Tutkimme kalleimmat ja tyypillisimmät kaskovahingot - millaisia vahinkoja autoilijoille sattuu ja missä?

Tarkastelussa oli ajoneuvon merkin lisäksi se, oliko kyseessä yli vai alle 24-vuotias kuljettaja, millainen oli vahinkotyyppi ja vahinkopaikka ja oliko alueella ollut nopeusrajoituksena vähintään 80 km/h. Talvinen liukkaus ja esimerkiksi kovempien vesisateiden yhteydessä tapahtuvat vesiliirrot ovat osasyynä moneen vahinkoon, mutta kyllä myös kuivalla kelillä sattuu ja tapahtuu.

- Isoimmat rytinät tapahtuvat luonnollisesti isommilla teillä, joiden nopeusrajoitus on 80 km/h tai enemmän. Tällaisessa nopeudessa tapahtuva hirvikolari esimerkiksi johtaa usein auton lunastukseen. Valitettavan usein vahinkojen syynä on myös ajoneuvon kuljettajan puhdas havainnointivirhe, jolloin kuljettaja ajaa esimerkiksi väistämisvelvollisuutta osoittavan kärkikolmion takaa toisen ajoneuvon eteen. Myös tällaisissa risteyskolareissa törmäyksestä aiheutuvat vahingot ovat maantienopeuksia alhaisemmista nopeuksista huolimatta usein kalliita, koska osumakohtana usein on toisen ajoneuvon kylki, jonka törmäysturvallisuus on ajoneuvon keulaan kohdistuvia osumia heikompi. Pienemmillä kapeammilla teillä puolestaan tapahtuu ojaan suistumisia esimerkiksi vastaantulevaa ajoneuvoa tien laitaan väistettäessä, kertoo LähiTapiola Pirkanmaan ajoneuvovahinkojen korvauspäällikkö Ville Myllymäki.

Isommille autovahingoille vahinkoherkkiä alueita ovat erityisesti Tampereen kehätie eli Pyhäjärventie sekä Tampereelta pienemmille paikkakunnille johtavat isommat tiet, kuten tie 9 Orivedelle. Yllättävän paljon esimerkiksi hirvieläinvahinkoja tapahtuu myös Tampere-Helsinki moottoritiellä.

Nuorten 18-20-vuotiaiden henkilöauton kuljettajien väestöön suhteutettu kuolemanriski on kolminkertainen koko väestöön verrattuna. Liikenneturvan mukaan tieliikenteessä loukkaantuneista neljännes on 15–24-vuotias. Henkilövahinkoja tapahtuu erityisesti paljon 18-vuotiaiden henkilöautoilijoiden ryhmässä. Onnettomuustietoinstituutti OTIn Nuorisoraportin mukaan nuoret, 18–24-vuotiaat kuljettajat, aiheuttivat noin joka viidennen kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista, ja niissä kuolleista valtaosa oli itsekin nuoria. Enemmistö nuorten kuljettajien vakavista onnettomuuksista sattuu viikonloppuisin ja aamuyön tunteina. Useimmin kuljettaja on ollut liikkeellä yksin, ja noin joka kolmannessa tapauksessa matkustajia on ollut kyydissä.

15–17-vuotiaiden riski menehtyä liikenteessä on Suomessa suurempi kuin muissa Pohjoismaissa. Tämän ikäryhmän miehille sattuu eniten henkilövahinkoja mopo-onnettomuuksissa. Saman ikäisille nuorille naisille puolestaan sattuu eniten henkilövahinkoja henkilöauton matkustajina.

- Listaltamme löytyi viisi traktorimönkijävahinkoa. Traktorimönkijät ovat vallanneet nuorison keskuudessa jalansijaa mopoautoilta, ja mopoautojen lisäksi niistä onkin muodostunut melkoinen riskiajoneuvo, joille tapahtuu paljon erilaisia ulosajovahinkoja ja kolareita, toteaa Myllymäki.

Määrällisesti eniten autovahinkoja tapahtuu edelleen parkkipaikoilla ja useimmiten nimenomaan autolla peruuttaessa, jolloin osutaan esimerkiksi parkkiruudusta peruuttaessa takana parkkipaikan ajoväylällä ajavaan toiseen autoon.

Parkkiruudusta liikkeelle lähtevän ajoneuvon kuljettaja on väistämisvelvollinen parkkipaikan ajoväylällä ajavaan ajoneuvoon nähden. Parkkipaikalla tapahtuvien peltivahinkojen korjaamisesta selvitään usein muutamalla tuhannella eurolla.

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyyn vastanneista yli puolet (52 %) kertoi, että on joskus nähnyt, kun auto kolhaisee toista parkkipaikalla, omaa autoa on kolhittu tai autoa, jossa on ollut kyydissä, on joskus kolhaistu. Neljäsosa vastaajista myös toteaa, että on itse kolhaissut toista autoa tai ollut kyydissä, kun näin tapahtui. Joka kuudes poistuu paikalta jättämättä yhteystietojaan kolhaisun jälkeen.

