LähiTapiola Vellamo: Peräkylän tilan asiakastarina rohkeudesta

Peräkylän tilan päätalo on valvonut vieressä seisovaa navettaa jo vuodesta 1954. Se on vuosien varrella nähnyt satojen lehmien siirtyvän navetasta laitumelle ja takaisin, todistanut satojen uusien vasikoiden syntymää ja toiminut neuvottelutilana jo kahdessa sukupolvenvaihdoksessa.

Nyt viehättävä puutalo on Heini Peräkylän, Arttu Pyötsiän ja heidän kolmen poikansa – Matiaksen, Niklaksen ja Rasmuksen – koti.

– Pojillemme on tietysti selvää, mistä maito kaupan hyllylle tulee, mutta monelle nykylapselle lypsettävä lehmä on suuri ihme. Nuorina maatilayrittäjinä meillä on mielestäni iloinen velvollisuus avata ovemme vieraille, jottei ruoan alkuperä hämärtyisi seuraavan sukupolven mielissä, 35-vuotias Heini Peräkylä toteaa.

Nuoresta iästään huolimatta Heinillä on maatilayrittäjyydestä jo vuosikymmenen kokemus. Sukupolvenvaihdos tilalla tehtiin vuonna 2013.

Kun Heini oli lapsi, oli Uronlenkin varrella vielä kahdeksan maitotilaa. Yksi toisensa jälkeen naapuruston kotieläintilat ovat hiljentyneet ja vaihtuneet viljatiloiksi edellisen sukupolven eläköityessä ja uuden isännän ottaessa ohjat. Nyt Peräkylä on ainoa maitotila Kouvolan Multamäessä.

Tästäkin syystä Heini haluaa heiluttaa maitotilallisten lippua korkealla ja näyttää esimerkillään, että työ sopii myös modernimpaan elämänmenoon. Tilalla käy säännöllisesti koululaisryhmiä tutustumassa maatilan arkeen ja myös taksvärkkipäiviä on tarjottu koululaisille.

KUVATEKSTI: Heinin mies Arttu jätti pari vuotta sitten palkkatyönsä Suomen puolustusvoimissa voidakseen osallistua täysipainoisesti maatilayrittämiseen. Kahvitauolla jutellaan sujuvasti työ- ja kotiasioista.

Myös Heinin mies on luonteeltaan avoin ja puhelias, joten koululaisvierailut ovat molemmille mieluisia.

– Vierailuilla huomaa, miten luonnosta vieraantuneita nykylapset ja -nuoret voivat olla. Myös eläinten positiivinen vaikutus ihmismieleen konkretisoituu, kun aluksi kovaa naamaa esittänyt teini alkaa leperrellä tilan eläimille niitä silitellessään, Arttu Pyötsiä nauraa.

Vieraanvaraisuus ja vilpitön into tapahtumia kohtaan on meinannut lähteä jopa hieman käsistä. Heti toisena yrittäjäkesänään 2014 Heini ja Arttu ideoivat tilalle avoimien ovien tapahtuman, johon he odottivat muutamia kymmeniä vierailijoita – jos hyvin kävisi.

Tapahtumaan osallistui 250 ihmistä. Suosion ja positiivisten kokemusten innoittamana tapahtuma päätettiin järjestää uudelleen heti seuraavana kesänä.

– Siinä vaiheessa, kun vieraita oli 450 ja traktorikyytiin odotti päivän aikana 400 kävijää, oli pakko puhaltaa peli poikki. Tapahtuman järjestelyt alkoivat hirvittää. Avoimia ovia ei sellaisenaan enää ”uskallettu” järjestää. Nykyisin vierailut ovat pienimuotoisempia, Heini kertoo.

Peräkylän tila on edelleen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton kumppanitila, jonka toimintaan saa tulla tutustumaan. Heinin ja Artun emännöimä ja isännöimä tila on esimerkki siitä, että maaseutu voi olla hyvä toimintaympäristö myös pienyrittäjälle.

Peräkylän tila sai viime syksynä merkittävän tunnustuspalkinnon tekemästään työstä maatalouden ja viljelijöiden hyväksi William ja Ester Otsakorven säätiöltä. Erikokoiset yritykset yhdessä ovat maaseudun elinvoiman perusta.

