Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

Ahdistusta, yksinäisyyttä, itsetuhoisuutta – suomalaisnuorten huolten laaja kirjo välittyy Sekasin-chatissa

2.12.2021 - Terveys

Sekasin Kollektiivin verkkotyöntekijä Joona Rontu käy viikoittain kymmeniä keskusteluja nuorten Sekasin-chatissa. Korona-aika on lisännyt nuorten ahdistusta. Lue, millaisia huolia nuorilla nousi esiin marraskuun alkupuolella.

”Mulla on paha olla.” Näillä sanoilla alkaa monen nuoren keskustelu kriisiapupalvelu Sekasin-chatissa. Päivittäin MIELI Suomen mielenterveys ry:n, Suomen Punaisen Ristin, Setlementtiliiton ja SOS-Lapsikylän muodostaman Sekasin Kollektiivin koordinoimat ammattilaiset ja koulutetut vapaaehtoiset törmäävät nuorten pahaan oloon keskusteluissa, joita he käyvät keskustelusivustolla. Chat-päivystäjiä on mukana yli 50:stä järjestöstä ja organisaatiosta.

Yksi keskustelijoista on Sekasin Kollektiivin verkkotyöntekijä Joona Rontu. Marraskuun ensimmäisellä viikolla hän kertoo käyneensä noin 30 keskustelua nuorten kanssa. Keskustelujen aihepiirit vaihtelivat laidasta laitaan: masentuneisuutta, itsetuhoisuutta, parisuhdeongelmia, koulukiusaamista ja ongelmia opinnoissa.

- Yleisimmät asiat ovat ehdottomasti ahdistus, ihmissuhdeongelmat ja itsetuhoisuus. Tällä kuluneella viikolla nousivat esiin hieman normaalia enemmän seksuaalisuuteen liittyvät asiat. En kuitenkaan osaa sanoa, miksi näin oli juuri tällä viikolla. Viikot ovat erilaisia ja keskustelun aihepiirit riippuvat niin paljon siitä, millaisia nuoria kohdalle sattuu, Rontu sanoo.

- Usein keskustelu alkaa sanoilla ”mulla on paha olla” ja ”mua ahdistaa”. Siitä lähdetään yleensä liikenteeseen.

Rontun mielestä yhteneväistä syytä nuoren ahdistuneisuuteen tai itsetuhoisuuteen ei ole.

- Syyt ovat aina yksilölliset, mutta toki paljon taustalla näkyy yksinäisyyttä, mielenterveysongelmia ja vaikeita perhetilanteita. Vanhempien liiallinen alkoholinkäyttö, masentuneisuus tai väkivalta heijastuvat nopeasti teini-ikäisiin nuoriin.



Rontu sanoo, että korona-aika on näkynyt chatissa selvästi. Nuorten yksinäisyys on lisääntynyt ja avun hakeminen on vaikeutunut. Korona-aika korosti erityisesti niiden nuorten huonoa oloa, joilla oli ongelmia jo ennen pandemiaa.

- Nuorilta on tullut paljon viestiä, että apua on vaikea saada ja ei oikein tiedetä, mistä apua voisi hakea. Omista asioista puhuminen ulkopuoliselle tuntuu nuorista pelottavalta ja ahdistavalta. Selvästi yksinäisyys on lisääntynyt korona-aikana ja se, että jos kotona on ollut jo ongelmia, ne ovat vaikuttaneet nuoriin huomattavasti enemmän. Korona-aikana nuori ei ole päässyt pakoon kodin ongelmia esimerkiksi kouluun.

Vanhemmat, kannustakaa nuorisoanne puhumaan

Sekasin-chatissa pidetään tiukasti kiinni siitä, että keskustelemaan tulevan nuoren anonymiteetti säilyy. Nuori voi kertoa muun muassa sukupuolensa, ikänsä ja millainen fiilis itsellä on, mutta näidenkin tietojen antamisen voi ohittaa. Koska nuoren yksityisyys on hyvin salattu, on Rontun mukaan täysin mahdotonta arvioida esimerkiksi sitä, onko suomalaisten nuorten huolissa alueellisia eroja.

-Koska nuoret voivat tulla chattiin keskustelemaan antamatta mitään tietoja itsestään, se yleensä madaltaa kynnystä tulla keskustelemaan vaikeistakin asioista. Sen olemme huomanneet, että tytöt ottavat helpommin yhteyttä kuin pojat, mutta erilaisten haasteiden kanssa kamppailevia nuoria löytyy aivan yhtä lailla Helsingistä kuin Ivalosta, Rontu sanoo.