Lain mukaan moottoriajoneuvon kuljettaja ei saa ajon aikana käyttää viestintävälinettä siten, että pitää sitä kädessään. Tämän lisäksi ajoneuvossa ei saa käyttää teknistä laitetta siten, että sen käyttäminen haittaa tai vaarantaa ajoneuvolla ajamista. Häiritsevän käytön kielto koskee kaikkien ajoneuvojen kuljettajia, myös pyöräilijöitä. Kuljettajan tulisi keskittyä ajamiseen ja muun liikenteen havainnointiin.

Noin joka seitsemäs ajon aikana kännykkää käyttänyt on joutunut liikenteessä vaaratilanteeseen. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien mukaan matkapuhelimen käyttö on ollut mukana keskimäärin kolmesta viiteen kuolemaan johtaneessa liikenneonnettomuudessa joka vuosi.

LähiTapiola kysyi Arjen katsaus -kyselyssään pirkanmaalaisten puhelimen käytöstä ajon aikana. Yli puolet vastaajista kertoi käyttävänsä joskus tai melko usein puhelinta samanaikaisesti tai olleensa kyydissä, kun kuski tekee niin. Kolme viidestä vastaajasta kertoi olevansa huolissaan siitä, että muut kuskit käyttävät puhelinta ajaessaan ja voivat aiheuttaa vaaratilanteita.

- Nuorilla kuljettajilla vahinkotilanteissa korostuvat ajonopeudet, somettaminen ajon aikana, näyttämisen halu sekä niin sanottu kuolemattomuuden tunne. Nuorilla kuljettajilla myös ajoneuvossa olevat matkustajat saattavat ohjata kuljettajaa normaalia riskipitoisempaan ajotapaan, Myllymäki harmittelee.

Perinteiset keinot ovat edelleen arvossaan eli riittävien turvavälien pitäminen, nopeusrajoituksien noudattaminen ja ajonopeuksien sovittaminen kulloiseenkin keliin sopivaksi. Esimerkiksi hirvivaara-alueilla tai loskaisella tiellä ajaessa on usein perustellusti syytä pudottaa ajonopeutta vallitsevasta nopeusrajoituksesta.

- Me LähiTapiolassa pyrimme myös havainnoimaan tieosuuksia ja risteyksiä, joissa tapahtuu poikkeuksellisen paljon onnettomuuksia ja vaikuttamaan näin liikenneväylien kehittämiseen. On ilahduttavaa esimerkiksi havaita, kuinka Vaitinaron liittymään tehty kolmas kaista on vähentänyt Paasikiventien iltapäiväruuhkien lisäksi myös kyseisellä tieosuudella tapahtuvia peräänajokolareita, Myllymäki kertoo.

- Hyvä keino välttää parkkipaikalla tapahtuvia kolareita, että jo auton luo tullessa katsoo ympärilleen, miten liikennetilanne on kehittymässä. Seisaalta auton vierestä on paljon helpompi nähdä, keitä on mahdollisesti lähdössä liikkeelle tai ajamassa parkkipaikalle. Myös kaveria voi pyytää auttamaan auton ulkopuolelle tai hetkeksi säätää auton peilejä niin, että niiden avulla on helpompi lähteä parkkiruudusta liikkeelle. Parkkialueita suunniteltaessa olisi myös hyvä huomioida, että vinoparkit säästävät huomattavasti paremmin parkkikolhuilta kuin kohtisuorat parkkiruudut, sanoo Myllymäki.

- Renkaat ovat yksi auton tärkeimmistä turvavarusteista ja näin ollen niiden kunnosta tulisi jokaisen autoilijan pitää erityistä huolta. Renkaat tulisi oman ja muiden liikenneturvallisuuden vuoksi uusia jo paljon ennen kuin renkaiden sakkorajat tulevat vastaan. Kuivalla asfaltilla pärjää usein huonommillakin renkailla, mutta varsinkin monet vesisateesta ja talven liukkaudesta johtuvat ulosajovahingot voitaisiin välttää hyvillä renkailla, Myllymäki neuvoo.

- Nuorisolla maltti olisi valttia, ja se kännykkä saisi jäädä sivuun ajon ajaksi. Ikääntyneempien kuljettajien on hyvä luopua ajokortista jo ennen lääkärin määräystä, mikäli itsestä siltä tuntuu. Myös perheenjäsenten on hyvä keskustella perheen ikääntyneen kanssa siitä, että onko hänen autoilu edelleen turvallista. Vaikka omasta autosta luopuminen on monelle kova paikka, niin auton ylläpitämisestä säästyvillä euroilla ajelee jo monta taksimatkaa, Myllymäki toteaa.

Liikenneturva: Henkilövahingot henkilöautoissa. Tarkastelu perustuu pääosin Tilastokeskuksen tilastoimiin, poliisin tietoon tulleisiin tieliikenneonnettomuuksiin vuosina 2021 – 2023. Vuosi 2023 on ennakkotietoja.

Liikenneturva: Nuoret liikenteessä

Liikenneturva: Matkapuhelimen käyttö ajon aikana

Onnettomuustietoinstituutti (OTI): Nuorisoraportti

LähiTapiolan Arjen katsaus: Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn vastasi 11.1. – 13.2.2024 välisenä aikana yhteensä 5.470 henkilöä ja Pirkanmaan alueella 464 henkilöä. Haastattelut kerättiin Kantar Media Finlandin Forumissa.