Suursijoittajat kirittävät yrityksiä kestäviin valintoihin – instituutiot aktiivisina omistajina
Vakuutusyhtiöiden kaltaiset suursijoittajat hallinnoivat merkittäviä varoja. Sijoituspäätöksillään ne pyrkivät vaikuttamaan siihen, millaista liiketoimintaa maailmassa on enemmän – ja millaista vähemmän. Mikä on suursijoittajan vastuu vastuullisen liiketoiminnan edistäjänä?
LähiTapiola Varainhoidon instituutioasiakkaita kokoontui Helsingin Musiikkitaloon 17. toukokuuta. Aamun aiheena oli aktiivinen omistajuus eli se, miten ja miksi sijoittajat pyrkivät vaikuttamaan sijoituskohteiden liiketoimintaan ja strategiaan. Kestävä sijoitustoiminta on ollut LähiTapiolan toiminnan ytimessä jo parikymmentä vuotta, sanoi LähiTapiola Varainhoidon myynnistä ja asiakkuuksista vastaava johtaja Joona Lappi, joka avasi aamun ohjelman.
– Olimme ensimmäinen kotimainen varainhoitaja Suomessa, joka allekirjoitti Net Zero Asset Managers -ilmastotavoitteen vuoteen 2050, LähiTapiolan instituutioasiakkaiden parissa työskentelevä Lappi sanoi.
Aktiivinen omistajuus nousi otsikoihin 2000-luvun alussa, jolloin suuryritysten talousskandaalit Yhdysvalloissa ja Euroopassa paljastivat puutteita yritysten toiminnassa. Sittemmin lainsäädäntö kehittyi vauhdilla, ja myös sijoittajien oikeuksia ja velvollisuuksia alettiin tarkastella uudella tavalla.
Tutkimus on osoittanut hyvän hallintotavan heijastuvan yritysten taloudelliseen menestykseen. Siksi myös moni suursijoittaja puhuu hyvän hallinnon, kuin myös muiden ESG-asioiden puolesta yrityksissä, joihin ne sijoittavat. Vaakakupissa painavat myös sidosryhmien vaatimukset sekä kiristyvä sääntely, jotka ohjaavat suursijoittajia seulomaan sijoituskohteitaan yhä tarkemmalla sihdillä. Toimillaan aktiivinen omistaja saattaa haluta esimerkiksi parantaa työntekijöiden oikeuksia, torjua ympäristötuhoja tai tuoda lisää läpinäkyvyyttä yritysten hallintoon tai verotukseen.
Velkasijoittajan vaikutusvalta on epäsuora mutta tehokas
Osakesijoittajalle aktiivinen omistajuus on suoraviivaista ja keinot monille tuttuja: vaikuttaa voi esimerkiksi äänestämällä yhtiökokouksissa tai käymällä vuoropuhelua yhtiön hallinnon kanssa. Aktiivinen omistaja saattaa kirittää johtoa myös tekemällä esityksen yhtiökokouksessa. Joskus harkitaan jopa julkista kannanottoa. Velkasijoittaja sen sijaan vaikuttaa epäsuorasti, huomautti LähiTapiolan korkosijoituksista vastaava salkunhoitaja Kari Pihkala puheenvuorossaan.
– Vaikutuskeinot ovat silti aika tehokkaita, koska yritysten johdolle on tärkeää, että lainoitus hoituu hyvin. Uudelleenrahoitusta tapahtuu isoissa yrityksissä jatkuvasti, jolloin liikkeeseenlaskevien yritysten on ansaittava velkasijoittajien luottamus uudelleen, salkunhoitaja sanoi.
Sijoituskohteiden kestävyysanalyysiä ja sijoituskohteisiin vaikuttamista voidaan Pihkalan mukaan pitää riskienhallinnan välineenä, mutta LähiTapiolassa näkökanta on laajempi.
– Liian tiukka näkökulma voi korostaa liialti lyhyen aikavälin riskienhallintaa. LähiTapiola Varainhoidossa on lyhyissäkin sijoituksissa pitkällä näkökulmalla mukana, joten emme ajattele asioita pelkällä vuoden tai kolmen vuoden aikajänteellä, Pihkala selvensi.
LähiTapiola pyrkii vaikuttamaan etenkin ympäristö- ja ilmastotyöhön sekä hallinnon kehittämiseen niissä yrityksissä, joihin yhtiö sijoittaa. Ajankohtaisia kysymyksiä kartoitetaan teemakyselyillä ja yksityiskohtiin pureudutaan henkilökohtaisissa tapaamisissa. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä yritysten ESG-työstä molemmin puolin pöytää.
– Pidän näitä keskusteluja tärkeinä, koska emme voi salkunhoitajina olla parhaita asiantuntijoita kaikessa. Näin saamme käsityksen siitä, mikä voisi olla paras toimintatapa, ja voimme sitten käyttää tietoa hyväksemme keskusteluissa sellaisten yritysten kanssa, jotka ovat jälkijunassa, Pihkala kertoi.
Keskusteluja käydään myös rahoituslaitosten kanssa.
– Pankeilla on talouksissa merkittävä rooli, ja velkakirjasijoittajana meillä on paljon sijoituksia pankkien bondeihin. Siksi se on tarpeellinen dialogi. Jo asuntolainoissakin pankkien on täytynyt alkaa miettiä sitä, miten he kannustavat energiatehokkaampiin asuntoihin omissa lainakannoissaan.
ESG-asioihin vaikuttaminen on salkunhoitajalle pitkälti vuoropuhelua, harvemmin kädenvääntöä.
– Velkakirjasijoittajan roolissa pyrimme kannustamaan liikkeeseenlaskijayrityksiä, että he panostaisivat näihin kehittyviin ESG-teemoihin ja ottaisivat ne huomioon. Ja sitten me vuorostamme otamme itse tietoa vastaan näiltä yrityksiltä. Jos joku on tehnyt asioita erittäin hyvin, pyrimme viemään sitä eteenpäin, Pihkala sanoi.
Tämä kirjoitus on LähiTapiola Varainhoito Oy:n laatima ja perustuu sen näkemyksiin taloudesta ja sijoitusmarkkinasta. Kirjoituksen sisältämät arviot, tiedot ja mielipiteet perustuvat LähiTapiola Varainhoidon omiin laskelmiin tai lähteisiin, joita LähiTapiola Varainhoito pitää oikeina ja luotettavina. Tätä kirjoitusta ei tule yksinään käyttää sijoituspäätöksen perustana eikä siinä esitettyä tietoa ole tarkoitettu kehotukseksi käydä kauppaa sijoitustuotteilla tai palveluilla.