-Yksinäisyys näkyy paljon keskusteluissa. Nuorella ei ole ketään kaveria, jolle puhua tai hänen vanhempansa eivät ole sellaisia, että heille nuori uskaltaisi avautua. Nuorella ei välttämättä kerta kaikkiaan ole muuta paikkaa puhua omista asioistaan kuin tämä chatti.



On ymmärrettävää, että nuorelle on hankalaa puhua omista vaikeista ja henkilökohtaisista asioista ulkopuolisille. Rontu muistuttaakin erityisesti nuorten vanhempia kannustamaan nuoria keskusteluun.

- Vanhemmat voisivat enemmän kannustaa nuoria siihen, että he voivat ilman pelkoa puhua vaikeistakin asioista vanhemmilleen. Maailma ei mene rikki, vaikka omalle isälle tai äidille kertoo asioista, joista heidän tietää huolestuvan. Vanhempi voisi madaltaa puheeksi ottamisen kynnystä esimerkiksi kertomalla nuorelle oman nuoruutensa huolista ja niistä selviämisestä. Myös siitä olisi hyvä jutella, että mitä tapahtuu, jos nuori kertoisi vanhemmalleen vaikka koulukiusaamisesta. Miten vanhempi lähtisi silloin nuoren kanssa toimimaan tilanteen helpottamiseksi.

Chatti voi olla ainoa väylä puhua

Vaikka yksinkertainen nettikeskustelu voi tuntua turhan heppoiselta avulta nuoren ongelmiin, se onneksi on usein nopein apu, vaikka jonot chattiin ovatkin pitkiä, etenkin iltaisin. Pohdinta ja keskustelu aikuisen kanssa auttavat nuorta ratkomaan ongelmia ja helpottamaan ahdistusta.

Chatti saattaa olla nuorelle ainoa kanava, jossa purkaa oloaan. Fyysistä keskustelukumppania ei monellakaan nuorella ole.

- Toki mekin yritämme ohjata nuoria esimerkiksi nuorisotyöntekijöiden luo, Ohjaamoihin ja muihin matalan kynnyksen paikkoihin, joissa nuori voisi käydä keskustelua kasvotusten. Mutta näitäkin paikkoja on rajoitetusti tarjolla.


Chatissa keskustelut on rajattu 45 minuuttiin. Välillä tulee esiin tilanteita, että keskusteluaika jää liian lyhyeksi.

- Keskustelu saattaa olla nuoren kannattelua, kun hän odottaa pääsyä esimerkiksi lääkärin tai psykologin vastaanotolle. Aika saattaa olla varattuna vasta monen kuukauden päähän. Monet nuoret hakevat chatista tukea siihen, että he ylipäätään pysyvät pinnalla päivästä toiseen, Rontu kertoo.

Todellisia kriisitilanteita, joissa nuori olisi keskustelun aikana tekemässä itselleen jotain kohtalokasta, tulee Rontun mukaan onneksi eteen harvoin. Silloin kun on tosi kyseessä, on Rontu pyrkinyt pysähtymään nuoren pahan olon äärelle ja tarkkaan kuuntelemaan, mikä nuoren elämässä itsetuhoisuutta aiheuttaa.

-Itsetuhoisten nuorten kanssa on tärkeää, että he pääsevät sanottamaan omaa pahaa oloaan. Chatissä kerrotaan asioista, joita ei ole kenellekään muulle uskallettu puhua. Toki tekstimuotoisessa keskustelussa on joskus vaikea tietää, kuinka akuutista tilanteesta todella on kyse, jos nuori ei sitä itse kerro. Kun keskustelua saadaan vietyä eteenpäin ja nuoren saa puhumaan, useimmiten tilanne kääntyy parhain päin. Toivon luomisella on suuri merkitys.

LähiTapiola mukana Pidä huolta -hyväntekeväisyyshaasteessa

  • Pidä huolta -hyväntekeväisyyshaaste on ennennäkemätön artistien, yksityishenkilöiden ja yritysten yhteistyöhanke. Tavoitteena on auttaa nuorten akuuttia mielenterveystyötä. Lue lisää LT:fi:stä.
  • Hankkeen taustalla ovat Toivon Kärki ry:n ja MIELI Suomen Mielenterveys ry. S-ryhmä ja LähiTapiola ovat hyväntekeväisyyshaasteen yhteistyökumppanit ja lahjoittivat kampanjan alkupääomaksi 500 000 euroa.
  • Tutustu eri lahjoitustapoihin pidahuolta.fi -sivustolla.
  • Voit lahjoittaa 10 euroa lähettämällä tekstiviestin MIELI numeroon 16499.
  • Myös kuuntelemalla Pidä huolta -kappaletta suoratoistopalveluissa voi auttaa: kappaleen ja musiikkivideon tuottamat suoratoistokorvaukset ohjataan lahjoituspottiin.