsää perii usein jälkipolvi, jolla ei ole aikaa saatikka taitoa hoitaa metsää. Metsä voi olla kaukana, eikä sinne ehdi muilta kiireiltä. Perinnönjaossa oma metsätila voi jäädä pieneksi, mikä voi myös vähentää kiinnostusta hoitaa sitä taloudellisessa mielessä.

− Suomessa on ihan liikaa puuntuotantoon soveltuvia taimikoita ja nuoria kasvatusmetsiä, joita ei ole hoidettu ollenkaan tai hoito on puutteellista. Metsänomistaja ei välttämättä tule ajatelleeksi, miten suuri taloudellinen tappio siitä aiheutuu, sanoo LähiTapiolan metsätalousliiketoiminnan johtava asiantuntija Marika Makkonen.

Makkosen mukaan osasyynä tähän on se, ettei metsiä edelleenkään ajatella osana sijoitusvarallisuutta, mitä se kuitenkin on.

− Heikko hoitotaso siirtää hakkuita myöhemmäksi ja huonontaa myytävän puuston laatua ja siitä saatavaa hintaa. Lisäksi hoitamatta jättäminen kasvattaa metsien alttiutta erilaisille tuhoille. Sen jälkeen puulle jää pahimmillaan energiapuun arvo.

Ilmastonmuutos ja sään ääriolosuhteiden lisääntyminen kasvattavat metsiin kohdistuvia riskejä myös Suomessa.

− Esimerkiksi Keski- ja Etelä-Euroopan kirjanpainajatuhon leviämistä edesauttoi yli-ikäisten kuusikoiden heikentynyt vastustuskyky. Puuston terveydestä on pidettävä huolta siinä missä ihmistenkin, Makkonen korostaa.

Varaudu tuhoriskeihin hyvällä metsänhoidolla ja vakuutuksilla

Mitä hyvä metsänhoito tänä päivänä sitten tarkoittaa?

− Hyvä metsänhoito on muun muassa oikeita puulajivalintoja, ajallaan tehtyjä ja tuhoriskit huomioon ottavia toimenpiteitä taimikoissa sekä nuoressa ja varttuneessa metsässä, kertoo Makkonen.

Jos taimikoiden hoitotyöt jäävät tekemättä, puuston kasvu hidastuu ja taimet saattavat jopa kuolla.

− Kun puustoa harventaa, puusto järeytyy ja kasvaa laadukkaammaksi. Silloin se sitoo myös enemmän hiiltä, jolle on myös syntymässä markkinat.

Kuusten osuus Suomen puustossa on kasvussa.

− Moni metsänomistaja pohtii, mitä muuta kuin kuusta voisi istuttaa, mutta jos maapohja soveltuu parhaiten kuuselle, korvaavan puulajin löytäminen ei ole ihan helppoa. Ammattilaiset voivat auttaa tässäkin.

Mikäli metsänhoitoon ei ole aikaa tai osaamista, Makkonen kannustaa pohtimaan metsänomistamisen eri tapoja ja mahdollisuuksia. Yksi vaihtoehto on liittää oma metsätila ammattilaisten hoitamaan yhteismetsään.

Hän muistuttaa, että parhaitenkin hoidetussa metsässä voi sattua tuhoja, kuten myrsky-, lumi- ja hyönteisvahinkoja.

− Siksi metsä kannattaa myös vakuuttaa.

LähiTapiola Yhteismetsä – Suomen nopeimmin kasvava yhteismetsä

• LähiTapiola Yhteismetsä perustettiin lokakuussa 2021.
• Suomessa on yhteensä 594 yhteismetsää. LähiTapiola Yhteismetsä on kasvanut vajaassa kahdessa vuodessa Suomen 15. suurimman yhteismetsän joukkoon.
• Vuoden 2022 kokonaistuotto oli 9,8 %, ja osakkaille maksettiin ylijäämää 3,6 %.
• Tärkeä osa LähiTapiola Yhteismetsän kannattavaa metsänhoitoa on vastuullisuus. Hoitokunta selvittää aktiivisesti mahdollisia suojelukohteita yhteismetsän mailla. Seuraavaksi toteutetaan Helmi-elinympäristöohjelmaan kuuluva ennallistamishanke Kuopiossa.
• Yhteismetsä on verotehokkain metsänomistamisen tapa yksityishenkilöille, koska yhteismetsän veroaste on matalampi (26,5 %) kuin pääomatuloveroaste (30 % / 34%).

LähiTapiolan metsäasiantuntijat ovat tavattavissa Silva-metsänäyttelyssä Joensuussa 8.–9.9.