Sopiiko yhteismetsä sinulle metsänomistamisen muodoksi?

Yhteismetsä on metsäomistamisen ja -sijoittamisen muoto, jossa yhteismetsään liittyneet osakkaat omistavat metsän yhdessä omistusosuuksiensa mukaisesti. Kokosimme faktat, kenelle yhteismetsä sopii.

Yhteismetsä saattaa olla sopiva metsäomistamisen muoto sinun metsäomaisuudellesi, jos et halua itse tehdä metsätöitä ja muutenkin metsänhoito tuntuu vieraalta. Jos metsään ei ole sen kummoisempaa tunnesidettä, saattaa metsätilan liittäminen yhteismetsään olla järkevä, mutta myös taloudellinen vaihtoehto.

– LähiTapiola Yhteismetsä sopii etenkin sellaiselle metsänomistajalle, joka ei osaa, ehdi tai halua hoitaa metsäänsä. Kun metsää ei hoida aktiivisesti, ei se tuota niin hyvin kuin ajallaan ja oikeilla toimenpiteillä hoidettu metsä. Arvioidemme mukaan Suomessa on heikosti tuottavaa metsää valtavasti, jopa yli kahdella miljoonalla hehtaarilla. Kun oman metsätilansa liittää yhteismetsään, liittyjän omat metsänhoitovelvollisuudet päättyvät, ja osakas saa vastaavasti vuosittaista yhteismetsän maksamaa ylijäämää eli tuottoa, kertoo metsätalouden johtava asiantuntija Marika Makkonen.

Kuolinpesään ja perikuntaan mutkattomuutta

Vaikka kuolinpesät ovat ensisijaisesti tarkoitettu väliaikaisiksi metsän omistusmuodoiksi, niiden omistuksessa on noin kymmenen prosenttia yksityismetsien pinta-alasta Suomessa. Se on hehtaareissa noin miljoona eli puolet siitä määrästä, jonka arvioidaan olevan Suomessa huonosti hoidettua. Osa kuolinpesistä hoitaa metsäänsä hyvin. Koska kuolinpesässä päätöksiin vaaditaan yksimielisyys, joukkoon mahtuu myös paljon niitä, joissa päätöksenteko on kankeaa ja jopa riitaisaa, mikä saattaa viivästyttää metsänhoidollisia päätöksiä ja esimerkiksi puukauppojen tekemistä. Verotuksellisesti kuolinpesä on oma verovelvollinen eikä esimerkiksi tappioita voi vähentää osakkaan henkilökohtaisessa verotuksessa.

Kun kuolinpesä jaetaan, metsä pirstoutuu entistä pienempiin osiin eikä sen hoitaminen välttämättä ole enää taloudellisesti motivoivaa. Jos kuolinpesä muutetaan yhtymäksi, vaaditaan päätöksenteossa silloinkin yksimielisyyttä.

– Perikunnat voivat välttää riidat liittämällä omistamansa metsätilan yhteismetsään. Silloin metsäomaisuus säilyy yhtenä kokonaisuutena ja vain omistus jaetaan. Osuutensa voi myös myydä jälkikäteen pois ilman metsän pirstoutumista. Päätöksenteko on joustavaa, koska yhteismetsässä kaikki päätökset tehdään enemmistöpäätöksinä. Perikunnille ja kuolinpesille yhteismetsä onkin usein erittäin hyvä vaihtoehto.

Monille yhteisöille helppoutta metsänomistamiseen

Monet yhteisöt ovat merkittäviä yksityismetsänomistajia. Esimerkiksi seurakunnat omistavat Suomessa metsää noin 167 000 hehtaaria. Seurakunnalle saattaa olla helpompaa ulkoistaa metsänhoidon vastuut ja velvollisuudet.

– Yhteismetsä on monille yhteisöille hyvin yksinkertainen ja vaivaton metsäomistamisen muoto, koska kenenkään ei tarvitse olla vastuussa metsänhoidollisista toimenpiteistä ja voi luottaa siihen, että metsä on ammattilaisten käsissä, Makkonen toteaa.

Metsään sijoittaminen kiinnostaa, mutta ei sen hoitaminen

Yhteismetsään pääsee osakkaaksi myös sijoittamalla rahaa. Mikäli on kiinnostunut omistamaan metsää ilman sen tuomia vastuita ja velvollisuuksia, voi yhteismetsään sijoittaminen olla fiksua.
– Metsä tasaa koko sijoitusportfolion riskiä ja toimii myös inflaatiosuojana, Makkonen kertoo.

LähiTapiola Yhteismetsän tuotto on pitkällä aikavälillä vähintään noin neljä prosenttia, mikä vastaa samaa tuottoa kuin keskimääräinen metsänomistaja saisi aktiivisella metsänhoidolla omalle metsälleen.
– Yhteismetsä sopii monenlaisille metsän omistajille. Jos harkitsee liittymistä, on tärkeää varmistaa huolellisesti se, että nimenomaan yhteismetsä on kussakin tilanteessa sopiva tapa omistaa metsää, Makkonen summaa.

LähiTapiola Yhteismetsä voi sopia etenkin tällaisille metsäomistajille hyvin:

1. Etämetsänomistaja, jolla ei ole tunnesidettä metsäänsä eikä metsänhoidon osaamista
2. Perikunta tai kuolinpesä
3. Yhteisöt, kuten seurakunnat tai verotusyhtymät
4. Metsänomistamisesta kiinnostunut, joka haluaa kuitenkin välttää omistamisen tuomat vastuut ja velvollisuudet

Mikä on LähiTapiola Yhteismetsä?

• Yhteismetsä on osuuskuntaa muistuttava metsäomistamisen muoto.
• Kun oman metsätilan liittää yhteismetsään, metsänomistajan omat velvollisuudet ja vastuut päättyvät.
• Yhteismetsään liittyneet osakkaat omistavat metsää osuuksiensa suhteessa.
• Yhteismetsä huolehtii veroista ja jaettava ylijäämä on osakkaille verovapaata tuloa.
• Yhteismetsän vuosittainen kokonaistuotto on pitkällä aikavälillä vähintään sama (4 %), kuin aktiivinen metsänomistaja saa keskimääräistä isommalle metsätilalleen tuottoa.
• LähiTapiola Yhteismetsään liittyminen alkaa siitä, että selvitämme, sopiiko yhteismetsä sinulle metsäomistamisen muodoksi. Lue lisää ja jätä yhteydenottopyyntösi täällä: https://www.lahitapiola.fi/henkilo/edut/palvelumme-metsanomistajille/yhteismetsa