<link rel="stylesheet" href="/cs/chat/stylesheets/lahitapiola-chat.css"/>
Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen
LähiTapiola Lappi Maa- ja metsätalous 12.10.2023

Yhä useampi lappilainen maanomistaja voi törmätä majavan jälkiin maillaan – euroopanmajavien kanta on vahvistunut länsirajalla

Euroopanmajava on lisääntynyt viimevuosina Tornionlaaksossa merkittävästi. Majavat lisäävät luonnon monimuotoisuutta, mutta aiheuttavat toimillaan myös harmia maan- ja metsänomistajille.

Euroopanmajava on palannut Ruotsin kautta Suomeen länsirajalle, jossa sitä esiintyy jo Torniosta Enontekiölle saakka. Pellon ja Ylitornion alueella tehtiin ensimmäiset euroopanmajavaa koskevat havainnot jo 2000-luvun alkupuolella. Kanadanmajavia puolestaan oli 1900-luvulla siirretty Lappiinkin ja niitä esiintyi tuolloin mm. Kolarin ja Pellon alueella.

Koska ei ollut varmuutta, onko länsirajalla esiintymisaluettaan laajentavien majavien osalta kyseessä eurooppalainen alkuperäislaji vai aikoinaan Suomeen istutettu, vieraslajiksi luokiteltava kanadanmajava, Luonnonvarakeskus Luke käynnisti lajin selvitystyön . Tutkimukseen osallistui myös LähiTapiola Lapin markkinointiasiantuntija Mirva Smeds , joka lähetti majavan DNA:ta sisältäviä lastunäytteitä Lukelle Ylitornion alueelta.

-Törmäsin Luken tutkimushankkeeseen mediassa ja lähetin heidän analysoitavaksi useampia näytteitä 2018 vuoden loppupuolella. Kävi ilmi, että ne olivat euroopanmajavan jäljiltä, Smeds kertoo.

Majavat edistävät luonnon monimuotoisuutta, mutta aiheuttavat harmia maanomistajille

Majavien paluu on jo itsessään luonnon monimuotoisuutta tukevaa, mutta ne lisäävät toiminnallaan sitä myös itse. Riistakeskuksen erikoissuunnittelija Harri Norberg Lapin aluetoimistosta kertoo, että majavien synnyttämät tulvikot ovat mm. vesilintujen mieleen pesimispaikkoina ja elinalueina.

-Tulvikko tai kosteikko on kasvillisuudeltaan ja lajikirjoltaan todella monipuolinen ja houkuttelee alueelle vesilintujen lisäksi myös muita lajeja, kuten saukkoja ja erilaisia hyönteisiä, Norberg lisää.

Majavat voivat herättää maanomistajissa kuitenkin ristiriitaisia tunteita. On hienoa, että luonnon monimuotoisuuden kannalta alkuperäislaji on palannut asuttamaan seutua, mutta toisaalta majavat voivat tehdä patorakennelmillaan tuhoja puustolle sekä metsä- tai viljelyspalstoille.

-Mikäli nuori, hiljattain istutettu taimikko jää nousevan veden alle, taimet kuolevat hukkuessaan. Näin käy myös silloin, jos vesi nousee viljelyille pelloille - kasvit hukkuvat ja sato on menetetty, LähiTapiola Lapin asiakkuusjohtaja Reino Keskitalo kertoo.

Jos tulvikon alle jäävä puusto on jo vanhempaa ja kooltaan isompaa, sekään ei ole täysin ongelmatonta. Puusto kärsii siinäkin tapauksessa veden varaan joutumisesta ja on tulvimisen jälkeen alttiimpi erilaisille kasvitaudeille ja tuholaisille, kuten kirjanpainajille.

-Majavan aiheuttamien vahinkojen varalta on mahdollista ottaa vakuutus, joka korvaa aiheutuneet vahingot puustolle, taimikolle, hakatulle puutavaralle sekä istutettaville taimille, Keskitalo kertoo.

-Hyönteistuhovakuutus puolestaan korvaa tuhohyönteisten, kuten kirjanpainajien aiheuttamia vahinkoja puustoille ja taimikoille, Keskitalo lisää.

Mitä tehdä, jos majava majailee omilla mailla?

Majavien aiheuttamat metsävahingot ovat viime aikoina yleistyneet Länsi-Lapin alueella. Jos majava on pesinyt ja padonnut vesistön talousmetsän alueella, voi vahinkoja ehkäistä majavapadon purkamisella, joka on luvallista Lapin maakunnassa 15.6.-15.9. välisellä ajalla. Muuna aikana majavan asuttuun pesään liittyvää patoa tai muutakaan majavan rakennelmaa ei saa rikkoa ilman riistakeskuksen antamaa poikkeuslupaa.

-Kuluneen vuoden aikana kyselyitä vahinkojen torjumiseksi on tullut aiempaa enemmän, etenkin Tornion seutu on ollut edustettuna tiedusteluissa, Norberg kertoo.

Mikäli euroopanmajava aiheuttaa erityisen merkittäviä tuhoja, eikä vahinkojen estämiseksi ole löydettävissä muita tyydyttäviä ratkaisuja, voi sen metsästykseen hakea poikkeuslupaa Suomen riistakeskukselta.

-Euroopanmajava on Lapin alueella rauhoitettu ja metsästys tapahtuu meillä vain vahinkoperusteisella poikkeusluvalla toisin kuin vaikkapa Satakunnan alueella, missä kanta on vahvempi. Kanadanmajavan metsästys on taas luvallista Lapin alueella metsästyslain puitteissa ilman erillistä pyyntilupaa. Metsästäjän vastuulla on kuitenkin varmistua lajista, Norberg lisää.

Lapin alueella esiintyy tällä hetkellä euroopanmajavaa sekä myös kanadanmajavaa, ja aluejako lajien välillä on melko selkeä. Luken karttapalvelun mukaan euroopanmajavan esiintyminen keskittyy länsirajalle, kun taas kanadalaista tavataan itärajan tuntumassa.

-On selvää, että Tornionlaaksossa ja länsirajalla esiintyvä laji on euroopanmajava, Keski-Lapin osalta lajin määrittäminen on vielä työn alla ja Luke ottaakin mielellään vastaan lastunäytteitä alueelta, kuten edelleen myös Länsi-Lapista. Itäisen Lapin majavat ovat puolestaan Lukelle lähetettyjen näytteiden perusteella kanadanmajavia, Norberg täydentää.

Lisätietoja:

Reino Keskitalo, asiakkuusjohtaja, maa- ja metsätilat, LähiTapiola Lappi, puh. 050 321 1112, reino.keskitalo@lahitapiola.fi

Mirva Smeds, markkinointiasiantuntija, LähiTapiola Lappi, puh. 041 730 2572, mirva.smeds@lahitapiola.fi

Harri Norberg, erikoissuunnittelija, Suomen riistakeskus, Lapin aluetoimisto, puh. 029 431 2115, harri.norberg@riista.fi