Sukupolvenvaihdoksessa Heini sai kumppanikseen myös vakuutusyhtiön, johon suvussa on luotettu jo vuosikymmeniä. Tai olisihan Heini toki voinut kumppania vaihtaakin, mutta tähän ei ollut mitään syytä.

KUVATEKSTI: Peräkylän tilalla on tällä hetkellä 50 lehmää, joista suurin osa on holstein-rotua, joka on maailman yleisin lypsyrotu. Joukossa on myös ayrshire-rotuisia ja muutama kokoruskea länsisuomenkarjan edustaja.

LähiTapiola Vellamolla on noin 5000 maatila-asiakasta. Heidän palvelemiseensa on panostettu omalla maatilatiimillä ja -asiantuntijoilla. Neuvontaa ja vastauksia saa puhelimitse tai verkossa aina nopeasti. Tiedossa on, että tilanteet maatilalla vaativat usein nopeaa reagointia.

– Saamamme palvelu on ollut aina hyvää ja ammattitaitoista. Kerran kävi jopa niin, että tutun maatila-asiantuntijan kollega soitti täsmälleen samasta meille tärkeästä asiasta, jonka olimme juuri hoitaneet. En pistänyt tästä ollenkaan pahakseni. Tuli olo, että meistä ja meidän parhaastamme todella välitetään, Heini kertoo.

Maatalousyrittäjän henkilöturva lähtee aina lakisääteisestä Mela-turvasta, josta muodostuu yrittäjän sosiaaliturvan perusta. Tämä harvalle perheelliselle yrittäjälle yksin riittää, jos jotain tapahtuu.

Oikein valituilla vakuutuksilla voidaan täydentää lakisääteistä sosiaaliturvaa niin, että nykyinen elintaso säilyy, vaikka pahin tapahtuisi. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun perheyrityksen toiminnan ja tuotannon jatkuvuus on vahvasti kiinni yrittäjässä – kuten Peräkylän tilan tapauksessa.

– Meillä on myös omaa metsää, joka sekin on tietysti vakuutettu, kuten myös maatilan kalusto. Pahin skeenario mitä tilalla voisi tapahtua lienee tulipalo navetassa. Se olisi taloudellisesti iso takaisku, mutta luonnollisesti myös kauheaa kaikille, toteaa Arttu Pyötsiä vakavoituen.

Tuotantoeläinvakuutuksella voi varautua eläinten menetykseen tulipalon, suoran salaman iskun ja myrskyjen varalta, mutta vakuutusturvaa löytyy myös muun muassa eläinten katoamisten tai sairastumisten varalle.

KUVATEKSTI: Ratsastus maaseutumaisemissa rauhoittaa työpäivän jälkeen Peräkylän tilan eläinrakkaan emännän.

Juuri nyt Heini ja Arttu haaveilevat uudesta modernimmasta navetasta. Sen rakentamiseen oli jo suunnitelmatkin valmiina, mutta sitten alkoi Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan.

Vaikka rohkeutta nuorelta yrittäjäpariskunnalta ei puutu, oli silti pakko ottaa aikalisä, sillä muuttunut maailmantilanne nosti rakennusprojektin kustannusarvion tähtitaivaalliseksi. Eläimillä on onneksi hyvät oltavat vanhassakin navetassa.
Kun yrittäjien työkavereina on suuri joukko eläimiä, on selvää, ettei työaika ole kahdeksasta neljään. Eläimistä on huolehdittava ympäri vuoden ja kaikkina viikonpäivinä. Jos lehmä alkaa poikia keskellä yötä, pitää olla valmiina auttamaan, jos luonto kaipaa kätilöä.

Perheen pojatkin ovat tottuneet siihen, että maatilalla päivän suunnitelmat ja jopa lomareissut voivat vaihtua ja muuttua lennossa nopeastikin.

– Vapaapäiviä saamme järjestettyä lomittajien avulla, mutta kovin pitkiä reissuja ei tällä hetkellä juuri tehdä. Se ei haittaa, sillä tämä on kokonaisvaltainen elämäntapa, jossa perheeseen kuuluvat myös koirat ja hevoset. Pääasia, että töistä pystyy irtautumaan säännöllisesti, vaikka lyhyemmissä pätkissäkin, Heini Peräkylä toteaa tyytyväisenä.

Teksti: Terhi Kangas, kuvat: Jouni Korhonen, video: Inspiroiva Creative

Tutustu tarkemmin Peräkylän tilaa palveleviin vakuutusratkaisuihin täältä.