<link rel="stylesheet" href="/cs/chat/stylesheets/lahitapiola-chat.css"/>
Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen
LähiTapiola Länsi-Suomi 7.12.2023

Todennäköisin pyllähtäjä Satakunnan kaduilla on alle 35-vuotias

Liukastumiset ovat talvikuukausina yleisimpien vakuutusyhtiöiden korvaamien henkilövahinkojen joukossa. LähiTapiolan teettämän kyselyn mukaan yli 60 prosenttia satakuntalaisista loukkaa itsensä kaatuessaan. Usein helposti ehkäistävissä olevat liukastumistapaturmat maksavat yhteiskunnalle 1,4 miljardia vuosittain.

Rauman Kanalin ylittävä silta, jonka pinta on jään peitossa.
Pääkallokeli Rauman Kanalin ylittävällä sillalla alkutalvesta 2023.

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyssä* selvitettiin suomalaisilta, millaisia ja kuinka vakavia tapaturmia heille sattuu liukkailla keleillä. Satakunnan seudulla asuvista lähes kolme neljästä (72 %) kertoo kaatuneensa tai joutuneensa ajoneuvo-onnettomuuteen liukkaalla. Kaatuessa itsensä on loukannut vastaajista 62 prosenttia.

– Alkutalvesta plussan puolelta pakkaselle nopeasti kirineet lämpötilat ovat varmasti palauttaneet tuntuvasti monen mieleen, miten petollinen esimerkiksi jään päälle kertynyt lumi on. Huomaamaton liukas kohta on tapaturmien kannalta hankalin, koska sitä on vaikea ennakoida. Ilmastonmuutoksen myötä nämä tilanteet myös tulevat yleistymään, arvioi LähiTapiola Länsi-Suomen korvausjohtaja Ville Sampolahti .

Satakuntalaiset kaatuvat useimmin kävellessään (61 %) ja pyöräillessään (29 %). Vahinkoja sattuu myös kuntoillessa liukkaalla (13 %) ja muilla kulkuvälineillä kuten potkurilla liikkuessa (9 %).

– Tutut ja turvalliset arjen tilanteet ovat niitä pahimpia vaaran paikkoja. Usein vahinko nimittäin sattuu esimerkiksi roskia viedessä tai koiraa ulkoiluttaessa, ja valitettavan usein jalassa ovat huonosti pitävät tohvelit tai lenkkarit, Sampolahti toteaa.

Pyllähdys yllättää Satakunnassa useimmin alle 35-vuotiaat – ”Kengät ovat ratkaisevassa asemassa”

Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) vuoden 2022 tutkimuksen mukaan liukastumis- ja kaatumistapaturmia sattuu Suomessa vuosittain noin 125 000, joista talven liukastumisiin liittyy suunnilleen 60 prosenttia. Eniten koko maassa sattuu 20–54-vuotiaille, ja naisille miehiä useammin.

Satakunnassa liukkaus yllättää yleisimmin 25–34-vuotiaat. Heistä 73 prosenttia kertoo kaatuneensa kävellessä ja 49 prosenttia pyöräillessä. Lähes yhtä usein liukkaan kelin kaatuminen sattuu alle 25-vuotiaille.

– On ymmärrettävää, että liukastumiset korostuvat niiden keskuudessa, jotka myös usein liikkuvat ahkerimmin. Hyvä on kuitenkin muistaa, että asianmukainen varautuminen on sekä vähän että paljon liikkuvien etu, Sampolahti peräänkuuluttaa.

Yleisimpiä liukkaan kelin varautumiskeinoja ovat kyselyyn vastanneiden satakuntalaisten mukaan lisäajan varaaminen matkaan (41 %), auratun reitin valitseminen (40 %) ja mahdollisimman pitävien kenkien käyttö (39 %).

Perusteellisimpia varautujia ovat Satakunnassa yli 45-vuotiaat. Merkittävin ero liittyy kenkiin: siinä missä alle 45-vuotiaista keskimäärin 20 prosenttia valitsee mahdollisimman pitävät kengät tai nastakengät, tekee saman yli 45-vuotiaista jopa puolet.

