<link rel="stylesheet" href="/cs/chat/stylesheets/lahitapiola-chat.css"/>
Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen
Turvallisuus 16.6.2023

LähiTapiola Länsi-Suomi selvitti länsisuomalaisten yleisimmät juhannusvahingot – Eniten sattuu ajoneuvoille ja ihmisille

Juhannuksen vahinkojen uskotaan usein liittyvän tapaturmiin esimerkiksi pihapeleissä, saunoessa tai grillatessa. LähiTapiola Länsi-Suomen tilastot kuitenkin osoittavat, että alueella tyypillisimpiä ovat ajoneuvovahingot.

Juhannuksena sattuu ja tapahtuu, mikä näkyy myös vakuutusyhtiöiden tilastoissa. LähiTapiola Länsi-Suomi kävi läpi keskikesän juhlien vahinkoja Uudestakaupungista Parkanoon kolmelta viime vuodelta. Tarkasteluajanjaksot olivat 17.6.–21.6.2020, 23.6.–27.6.2021 ja 22.6.–26.6.2022.

Koronavuosi 2020 oli myös juhannusvahinkojen osalta poikkeuksellinen, sillä niitä ilmoitettiin vain 14 kappaletta. Vuosina 2021–2022 puolestaan ilmoitettiin juhannuksena yhteensä 989 vahingosta. Vuonna 2021 vahinkoja sattui 486 kappaletta, kun vuonna 2022 vahinkojen määrä kasvoi 503:een.

– Juhannus on odotettu ja iloinen juhla, jota useimmat kokoontuvat viettämään metsän, veden ja grilliherkkujen äärelle. Niiden pariin pääseminen kuitenkin edellyttää autoilua, tulentekoa ja joskus veneilyäkin. Siksi riskit ovat tähän aikaan vuodesta erityisen suuria. Vaikka vakuutus on hyvä turva vahingon sattuessa, oma toiminta on edelleen paras tapa välttyä ikäviltä yöttömän yön yllätyksiltä, muistuttaa LähiTapiola Länsi-Suomen vahinkojen ennaltaehkäisyn asiantuntija Esa Nummi .

Ajoneuvo-, henkilö- ja irtaimistovahingot kärjessä – myös eläimet korostuvat vahinkotilastoissa

Autoiluun liittyviä vahinkoja sattuu Länsi-Suomessa juhannuksena selvästi henkilövahinkoja enemmän. Vuosina 2021 ja 2022 yli 30 prosenttia vahingoista liittyi autoiluun samalla kun henkilövahinkojen osuus nousi enimmillään 28 prosenttiin. Autovahingoissa esiin nousivat erityisesti hinaukset, korjaukset ja lasinvaihdot.

– Meillä päin autoillaan ahkerasti, mikä näkyy myös juhannuksena. Riittävä turvaväli on varsin toimiva konsti erityisesti lasivahinkojen ja peräänajojen ehkäisemiseen. Muualle kuin omalle mökille mentäessä puolestaan puut saattavat ilmestyä eteen mitä ihmeellisimmistä paikoista ja ahtaat monen auton täyttämät parkkipaikat aiheuttavat pikkuvahinkoja. Maltti on siis keskikesälläkin valttia, Nummi muistuttaa.

Irtaimisto ja rakennukset joutuvat taajaan kärsijöiksi keskikesän juhlissa. Vuonna 2021 molempien osalta sattui poikkeuksellisen paljon vahinkoja yhteenlasketun määrän noustessa 113:een.

– Koronavuoden 2020 ajan mökit olivat tyhjillään ja monesti nuohoamatta. Kun seuraavana vuonna uskallettiin taas mökkeillä, oli seurauksena lukuisia hormivahinkoja esimerkiksi saunan pesää sytyttäessä. Tänä vuonna nuohoukset ovat toivon mukaan asianmukaisesti hoidettuina, toteaa Nummi.

Ihmisten lisäksi myös eläimet saavat osansa länsisuomalaisten juhannusvahingoista. Koronavuonna 2020 sattui vain neljä eläinvahinkoa, mutta vuonna 2022 määrä kasvoi jo 63:een. Euromääräisesti eniten korvattiin äkillisiä tapaturmia.

– Korona-ajan pentubuumin myötä lemmikkien määrä on kasvanut rajusti myös Länsi-Suomessa. Tämä näkyy suoraan vahinkotilastoissa. Juhannuksena suhteellisen nuoret lemmikit ovat mökeillä uudessa ympäristössä, jossa riskeinä ovat muun muassa uhkarohkeat hypyt, käärmeenpuremat ja ampiaisten pistot. Nähtäväksi jää, millaiseksi tämän vuoden tilastot muodostuvat, Nummi pohtii.

Juhannuksena voi joutua myös hengenpelastajaksi – länsisuomalaisten ensiaputaidot hyvällä tasolla

Pienempien vahinkojen lisäksi juhannuksena sattuu myös vakavampia tapaturmia. Tällöin korostuvat muiden paikallaolijoiden kokemuksen ja toimintakyvyn merkitys. LähiTapiolan teettämän kyselyn* mukaan länsisuomalaisilta löytyy molempia.

Kyselyyn vastanneet länsisuomalaiset arvioivat joutuvansa vaaratilanteisiin muualla Suomessa asuvia useammin. Selvimpiä erot ovat auto- ja muissa liikenneonnettomuuksissa, elvytystä tai muuta hätäensiapua vaatineissa tilanteissa ja vedessä tai vesillä liikkuessa sattuneissa vaaratilanteissa.

Tilanteen vaatiessa Länsi-Suomessa ollaan myös muuta Suomea kyvykkäämpiä antamaan ensiapua. Erityisesti edukseen korostuvat elvytystaito, taito avata hengitystiet sekä valmius käyttää defibrillaattoria eli sydäniskuria.

– Ensiaputaitojen osalta tulokset ovat ilahduttavia ja varmasti tulosta sekä alueen asukkaiden omatoimisesta perehtymisestä että paikallisten toimijoiden satsauksista turvallisuuteen. Niin juhannuksena kuin muulloinkin on tärkeää voida luottaa siihen, että saa apua ja pystyy antamaan sitä tilanteen niin vaatiessa, Nummi summaa ja jatkaa:

– Kahdella helpolla täsmävinkillä pääsee jo pitkälle juhannuksena ja kesällä. Ensinnäkin ämpäri laiturin päähän ja pari senttiä vettä pohjalle, niin valmiina on mahdollisesti ihmishengen arvoinen pelastusämpäri. Toiseksi kaiken varalle jo nyt 112-sovelluksen lataus, niin apu löytää tarvittaessa perille.

* LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen osallistui 4.–30.1.2023 kaikkiaan 5 567 suomalaista. LähiTapiola Länsi-Suomen toiminta-alueelta vastaajia oli 342. Kyselyn toteutti Kantar Public. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on koko maan tasolla noin +/- 1,3 prosenttiyksikköä ja LähiTapiola Länsi-Suomen alueella noin +/- 5,3 prosenttiyksikköä.