Metsien hyönteisvahingot kaksinkertaistuneet vuodesta 2021: ”Metsien tarkkailu on nyt erittäin tärkeää”

Maa- ja metsätalous6.7.2023

Säiden lämpeneminen on saanut tuholaisten määrän rajuun kasvuun eritoten Etelä-, Keski- ja Itä-Suomen metsissä. Kirjanpainajien lisäksi vahinkoja aiheuttavat muutkin hyönteistuholaiset. ”Käsissämme on kasvava ongelma, joka vaatii reagointia”, sanoo LähiTapiolan metsätalousliiketoiminnan johtava asiantuntija Marika Makkonen.

Lämpimien kesien ja sään ääri-ilmiöiden esiintyminen lisää monien metsätuhojen todennäköisyyttä. Kirjanpainaja on kuusien pahin tuholainen, jonka kanta kasvaa vauhdilla ja levittäytyy yhä pohjoisemmaksi kesien lämmetessä.

Kuumat kesät tuhoavat nykyään myös mäntyjä. Eurajoella kuolleista puista on tänä kesänä löytynyt jälkiä pysty- ja vaakanävertäjistä. Eurajoella ja ainakin Lapissa on tehty jo hakkuita mäntymetsätuhojen rajaamiseksi.

− Tilanne on muuttunut isojen myrskyvahinkojen jälkeen pahemmaksi vuodesta 2020 lähtien. Kaatunut metsä ja myrskytuhot ovat otollinen maaperä tuhohyönteisille. Pelkästään vuodesta 2021 vuoteen 2022 meille kirjattuja hyönteisvahinkoja oli 100 prosenttia enemmän. Alkukesän perusteella tulemme tänä vuonna ylittämään reippaasti viime vuoden, koska tahti kiihtyy kesän aikana ja vahinkoja alkaa syntyä heinäkuusta eteenpäin, sanoo asiantuntija Anu Kemppainen LähiTapiolasta.

Kemppaisen mukaan kuumat kesät ja vähäsateisuus laittavat metsämme koville.

− Kirjanpainajista on puhuttu paljonkin, mutta myös muut tuholaiset tuottavat päänvaivaa. Esimerkiksi kuusentähtikirjaaja iskee nuorempaan puustoon, ja kuusi kuivuu latvasta alkaen.

Myrsky loppuu ajallaan – tuholainen jatkaa naapurinkin puolelle

Tähän mennessä metsävahinkoja ovat eniten aiheuttaneet myrskyt ja lumet, mutta LähiTapiolan metsäasiantuntijoiden mukaan hyönteistuhot tulevat kasvattamaan osuutta vahingoista.

− Käsissämme on kasvava ongelma, johon ei ole toistaiseksi osattu reagoida riittävällä tasolla. Myrsky ja lumi ovat siitä selkeämpiä, että ne loppuvat johonkin. Kirjanpainajatuho voi jatkua seuraavana kesänä, jos niitä ei hävitetä kerralla − ja levitä pahimmassa tapauksessa naapurin metsiin, toteaa LähiTapiolan metsätalousliiketoiminnan johtava asiantuntija Marika Makkonen.

Makkosen ja Kemppaisen mukaan metsän tilaa on seurattava aktiivisesti – kerran kesässä tai syksyllä ei riitä. Jos lämpöä jatkuu pitkälle syksyyn, vuodessa ehtii syntyä kaksi tuholaissukupolvea.

− Jos havaitsee merkkejä tuhoista, tulisi toimia nopeasti, etteivät tuhot pääsisi leviämään metsissä. Apua ja neuvoja saa metsäammattilaisilta, Makkonen sanoo.

Ennakoi isot vahingot − viisi vinkkiä metsänomistajalle

1.
Seuraa aktiivisesti metsäsi tilaa, jotta mahdolliset vahingot eivät ehdi levitä. Nyt jo kesällä alkaa näkyä tuhoja. Suomen metsäkeskus lähettää myös riskivyöhykkeellä olevien metsien omistajille erityisiä varoituskirjeitä.
2.
Reagoi nopeasti, jos havaitset tuhoja. Selvitä tuhon laajuus tarvittaessa metsäammattilaisen avustuksella. Ilmoita metsätuhohavainnoistasi Luken kautta.
3.
Tee metsän hoitotoimenpiteet ajallaan. Kun hoidat metsääsi hyvin, puut kestävät tuulen ja myrskyjen rasituksia paremmin ja ovat vastustuskykyisempiä sieni- ja hyönteistuhoja vastaan.
4.
Seuraa Luken karttoja lajien kehittymisestä. Seuraa myös ympärillä käytävää keskustelua ja uutisointia.
5.
Poista vahingoittuneet puut mahdollisimman nopeasti, vähintään metsätuholain mukaisessa määräajassa. Pyydä matalalla kynnyksellä apua ja neuvoja metsäammattilaisilta.

Lue lisää LähiTapiolan metsävakuutuksesta täältä

Ajankohtaista

Elämänturva11.12.2024Green Cardin voi esittää vuoden alusta alkaen myös digitaalisesti

Green Cardin eli Vihreän kortin voi esittää 1.1.2025 alkaen joko paperisena tai suoraan mobiililaitteen kuten matkapuhelimen näytöltä. Uudistus tuo joustavuutta kuljetusyrityksille sekä niille, jotka matkustavat omalla ajoneuvolla Suomen rajojen ulkopuolelle.

Terveys11.12.2024Hoitoonpääsyn haaste ei ole yksin julkisen terveydenhuollon ongelma, myös terveysvakuutusten kannattavuus on heikko – ”Vastakkainasettelu julkisen ja yksityisen terveydenhuollon sekä vakuutusten välillä turhaa”

Tuoreen kyselyn mukaan 82 prosenttia suomalaisista hakeutuisi ensisijaisesti julkiseen terveydenhuoltoon, jos vakuutusta tai mahdollisuutta työterveys- tai opiskelijaterveydenhuoltoon ei olisi, kerrottiin LähiTapiolan mediatilaisuudessa.

Elämänturva9.12.2024Toisen huoltajan kuolema vie perheen tuloista puolet, mutta kuluista vain viidenneksen – vain 14 prosenttia varautunut henkivakuutuksella

Suomalaiset eivät varaudu kuoleman taloudellisiin vaikutuksiin riittävästi. Elämisen kulut on yleensä mitoitettu nykyisen tulotason mukaan, joten ongelmia voi syntyä, jos rahaa ei kuukausittain tule entiseen tapaan.

Katso lisää ajankohtaisia