– Uskallan väittää, että kengät ovat ratkaisevassa asemassa valtaosassa liukkaan kelin kaatumisista. Jos siis nasta- tai kitkakengät tai liukuesteet eivät tule kysymykseen, on jalassa syytä olla vähintään talvikäyttöön tarkoitetut kengät, Sampolahti ohjeistaa.

Vajaa viidennes satakuntalaisista tarvitsee kaatumisen vuoksi hoitoa – Suomalaisten kaatumishintalappu 1,4 miljardia vuodessa

Liukastumistapaturmissa vammat ovat tyypillisesti luunmurtumia tai venähdyksiä useimmiten käsissä, kyljissä tai nilkoissa. Vakavimmat vammat liittyvät usein tilanteisiin, joissa pää osuu kovaan maahan.

Vain noin kaksi viidesosaa satakuntalaisista kertoo selvinneensä liukkaalla kaatumisesta ilman vammoja. Yli 60 prosenttia on satuttanut itsensä kaatuessaan, ja 16 prosentilla vammat ovat vaatineet hoitoa. Yli 65-vuotiaista miltei kolmannes (31 %) on tarvinnut liukastumisen jälkeen hoitoa, ja 25–44-vuotiaistakin lähemmäs viidennes (16 %).

– Iäkkäämmillä seuraukset ovat usein pahemmat, koska keho on hauraampi ja paranee hitaammin. Myös heikentynyt tasapaino, lihaskunto ja liikkumiskyky vaikuttaa vammojen laatuun. Huomionarvoista kuitenkin on, että myös moni nuorempi tarvitsee hoitoa. Tämä jos mikä korostaa oman varautumisen merkitystä, Sampolahti sanoo.

Liikenne- ja viestintäministeriö on arvioinut , että talven liukastumisista aiheutuu yhteiskunnalle vuosittain noin 1,4 miljardin euron kustannukset. Ne syntyvät esimerkiksi hoitokuluista, kuntoutuksesta ja sairauspoissaoloista.

– Vältetty vahinko on paras vahinko niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin. Jos kuitenkin sattuu, on hyvä huolehtia, että oma vakuutusturva on kunnossa myös tapaturmien osalta, Sampolahti muistuttaa.

Liukastuin – Kuka vastaa ja kuka korvaa?

  • Jos satutat itsesi liukastuessa, voit hakea vahingon korvauksia helpoiten omasta tai työnantajan tapaturmavakuutuksesta . Huomioi, että asunnon ja työpaikan välisellä matkalla tapahtuneet tapaturmat korvataan työtapaturmana. Etätöiden osalta työtapaturmavakuutus kattaa vain työtehtävää suorittaessa sattuneet vahingot.

  • Jos sinulla ei ole omaa tai työnantajan tapaturmavakuutusta, voit hakea korvausta alueen kunnossapidosta vastaavan tahon vastuuvakuutuksesta .

  • Pihat, kadut, jalkakäytävät ja muut yleiset alueet ovat pääsääntöisesti jonkun kunnossapitovastuulla. Vastuuta sääntelevät eri lait ja säännökset, ja vaadittu kunnossapidon taso voi vaihdella.

  • Korvausvastuun syntyminen edellyttää tuottamusta. Käytännössä esimerkiksi kiinteistön omistajan tai tienpitäjän on täytynyt laiminlyödä asianmukainen liukkauden torjunta, kuten hiekoitus tai auraus.

  • Suomen ilmastossa on mahdotonta pitää kaikkia kulkuväyliä sellaisessa kunnossa, ettei kukaan koskaan voisi liukastua. Esimerkiksi äkkinäinen säänmuutos voi tehdä liukkauden torjunnan nopeasti mahdottomaksi, jolloin ulkopuolista korvausvastuuta ei välttämättä synny. Oma tapaturmavakuutus korvaa hoitokuluja näissäkin tilanteissa.

*LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen osallistui 11.–26.5.2023 kaikkiaan 5 227 suomalaista. LähiTapiola Länsi-Suomen toiminta-alueelta vastaajia oli 381. Kyselyn toteutti Kantar Public. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on koko maan tasolla noin +/- 1,4 prosenttiyksikköä ja LähiTapiola Länsi-Suomen alueella noin +/- 5,0 prosenttiyksikköä.